Kaavoituksessa on kolme tasoa, joista maakuntakaava on yleispiirteisin

Kaavatasot

Maakuntakaava

Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä koko maakunnan alueella. Kaavan laatii maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Kaava ylikunnalliset linjaukset tarkentuvat kuntien laatimien yleis- ja asemakaavojen kautta.

Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia tarpeita. Maakuntakaava ei myöskään ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan.

Yleiskaava

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös useamman kunnan yhteisenä kaavana.

Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntien yhteinen yleiskaava edellyttää ympäristöministeriön vahvistamista.

Asemakaava

Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi kaava. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.

Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.


Kaavoitusjärjestelmä

Suomessa kaavoitusta ohjaavat ympäristöministeriön laatimat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.