Tulevaisuustarkastelun tulokset

Tälle sivulle on koottu tulevaisuustarkastelun tulokset. Sivusto päivittyy säännöllisesti ja tuoreimmat tulokset on esitetty ensimmäisenä.


Uudenmaan tulevaisuuskuva 2050 -kysely

Tulevaisuuskuvaa käsitelleen kyselyn tulokset on julkaistu. Kyselyyn vastanneet pitivät tärkeimpinä kehittämisteemoina teknologiaa ihmistä varten, ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä hyvää elämää työn ja teknologian murroksessa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 68 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 44. Kysely tarjosi mahdollisuuden kertoa näkemyksiä skenaariotyöstä nousseiden kehittämisteemojen tärkeydestä ja teemoihin liittyvistä toimenpiteistä.

> Tutustu kyselyn tuloksiin (pdf)


Skenaarioiden analysointia

Uudenmaan tulevaisuustarkastelu on edennyt toimintaympäristöä vuonna 2050 kuvaavien skenaarioiden analysointiin. Kustakin skenaariosta on identifioitu Uudenmaan mahdollisuudet ja riskit.

Jokaisesta skenaariosta on tehty myös varautumissuunnitelma, joiden avulla pyritään kartoittamaan niitä asioita mihin pitäisi varautua, jos kyseisen skenaarion maailma tulevaisuudessa toteutuisi. Varautumissuunnitelmista nousevat toistuvat teemat nostetaan skenaarioista riippumattomiksi ja välttämättömiksi kehittämisteemoiksi. Näiden kehittämisteemojen sisällä tunnistetaan erilaisia toimenpiteitä. Seuraavaksi skenaariotyökokonaisuudesta ryhdytään hahmottelemaan Uudenmaan tulevaisuuskuvaa.

Alla olevasta linkistä voit tarkastella Uudenmaan mahdollisuuksia ja riskejä eri skenaarioissa sekä skenaariokohtaisia varautumissuunnitelmia ja kehittämisteemoja otsikkotasolla. Tällä hetkellä kehittämisteemat ja niiden sisältämät toimenpiteet ovat kyselyn muodossa sidosryhmillä kommentoitavana ja niistä kootut tulokset julkaistaan muutamien viikkojen sisällä näillä sivuilla.

> Uudenmaan mahdollisuudet ja riskit sekä skenaarioiden varautumissuunnitelmat (pdf)


Uudenmaan skenaariot 2050

Uudenmaan toimintaympäristöä vuonna 2050 kuvaavat skenaariot ovat valmistuneet. Skenaarioiden tarkoituksena on vahvistaa edellytyksiä ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaihtoehtoisia kehityskulkuja sekä parantaa Uudenmaan toimijoiden reagointikykyä ja muutosvalmiutta. Kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

> Uudenmaan skenaariot 2050 (pdf)

Alla on esitetty skenaariot pähkinänkuoressa. Jokaisessa skenaariossa on otettu huomioon läpileikkaavana trendinä ilmastonmuutos, kaupungistuminen, ikääntyminen ja monikulttuurisuus. Skenaariotyössä on identifioitu useita epävarmuustekijöitä, joiden vaihtoehtoisten tilojen hahmottamisen ja yhdistelemisen pohjalle skenaariot ovat rakentuneet.


Skenaario 1: Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta

1

  • Kansojenvaelluksia Eurooppaan ja Suomeen
  • Protektionismi ja nationalismi vahvistuvat
  • Euroalue hajoaa
  • Julkisen sektorin rooli kasvaa
  • Muun muassa raaka-ainepula hidastaa teknologiakehitystä


Skenaario 2: Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta

2

  • Yksilölliset arvot voimistuvat, vapaus ja vastuu korostuvat
  • Yhteiskunta polarisoituu
  • Palvelullistuminen voimistuu
  • Alustalous ja mikroyrittäjyys
  • Matala perustulo
  • Suomi Oy:tä johdetaan yritysmäisesti


Skenaario 3: Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin

3

  • Robotisaation luoma massatyöttömyys
  • Julkisrahoitteiset palvelut romahtavat
  • Turvaudutaan perheeseen
  • Päätöksenteko kuntiin ja alueille
  • Paikallisyhteisöt lisäävät vaihdantataloutta
  • Arvot jakautuvat voimakkaasti


Skenaario 4: Globaali verkostomainen tech-imperialismi

4

  • Analytiikka korvaa ihmisen
  • Ubiikkiyhteiskunta realisoituu
  • Muuttoliike suuntautuu Suomesta ulos. Suomi keskittyy pääkaupunkiseudulle-
  • Tech-imperialismi valtaa maailmaa
  • Ylikansallisten heimojen nousu


Skenaario 5: Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö

5

  • Kansainvälinen yhteistyö keskiössä
  • Maailmantalous ja vienti nousevat
  • Hyvinvointivaltiomalli laajentuu EU:ssa
  • EU:n liittovaltiokehitys voimistuu
  • Energia on lähes ilmaista
  • Massamuutto demokratian ja paremman elintason perässä idästä



Tulevaisuusraadin artikkelit

Tulevaisuusraati on Uudenmaan liiton koolle kutsuma monialainen ja näkemyksellinen asiantuntijaraati. Raatiin kuuluu eri korkeakoulujen ja yliopistojen professoreja ja tutkijatohtoreita. Kesän ja syksyn 2016 aikana raati on työskennellyt yhteistyössä Uudenmaan liiton ja kuntien edustajien kanssa.

Tulevaisuusraadin tulokset on kiteytetty alla oleviin artikkeleihin. Niissä pohditaan millaiseen maailmaan ja haasteisiin erityisesti maakuntakaavalla tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi artikkeleissa arvioidaan muun muassa Uudenmaan väestö- ja työpaikkakehityksen vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien eli skenaarioiden huomioon ottamista tulevassa Uusimaa-kaavassa.


Jari Niemelä
Väestörakenne muuttuu – miten se heijastuu viheralueiden käyttöön?

Uudenmaan asukkaiden heimoistuminen vahvistuu tulevaisuudessa. Erilaiset elämäntyylit ja arvot moninaistuvat ja sitä kautta myös ekosysteemipalveluihin kohdistetut tarpeet eriytyvät. Erityisesti maahanmuuttajien määrän oletetaan kasvavan voimakkaasti Uudellamaalla. Maahanmuuttajien tarpeet muun muassa luonnossa virkistäytymisen suhteen ovat erilaiset kuin kantasuomalaisten, mikä on syytä huomioida viherrakenteen suunnittelussa ja mitoituksessa.

Yksi vastaus viheralueiden monipuolisen kehittämisen haasteisiin on Uudenmaan maakuntakaavassa esitetty viherkehä. Se muodostuu metsäisten ja merellisten alueiden ja niitä yhdistävien viheryhteyksien muodostamasta kokonaisuudesta pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Viherkehän tarve liittyy ennen kaikkea kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin ja luonnonarvoihin sekä niitä tarjoavien yhteyksien turvaamiseen.

> Lue artikkeli (pdf)

Jari Niemelä on Helsingin yliopiston kaupunkiekologian professori, joka on selvittänyt ekosysteemipalvelut-käsitteen hyödyntämistä maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen. Hän lähestyy ihmistä ja luontoa monitieteisesti yhdistämällä ekologiaa ja yhteiskuntatieteitä.


Eeva Säynäjoki
Yhdyskuntarakenne kestävien elämäntapojen mahdollistajana

Yhdyskuntarakenteen muokkaamisella pyritään vaikuttamaan erityisesti asumisen ja liikkumisen ympäristövaikutuksiin. Yhdyskuntarakenteen vaikutus väestön elämäntapoihin ja kulutukseen on kuitenkin moninaisempi. Esimerkiksi omasta autosta luopuminen tai pienempään asuntoon muuttaminen ei välttämättä pienennä kuluttajan hiilijalanjälkeä, vaan yleensä kulutus vain siirtyy kategoriasta toiseen. Jos säästyvät varat käytetään esimerkiksi lentomatkustamiseen, kuluttajan hiilijalanjälki itse asiassa kasvaa aikaisempaan nähden.

Ratkaisevaa onkin, millaisia elämäntapoja ja millaista kulutusta yhdyskuntarakenteen kehittäminen tukee ja edistää. Ekologista kestävyyttä tukeva yhdyskuntarakenne tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia järjestää arkensa, viettää vapaa-aikaansa ja käyttää varojaan sellaisilla tavoilla, jotka eivät kuormita ympäristöä kohtuuttomasti.

> Lue artikkeli (pdf)

Eeva Säynäjoki toimii tutkijatohtorina Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmässä. Hän väitteli hiljattain ekologisesti kestävän kehityksen edistämisestä yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Tutkimuksessaan Säynäjoki keskittyy erityisesti maankäytön suunnittelun ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin pyrkimyksiin.


Marketta Kyttä
Asukastieto kaupungistumisen tukena

Suomessa on parhaillaan käynnissä suuri kaupungistumisen aalto, joka on verrattavissa 1970-luvun vaihteen suureen muuttoon maaseudulta kaupunkeihin. Ensimmäinen kaupungistumisen aalto kulminoitui asiantuntijavetoiseen lähiörakentamiseen, joka toteutettiin massiivisina rakennushankkeina luottaen yleispätevään, funktionalistiseen modernismiin. Pitäisikö käynnissä oleva kaupungistuminen toteuttaa ihmislähtöisemmin ja paikallisesti herkemmällä otteella?

Asukastieto on keskeistä suunniteltaessa Uudenmaan maakunnan tulevaisuutta. Yleisempänä kehityssuuntana on nähtävissä urbaanin elämäntavan vahvistuminen. Viimeaikaisten tutkimuksen mukaan Suomesta on löydettävissä asukasheimoja, joiden preferenssit, elämäntavat ja asumisvalinnat eroavat toisistaan. Suunnittelun haasteeksi muotoutuukin tätä kautta se, miten kaupunkiympäristöä kehitetään kaikille ikäryhmille sopivaksi.

> Lue artikkeli (pdf)

Marketta Kyttä on Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun ja elinympäristöjen professori, jonka keskeisiä tutkimusteemoja ovat olleet elinympäristön sosiaalinen kestävyys, terveyttä edistävä yhdyskuntarakenne, lapsiystävällinen ympäristö sekä PehmoGIS.


Sirkka Heinonen
Tulevaisuus on yhteisen ja yksilöllisen tahtotilan asettamista

Tulevaisuus on toiveiden, tarpeiden, unelmien ja epävarmuuksien näyttämö. Muutos on nopeaa, jatkuvaa ja yhä vaikeammin ennakoitavissa monimutkaisessa maailmassamme. Uudenmaan on haettava paikkaansa ja profiloiduttava hyvän elämän maakunnaksi. Tarvitsemme vahvan yhteisesti luodun vision ja toimijakeskeisen tulevaisuusstrategian. Talous ja kulttuuri eivät ole vastavoimia, eli kulttuuriin panostaminen ei ole pois taloudesta, vaan voi rikastuttaa sitä.

Asumisen tulevaisuutta määrittelee etenkin energiavallankumous, joka muuttaa laajasti koko yhteiskuntaa ja yhdyskuntia: miten asutaan, missä asutaan, miten ihmiset ja tavarat liikkuvat? Toinen merkittävä muutoksen ajuri on merkitysyhteiskunta. Siinä tiedon, tavaroiden ja teknologian käsittelyn, tuottamisen ja kuluttamisen sijaan keskiössä ovat yhä enemmän kulttuuristen merkitysten ja symboleiden kuluttaminen. Kansalaisista tulee aktiivisia oman ympäristönsä suunnittelijoita sekä energian tuottajia ja kuluttajia.

> Lue artikkeli (pdf)

Sirkka Heinonen on tulevaisuudentutkimuksen professori Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turun yliopistossa. Hänen keskeisiä tutkimusalueitaan ovat teknologian ennakointi sekä kestävän tietämysyhteiskunnan, sosiaalisen median ja asumisen tulevaisuudet.


Seppo Lampinen
Kestävä liikkuminen edellyttää mahdollisuuksien tarjoamista

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia liikenteen palvelujen kehittämiselle ja kestävämmälle liikkumiselle. Toisaalta Suomeakin sitovat uudet ilmastotavoitteet merkitsevät sitä, että uudet ratkaisut ovat välttämättömiä. Uudet liikennepalvelut vaikuttavat aina liikenteen kysyntään. Vaikutusten kannalta on oleellista, miten ja millä kulkumuodoilla palvelut toteutetaan.

Maakunnan suunnittelussa huomio tulisi keskittää etenkin siihen, että luodaan edellytykset kestävälle liikkumiselle. On tärkeää tunnistaa, missä ja millä edellytyksillä kestäviä liikennemuotoja voidaan vahvistaa. Siellä, missä valinnanmahdollisuus on olemassa tai se voidaan luoda, suunnittelun velvollisuus on olla luomassa näitä mahdollisuuksia.

> Lue artikkeli (pdf)

Seppo Lampinen toimii liikennealan lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hallintotieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli kaupunkiseutujen tieverkon suunnittelun lähtökohtia ja menettelyjä yhdyskuntarakenteen hajautumisen näkökulmasta.

Vesa Kanninen
Kaupunkiseutujen suunnittelussa korostuvat kumppanuudet

Kaupunkiseutujen kytkeytyminen – verkostot ja yhteenliittymät – on tuottamassa uusia välineitä suunnitteluun. Metropolialueen kehittämisessä onkin yhä enemmän kyse monien toimijoiden ja monitasoisen hallinnan tasojen yhteisten strategioiden aikaansaamisesta ja niiden vaikuttavuudesta, ei niinkään toimintojen kontrolloinnista tietyllä alueella.

Kaupunkiseutujen yhteistyön ohjaaminen, rakennemallit, sopimusperustainen kaupunkiseutujen kehittäminen ja skenaariosuunnittelu ovat hyviä esimerkkejä suuntauksesta, jossa ”pehmeät” suunnittelun muodot haastavat lakisääteiset hierarkiat. Keskeinen tästä kehityksestä nouseva ilmiö on ”strategisen seudun” muotoutuminen, joka kuvaa erilaisten seudullisten kumppanuuksien yhdistymistä.

> Lue artikkeli (pdf)

Vesa Kanninen toimii tutkijana Aalto-yliopistossa. Hän tutkii kaupunkiseutujen strategista suunnittelua, erityisesti yhteistyön muotoutumista uusissa, epämuodollisissa suunnittelukäytännöissä. Aiemmin hän on perehtynyt mm. monikeskuksisuuden ilmenemismuotoihin sekä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutukseen.