Valmisteilla kaksiportainen kokonais-maakuntakaava, Uusimaa-kaava 2050

Uusimaa-kaava 2050 logo kuvalla
Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Koko Uudenmaan alueelle laadittavan kaksiportaisen kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava 2050.

Joustava kaksiportainen kaava

Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista.

Kaava tulee olemaan entistä strategisempi ja joustavampi, mutta samalla myös fokusoidumpi. Rakennekaavassa tunnistetaan valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaistaan vain ne. Seutukohtaiset kaavat puolestaan vastaavat Uudenmaan osa-alueiden erilaisiin tarpeisiin.

Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet kirjataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka valmistuu alkuvuodesta 2017. Suunnitelmasta kerätään palautetta.

Rakennekaavassa suuret linjat

Rakennekaavassa käsitellään aluerakenteen suuret linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Siinä tehdään myös valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä.

Kaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet.

Erityiskysymykset seuduittain

Rakennekaavaa tarkentavissa seutukohtaisissa vaihemaakuntakaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Seuduittaiset kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä itäiselle ja läntiselle Uudellemaalle.

Aluejako perustuu jo vakiintuneeseen seutuyhteistyöhön sekä esimerkiksi liikennejärjestelmän suunnittelualueisiin. Seutukohtaisten kaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vasta kun rakennekaavan valmistelu on jo pidemmällä.

Fokus olennaiseen

Tarve uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan on noussut muun muassa aiemmista maakuntakaavoista saadussa palautteessa. Toiveena on ollut entistä strategisempi, maankäytön peruselementit yhteen kokoava maakuntakaava.

Uudenlaisella kaavalla halutaan myös vastata tulevaisuuden haasteisiin toimintaympäristön muuttuessa. Esimerkiksi käynnissä olevan aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa kaavaprosessiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä maakuntakaavoja ei enää vahvisteta
ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Tämä nopeuttaa kaavan voimaantuloa ja tuo kaavoitusta lähemmäs kansalaisia.

Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa. Tämä tuo lisää sujuvuutta ja helpottaa ratkaisujen sovittamista yhteen.