Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maakuntahallitus
Pöytäkirja 13.03.2017/Pykälä 25

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Maakuntahallitus

§ 117

19.09.2016

Maakuntahallitus

§ 128

24.10.2016

Maakuntahallitus

§ 3

06.02.2017

Maakuntahallitus

§ 25

13.03.2017

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava: muistutuksiin laaditut vastineet ja niiden hyväksyminen

 

176/05.00/2013

 

MHS 19.09.2016 § 117

 

Tiivistelmä

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus on nyt valmisteltu maakuntahallituksen hyväksyttäväksi lukuun ottamatta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita. Näiden alueiden käsittely siirretään seuraavaan hallituksen kokoukseen. Lausuntojen, 2. viranomaisneuvottelun ja muun vuorovaikutuksen perusteella on kevään ja kesän 2016 aikana tehty tarpeelliset tarkistukset kaavaan ja valmisteltu vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyi 22.8.2016. Kaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen ehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville loppuvuodesta 2016 mahdollisia muistutuksia varten. Sen jälkeen kaava on tarkoitus viimeistellä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi viimeistään kevään 2017 aikana.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Kaavan sisältö, päätavoitteet ja aikataulu

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu liiton toimesta vuodesta 2013 saakka. Kaavan aikatähtäin on vuodessa 2040. Suunnittelualueena on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Tavoitteena on valmistella 4. vaihemaakuntakaava yhden valtuustokauden aikana niin, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä sen viimeistään kevään 2017 aikana.

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on laadittu vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään vain ajankohtaisiksi nähtyjä tai tarkentamista vaativia alueiden käytön aihealueita. Kaava täydentää ja tarkentaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisua sekä muita voimassa olevia maakuntakaavoja kaavatyöhön valittujen aihealueiden osalta. Lähtökohtina toimivat voimassa olevat maakuntakaavat, Uusimaa-ohjelma, ympäristöministeriön jatkosuunnitteluohjeet ja kaavan teemoihin liittyvät ajankohtaiset selvitykset ja strategiat.

 

Päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. Kaavan aihealueita ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Työn aikana on muodostettu Uudenmaan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta.

 

Viiden tarkasteltavan aihealueen lisäksi maakuntahallitus päätti keväällä 2014, että tämän vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan ja huomioidaan

  • Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti Palopuron ja Ristikydön asemanseutujen osalta sekä

  • Malmin lentoaseman muutostarpeet.

 

Tällä kaavakierroksella on jatkettu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kaavamerkintöjen kehittämistä ja yhdenmukaistamista sekä selkiytetty kaavamääräysten tulkintaa kaavassa käsiteltävien asioiden osalta. Tavoitteiden toteutumista edistetään entistä vahvemmin laatimalla 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamisohjelma osaksi selostusta sekä kehittämällä seurantajärjestelmää ja viranomaisyhteistyötä.

 

Asian taustat

 

Kaavaprosessi

Valmistelu käynnistyi vuoden 2013 aikana kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. 4. vaihemaakuntakaava kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuosien 2013-2014 vaihteessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä määriteltiin kaavan tavoitteet ja sisältö.

Vuoden 2014 aikana osana valmisteluprosessia koottiin kustakin teemasta kehityskuvan ja taustaselvitysten muotoon kehittämistavoitteet, nykytila ja kehitys sekä Uudenmaan tahtotila kyseisen teeman kehityksestä vuoteen 2040. Tavoitteet ja lähtökohdat kaavan aihealueiden osalta tarkentuivat vuoden 2014 aikana laajassa vuorovaikutuksessa. Maakuntahallitus hyväksyi kaavan suunnitteluperiaatteet kaavaluonnoksen laadinnan pohjaksi kokouksessaan 15.9.2014.

 

Kaavaluonnoksessa teemat sovitettiin yhteen ja tarkasteltiin ratkaisujen suhdetta voimassa oleviin maakuntakaavoihin. 4. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä vuoden 2015 alussa. Saadun palautteen pohjalta luonnoksesta muodostettiin kaavaehdotus vuoden 2015 aikana.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset muuttivat 4. vaihemaakuntakaavan prosessia niin, että lausunnot kaavaehdotukseen pyydettiin vuoden 2016 alussa, ennen ehdotuksen hyväksymistä nähtäville. Maakuntahallitus hyväksyi ratkaisuperiaatteet kaavaehdotuksen merkittävimpiin muutostoimenpiteisiin vastineiden laadinnan ja kaavaehdotuksen tarkistamisen pohjaksi kokouksessaan 16.5.2016. Lausuntojen, viranomaisneuvottelun ja muun vuorovaikutuksen perusteella on tehty tarpeelliset tarkistukset kaavaan ja valmisteltu vastineet. Maakuntahallitus hyväksyi vastineet kokouksessaan 22.8.2016. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville mahdollisia muistutuksia varten loppuvuodesta 2016.

 

Kaavan vuorovaikutus ja viestintä

 

4. vaihemaakuntakaavaa on työstetty laajassa ja monipuolisessa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä ovat tukeneet liiton pysyvät yhteistyöryhmät ja lisäksi kaavan teemoja sparraamaan on perustettu kunkin teeman asiantuntijoista ja keskeisistä sidosryhmistä muodostuvat asiantuntijaryhmät.

Päättäjille, yhteistyö- ja asiantuntijaryhmille, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty erilaisia tapaamisia, seminaareja ja työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman näkemyksensä suunnitteluprosessiin.

 

Kaavaan liittyvät varsinaiset päätökset tehdään maakuntahallituksessa ja -valtuustossa. Maakuntapäättäjille kaavan etenemistä on esitelty kokouksissa ja seminaareissa. Kansalaisten osalta osallisuusmenettelyinä ovat toimineet kaavan nähtävilläolot sekä erilaiset esittelytilaisuudet ja neuvottelut. Vapaamuotoista palautetta on ollut mahdollista antaa koko kaavaprosessin ajan. Mahdollisen kommentoinnin pohjaksi on kaavan aineistoja esitelty laajasti kaavan nettisivuilla mm. karttapalvelun, erilaisten kyselyiden, kilpailujen ja artikkeleiden kautta. Kaavan ratkaisuita on avattu myös erilaisissa oppaissa ja esitteissä.

 

Taustaselvitykset

Kaavatyön pohjaksi on laadittu lähes 40 uutta selvitystä, pääosin omin voimin sekä osin myös yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa. Kaavatyössä on myös hyödynnetty liiton omia aiempia sekä muiden tahojen tekemiä selvityksiä. Selvitykset valmistuivat vaiheittain vuosina 2013-2016. Kaavaratkaisun tukemisen, taustoittamisen ja avaamisen lisäksi selvityksiä on hyödynnetty kaavan viestinnässä ja vuorovaikutuksessa, toteuttamisen edistämisessä sekä jalkauttamisessa mm. kuntien ja maanomistajien avuksi.

 

Haasteista tavoitteiden kautta kaavaratkaisuihin

 

Maakuntakaavoituksen pohjaksi on tunnistettu kaavan aihealueiden osalta tärkeimpiä Uudenmaan tulevaisuuden muutosilmiöitä ja haasteita, jotka vaikuttavat alueen kehitykseen pitkällä aikavälillä, ja joihin halutaan vastata maakuntakaavan keinoin. Tämä toimintaympäristön analyysi yhdessä vuorovaikutuksen kanssa on osaltaan ollut pohjana kaavan teemojen kärkitavoitteille ja suunnitteluperiaatteille, jotka puolestaan ovat ohjanneet kaavaratkaisuiden laadintaa. Haasteet ja tavoitteet toimivat siis osaltaan kaavan ratkaisuiden perusteluina. Kaavan kärkitavoitteita on hyödynnetty myös kaavan vaikutusten arvioinnissa ja niitä tullaan myöhemmin hyödyntämään kaavan toteutumisen edistämisessä ja seurannassa.

 

Kaavaratkaisut

Maakuntakaavoitus on jatkuvasti täydentyvä prosessi, jossa uudet kaavat osin korvaavat ja osin täydentävät tai tarkentavat aiemmin laadittujen ja voimassa olevien maakuntakaavojen muodostamaa kokonaisuutta. Maakuntakaavoituksen sisältö peilaa muuttuvaa toimintaympäristöä ja sen haasteita, joihin kaavan avulla pyritään tarjoamaan yhteisiä ratkaisuja koko maakunnan osalta. 4. vaihemaakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana ovat Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat. Seuraavassa kuvataan 4. vaihemaakuntakaavan tuomia muutoksia suhteessa voimassa oleviin kaavoihin.

 

Kaavan teema: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta

 

Teemassa käsitellään Uudenmaan työpaikka- ja palvelurakennetta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Työpaikkojen riittävyys ja monipuolisuus sekä palveluiden elinvoimaisuus ovat merkittäviä metropolialueen kilpailukykytekijöitä.

 

4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi käsitellä vahvistettujen maakuntakaavojen taajama- tai työpaikka-alueita, lukuun ottamatta logistiikka-alueita, pääradan kahta asemanseutua, Malmin lentokenttää sekä joitakin karttateknisiä korjauksia.

 

Kaavan pohjaksi kartoitettiin elinkeinojen ja innovaatioiden kehitystarpeita ja toimintaedellytyksiä. Niiden pohjalta todettiin, että vahvistetut maakuntakaavat vastaavat jo hyvin kehityskuvassa ja taustaselvityksissä

ilmenneisiin tarpeisiin ja uuteen tietoon. Selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisen määrän asunto- ja työpaikka-alueita. Niissä tehdyt ratkaisut turvaavat myös elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehittämisedellytykset. Myöskään kaupan mitoitusta ei uusimpien selvitysten mukaan tarvitse tällä kaavakierroksella avata tarkasteluun. Kaavaehdotuksessa on tämä teeman osalta käsitelty vain muutamia elinkeinoihin liittyviä määräyksiä matkailuun ja teollisuusalueisiin liittyen. Kaavan toteutusohjelman valmisteluun liittyen on lisäksi laadittu useita matkailuun liittyviä selvityksiä.

 

Kaavan teema: Logistiikka

 

Logistiikka eli tavaraliikenne on yksi tärkeimmistä elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä, ja merkittävä toimiala itsessään Uudellamaalla. Logistiikan ratkaisut vaikuttavat Uudenmaan saavutettavuuteen tavaraliikenteellä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Logistiikkateemassa on käsitelty tavaraliikenteen virtoja ja niiden solmupisteitä eli lentokenttiä, satamia ja logistiikka-alueita sekä niitä yhdistäviä maa- ja meriliikenteen yhteyksiä.

 

Vahvistetut maakuntakaavat mahdollistavat jo logistiikan kannalta keskeisimmät ratkaisut. 4. vaihemaakuntakaavassa ratkaisua täydennetään osoittamalla tärkeimmät logistiikkakeskusten ja niihin

kytkeytyvien toimintojen sijoittumisalueet omalla merkinnällä Focus-alueella Tuusulassa, Bastukärrissä Sipoossa sekä Kulloossa Porvoossa ja Sipoossa. Näiden alueiden lisäksi logistiikkaa voi sijoittua voimassa olevien kaavojen taajama- ja työpaikka-alueille.

Vahvistettujen maakuntakaavojen liikenneyhteydet palvelevat jo osaltaan logistiikkaa. Näiden lisäksi kaavassa on selvitetty uusia logistisia poikittaisyhteyksiä Keski-Uudellemaalle. Näistä osoitettiin kaavaluonnoksessa useita vaihtoehtoja, joista on vuorovaikutuksen ja tehtyjen selvitysten perusteella valittu kolme yhteyttä esittäväksi ohjeellisina linjauksina kaavaehdotuksessa.

 

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetut Helsinki-Vantaan lentokentän sekä Vuosaaren, Kilpilahden ja Hangon keskustan satamien liikennealueet jäävät voimaan. Näille liikennealueille sijoittuu kansainvälisiä, koko Suomen kannalta merkittäviä logistiikkaan liittyviä toimintoja, jotka vaativat suuria pinta-aloja ja yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Muut lentoasemat ja -kentät sekä satamat osoitetaan kaavakartalla kohdemerkinnällä. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueen määräystä muutetaan siten, että se mahdollistaa vähittäiskauppaa samalla tavoin kuin taajamatoimintojen alueilla pääkaupunkiseudulla.

 

Satamaverkostosta maakuntakaavassa osoitetaan kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät satamat. Laivaväyläverkostosta osoitetaan näihin satamiin kytkeytyvien väylien lisäksi väylät, joilla on muu erityinen valtakunnallinen tai maakunnallinen merkitys. Helsingin Ilmalan varikon huomioimiseksi paremmin taajama-alueiden määräystä muokataan varikoiden osalta ja kumotaan

keskustatoimintojen alueen merkintä Hakamäentien pohjoispuolelta. Tallinna- tunneli osoitetaan kaavassa ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä.

 

Kaavan teema: Tuulivoima

 

Tuulivoiman osalta kaavassa on selvitetty potentiaalisia tuulivoima-alueita maa- ja merialueilta. Tuulivoimalle soveltuvien, maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-alueiden kartoittamisessa otettiin huomioon maisema-, melu- ja luontoseikkojen lisäksi vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinympäristöön sekä vertailtiin teknistaloudellisia vaikutuksia.

 

Lausunnoilla olleessa kaava-aineistossa on osoitettu yhteensä viisi maakunnalliseen tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta, joista kaksi sijaitsee merellä ja kolme mantereella. Aluevaraukset sijaitsevat Inkoon-Raaseporin ja Porvoon merialueilla sekä Loviisan Övre-Rikebyn, Loviisan Röjsjön ja Lapinjärvi-Loviisan maa-alueilla. Uudellamaalla maakunnalliseen tuulivoimatuotantoon soveltuvalla alueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jonne on mahdollista sijoittaa vähintään 10 tuulivoimayksikköä. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan merkityt kolme tuulivoimalle soveltuvaa aluetta kumotaan, sillä ne eivät täytä kooltaan nykyisiä maakunnallisuuden kriteereitä. Teeman toteuttamisen edistämiseen liittyen on lisäksi laadittu opas ja järjestetty seminaari paikallisen tuulivoiman suunnittelun tukemiseksi ja kaavaratkaisun avaamiseksi.

 

Keväällä 2016 saadut lausunnot edellyttivät vaikutusten arviointia täydennettäväksi erityisesti linnustoon ja Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Selvitysluonnos aiheesta on valmistunut ja lopullinen selvitys valmistuu syyskuun 2016 loppuun mennessä. Koska selvityksen mukaan merkittävien haitallisten vaikutusten mahdollisuutta Natura-alueisiin ei voida täysin sulkea pois, on kaavaehdotuksesta laadittava Luonnonsuojelulain mukainen Natura-arvio ja pyydettävä siitä ELY-keskuksen lausunto, mikä saattaa vaikuttaa koko kaavan käsittelyn aikatauluihin. Tuulivoiman kaavaratkaisun osalta johtopäätökset ja etenemisvaihtoehdot valmistellaan seuraavaan hallituksen kokoukseen.

 

Kaavan teema: Viherrakenne

 

Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Viherrakenne on osa yhdyskuntarakennetta ja siihen sisältyvät myös vesialueet. Viherrakenteen kärkitavoitteina ovat mm. luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemipalveluiden tarjonnan lisääminen.

 

4. vaihemaakuntakaavassa viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena ja määritellään sen sisältö ja laajuus maakuntatasolla. Viherrakenteen kaavaratkaisu muodostuu luonnonsuojelualueista, Natura 2000 -verkoston alueista, pohjavesialueista, geologisista muodostumista, laajoista yhtenäisistä metsätalousalueista ja viheryhteystarpeista sekä virkistysalueverkostosta ja ulkoilureiteistä. Lisäksi viherrakenteen yhteydessä on käsitelty myös saaristovyöhykkeisiin liittyvää kaavaratkaisua sekä tausta-aineistoina Helsingin seudun Viherkehää perinnebiotooppeja ja nk. Zonation-alueita. Luontoarvojen turvaaminen on sisällytetty myös muiden maankäyttömuotojen suunnittelumääräyksiin.

 

Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta ja huolehditaan kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä. Luonnonsuojelualueen merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet. Suojelualueiksi on osoitettu myös suojeluohjelmien alueita sekä Natura 2000 -ohjelman alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki. Kaavaratkaisussa esitettävistä luonnonsuojelualuevarauksista valtaosa on jo esitetty vahvistetuissa maakuntakaavoissa. Kaikkien uusina esitettävien alueiden maakunnallisuuden perustana on yhtenäinen kriteeristö. Kaikki ehdotukseen tulevat alueet ovat kooltaan yli 5 hehtaaria. Sitä pienemmät toteutuneet luonnonsuojelualueet esitetään selostuksen liitekartalla. Soidensuojelutyöryhmän ehdotusta soidensuojelun täydentämiseksi ja siihen liittyvää valtakunnallista suoinventointiaineistoa on hyödynnetty kaavaratkaisun valmistelussa. Aineistosta suojelualueina osoitetaan kaavaratkaisussa sellaiset valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut yli viiden hehtaarin kokoiset alueet, jotka ovat valtion omistuksessa tai jo lainvoimaisissa kaavoissa osoitettu luonnonsuojelualueiksi.

 

Natura 2000 -alueiden verkoston tarkoituksena on suojata monimuotoista luontoa. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Kaavaehdotuksessa Natura 2000-verkoston alueita käsitellään vaihekaavassa vain siltä osin, kuin voimassa olevien maakuntakaavojen kaavamerkintöjen ja suunnittelumääräysten yhdenmukaistaminen edellyttää. Yhdenmukaistamisen vuoksi Itä-Uudenmaan maakuntakaavan Natura 2000-alueet on kumottu ja palautettu vaihekaavaan merkinnöillä, jotka vastaavat muualla Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyä merkintätapaa.

 

Maakuntakaavassa osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Maakuntakaavan tavoitteena on, ettei alueiden käytön toimenpiteillä heikennetä pohjaveden laatua eikä vähennetä pohjaveden määrää pysyvästi. Pohjavesialueet osoitetaan kaavaratkaisussa ympäristöhallinnon uusimpaan tietoon perustuen ja merkintätapa yhdenmukaistetaan. Ominaisuusmerkinnällä osoitetut arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen maakuntakaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat. Vaihekaavassa esitetään valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantamuodostumia täydennyksinä voimassa olevien maakuntakaavojen merkintöihin ja merkintätapa yhdenmukaistetaan.

 

MLY-alueet ovat metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Maakuntakaavan tavoitteena on, että alueen suunnittelussa turvataan metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Olennaista on alueen säilyminen yhtenäisenä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa yhdenmukaistetaan MLY-alueiden kaavaratkaisu osoittamalla MLY-alueet yhdenmukaisin kriteerein myös Itä-Uudenmaan kunnissa.

 

Viheryhteystarve on sekä ekologinen että virkistyksellinen yhteystarve, joka yhdistää viherrakenteen osa-alueita toisiinsa suurten väylien ja rakenteiden aiheuttaman estevaikutuksen yli. Viheryhteystarvemerkintä on luonteeltaan kehittämisperiaatemerkintä, eikä sen tarkkaa sijaintia ja leveyttä määritellä maakuntakaavassa. Kaavaratkaisussa osoitetaan Itä-Uudellemaalle ekologisen verkoston kannalta tärkeät viheryhteystarvemerkinnät kaavamerkintöjen yhdenmukaistamistarpeen takia. Samalla viheryhteystarpeita tarkistetaan myös muun Uudenmaan alueella joiltain osin. Vaihekaava mahdollistaa tilanteen, jossa viheryhteystarve -merkinnät on esitetty koko maakunnan alueelta yhtenäisin suunnitteluperiaattein ja suunnittelumääräyksin.

Virkistysalueverkoston suunnittelussa lähtökohtana on voimassa olevien maakuntakaavojen virkistysalueverkosto, jota on päivitetty uusimman tiedon pohjalta yhteistyössä kuntien kanssa. Kaavaratkaisun tavoitteena on osoittaa maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet sekä korostaa alueiden yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta ja alueiden välisiä yhteyksiä. Kaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti uusia virkistysalueita osoitetaan ensisijaisesti kuntien, kaupunkien ja valtion sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistamalle maalle. Voimassa olevien maakuntakaavojen virkistysalueet ja -kohteet kumotaan ja tuodaan mukaan kaavaratkaisuun tarkistetuilla tiedoilla. Virkistysalueisiin on tehty tarkistuksia ajantasaisen maanomistajatiedon ja luonnonsuojelualuepäätöksien perusteella. Alle viiden hehtaarin kokoisia virkistysalueita ei osoiteta maakuntakaavassa. Pienialaiset kohteet eivät mahdollista maakunnallisesti merkittävää virkistyskäyttöä mm. luonnon rajallisen kulutuskestävyyden takia.

Virkistysalueiden lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeelliset ulkoilureitit. Merkinnän tavoitteena on osoittaa maakunnalliset ulkoilureitit, jotka yhdistävät virkistysalueita ja muodostavat verkoston. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Ulkoilureittejä on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavassa vain entisen Itä-Uudenmaan puolelle. Ulkoilureitit yhdessä Uudenmaan voimassa olevan maakuntakaavan (2006) ulkoilureittien kanssa muodostavat maakunnallisen ulkoilureittiverkoston.

 

Kaavassa on neljä erilaista saaristovyöhykemerkintää: pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke; mantereen rantavyöhyke ja sisäsaaristo; ulkosaaristo sekä merivyöhyke. Kaavassa osoitetaan uusina saaristovyöhykkeet itäisen Uudenmaan rannikolle voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan rajausperusteilla ja suunnittelumääräyksillä. Lisäksi pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen suunnittelumääräykseen on lisätty matkailuun ja asutuksen täydentämiseen sekä kulttuuri- ja luonnonmaisemaan liittyviä määräyksiä.

Suojelualueet, virkistys- ja ulkoilualueet sekä niitä yhdistävä viherverkosto muodostavat rungon Helsingin seudun viherkehälle. Kaavassa ei viherkehää ole erikseen osoitettu omalla merkinnällään, vaan viherkehä ainoastaan kaavaselostuksessa kuvattava, kaavakokonaisuuden tulkintaan liittyvä asia. Viherkehän kehittämistä edistetään kaavan toteutusohjelman mukaisessa hankkeessa laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

LUO-alueet ovat kaavan liiteaineistona, jossa alueet esitetään Zonation-analyysin tuloksen mukaisina ruutuina. Alueita taustoittavat arvoalueista laaditut kunnittaiset kohdekorttiluettelot. Zonation -menetelmällä saatujen laajojen, koko maakunnan kattavien tuloksien käyttö kuntien, muiden viranomaisten ja osallisten toiminnassa mahdollistetaan antamalla tulokset liiton toimesta avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käyttöön.

 

Kaavan teema: Kulttuuriympäristöt

 

Kulttuuriympäristöillä tarkoitetaan rakennusperintöä ja maisema-alueita sekä muinaisjäännöksiä. 4. vaihemaakuntakaavassa kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta pyritään lisäämään, ja niiden merkitystä alueen voimavarana ja elinkeinojen kehittämisen lähtökohtana korostetaan. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt esitetään yhdenmukaisesti koko maakunnan alueelle. Niille on laadittu yhteinen suunnittelumääräys, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen säännöspohjaan, mutta jossa lisäksi korostetaan kehittämisnäkökulmaa. Kaavaehdotuksessa osoitetaan myös kansalliset kaupunkipuistot (Hanko ja Porvoo) sekä valtakunnallisesti arvokas maisemanhoitoalue (Skärlandet Raaseporissa). Muinaismuistolain nojalla rauhoitetut muinaisjäännökset esitetään liitekartalla sekä huomioidaan yleismääräyksessä. Kulttuuriympäristöt esitetään uusimpien inventointien pohjalta lukuun ottamatta valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, joihin liittyvä valtioneuvoston päätös päivitysinventoinnin pohjalta ei ehtinyt ajoissa kaavaehdotukseen. Tämän vuoksi kaavassa esitetään nykyiset aluerajaukset kaavakartalla ja uudet päivitykset liitekartalla. Valtakunnallisille kulttuuriympäristöille on laadittu yhteinen suunnittelumääräys, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen säännöspohjaan. Teeman toteuttamisen edistämiseen liittyen on kaavaprosessin aikana lisäksi laadittu useita oppaita ja artikkeleita kulttuuriympäristöjen tunnettuuden lisäämiseksi ja kaavaratkaisun avaamiseksi.

 

Kaavan muut aiheet

Varsinaisten kaavateemojen lisäksi kaavaehdotuksessa käsitellään Malmin lentokenttää, pääradan uusia asemanseutuja Ristikytöä ja Palopuroa sekä LNG-terminaaleja ja maakaasuverkostoa niihin liittyen.

 

Malmin lentokenttä

Liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman valtakunnallisen lentoliikennestrategian yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuuksia Malmin lentokentän toimintojen siirtämisestä muille lentokentille. Lisäksi valtion ja kuntien kesken on sovittu, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin kentällä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä ja alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Tältä pohjalta Malmin lentokenttä on kaavaehdotuksessa osoitettu taajamatoimintojen alueena, jota tulee kehittää tiiviinä, joukkoliikenteeseen tukeutuvana alueena. Alueella säilyy kulttuuriympäristöön liittyvä ominaisuusmerkintä.

 

Pääradan asemanseudut Ristikytö ja Palopuro

Tuusulan Ristikytö ja Hyvinkään Palopuro pääradan varrella on merkitty vahvistettuun 2. vaihemaakuntakaavaan raideliikenteeseen tukeutuviksi asemanseudun kehittämisalueiksi. Merkinnällä halutaan säilyttää mahdollisuus suunnitella alueesta tiiviisti rakentuva asemanseutu. Merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtainen suunnittelu edellyttää asemanseudun maankäytön ratkaisemista maakuntakaavoituksessa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) kunnat toteavat, että näiden asemanseutujen suunnittelu on tärkeää koko seudun näkökulmasta. Tältä pohjalta Ristikydön ja Palopuron asemanseuduille osoitetaan kaavaehdotuksessa Raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen merkintä sekä tiivistettävän alueen

kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnät ohjaavat kasvua nykyrakenteeseen tukeutuen siten, että yhdyskuntarakenne tiivistyy. Merkinnät luovat näin edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle sekä sitovat alueiden maankäytön kehittymisen uuden aseman toteutukseen.

 

LNG-terminaalien osalta kaavaehdotuksessa huomioidaan mahdollisina sijoittumispaikkoina sekä Inkoon että Tolkkisten satamat. LNG-terminaali on sisällytetty maakunnallisen sataman kriteereihin ja määräyksiin. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakaasuputkistoa ainoastaan siltä osin, kuin on perusteltua tarkentaa voimassaolevien maakuntakaavojen merkintöjä Suomen kansainvälisesti tärkeisiin kaasuhankkeisiin Balticconnector- ja Finngulf-LNG-terminaaliin liittyen. Muutoin maakaasun runkoputkisto on osoitettu vahvistetuissa maakuntakaavoissa.

 

Kaavan toteuttamisohjelma

Osana kaavaehdotusta on valmisteltu 4. vaihekaavan toteuttamisohjelmaa. Toteuttamisohjelman kautta tunnistetaan ja priorisoidaan 4. vaihemaakuntakaavan toteutumiseen tähtäävät tärkeimmät toimenpiteet. Toimenpiteet voivat olla hankekokonaisuuksia, yhteistyötä tai viestinnällisiä toimia. Maakuntakaavat toteutuvat yksityiskohtaisempien suunnitelmien ja toimenpiteiden kautta, toteuttajana on yleisimmin kuntakaavoitus. Toteuttamisohjelman painopisteet on määritelty vuorovaikutusprosessin pohjalta ja kaavan toteuttaminen on jo osin käynnistetty hankkeiden muodossa mm. kaavan kulttuuriympäristö-, tuulivoima- ja logistiikkaratkaisujen toteuttamiseksi yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

 

Kaavassa kumottavat merkinnät

Uudenmaan voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan kaavamerkintöjä siinä laajuudessa kuin vaihemaakuntakaavan ratkaisu edellyttää. Niiden merkintätapojen osalta, joissa kaavaratkaisu on edellyttänyt merkinnän tai siihen liittyvän suunnittelumääräyksen oleellista muuttamista, ko. merkintätapa on kumottu kokonaan. Kumoamisen perusteena on joidenkin merkintöjen osalta ollut myös tarve yhdenmukaistaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan voimassa olevia maakuntakaavoja.

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kaava-asiakirjat

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava koostuu kaavaehdotuskartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Lisäksi kaavaehdotukseen kuuluu kartta kumottavaksi esitetyistä merkinnöistä. Näiden lisäksi kaava-aineistoon kuuluvat erilaiset kaavaratkaisua selventävät tai taustoittavat liitekartat ja -aineistot. Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat kaavakartta, merkinnät ja määräykset sekä kartta kumottavista merkinnöistä. Lisäksi kokonaisuuden hahmottamiseksi kaava-asiakirjoihin liitetään epävirallinen yhdistelmäkartta, joka kuvaa kaikkia voimassa olevia maakuntakaavoja sen jälkeen, kun Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty.

 

Kaavaehdotuksen aineistot ovat luettavissa päättärissä 14.9.2016. Kaavaehdotuksen kartat sekä merkinnät ja määräykset postitetaan maakuntahallituksen jäsenille. Aineistot viimeistellään maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen lukuun ottamatta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita

  • siirtää tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden käsittelyn seuraavaan hallituksen kokoukseen

  • oikeuttaa toimiston valmistelemaan niiden osalta etenemisvaihtoehtoja ja niihin liittyvää aineistoa käsittelyn pohjaksi

  • oikeuttaa toimiston tekemään hyväksytyn kaavaratkaisun osalta tarvittavia teknisiä muutoksia ja täsmennyksiä kaava-aineistoon ja viimeistelemään aineiston ennen nähtäville asettamista.

 

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Käsittely:

Johanna Karimäki Auli Herttuaisen kannattamana esitti, että kaava palautetaan uudelleen valmisteluun kokouksessa 22.8.2016 esitetyn palautusesityksen perusteluin. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 7 JAA-ääntä ( Niiranen, Raatikainen, Taipale, Mäkelä, Havula, Sainio, Salonen), 3 EI-ääntä (Karimäki, Herttuainen, Muhonen). Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena asian käsittelyä on päätetty jatkaa.

 

Mika Raatikainen esitti, että Malmin lentokentän merkintä säilyy entisellään. Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti äänestyksen jälkeen

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen lukuun ottamatta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita

  • siirtää tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden käsittelyn seuraavaan hallituksen kokoukseen

  • oikeuttaa toimiston valmistelemaan niiden osalta etenemisvaihtoehtoja ja niihin liittyvää aineistoa käsittelyn pohjaksi

  • oikeuttaa toimiston tekemään hyväksytyn kaavaratkaisun osalta tarvittavia teknisiä muutoksia ja täsmennyksiä kaava-aineistoon ja viimeistelemään aineiston ennen nähtäville asettamista.

 

Johanna Karimäki ja Auli Herttuainen ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteensä.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 91 §)

MHS

 

Tiivistelmä

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tuulivoimateeman kaavaratkaisu on valmisteltu maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Muilta osin hallitus hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan 19.9.2016. Tuulivoimateeman hyväksymisen jälkeen maakuntahallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen kokonaisuudessaan. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville loppuvuodesta 2016 mahdollisia muistutuksia varten. Tämän jälkeen 4. vaihemaakuntakaava viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kevään 2017 aikana.

 

Kaavaehdotuksen tuulivoimaratkaisun kuvaus ja perustelut

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta keväällä 2016 saatujen lausuntojen perusteella on täydennetty tuulivoiman kaavaratkaisun vaikutusten arviointia erityisesti linnustoon ja Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Tätä varten konsulttityönä tehty linnustoselvitys valmistui syyskuussa. Selvityksessä esitetään johtopäätökset ja suositukset muuttolintujen, Natura-alueiden sekä muiden petolintujen ja MAALI-alueiden (maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden) huomioimiseksi.

Linnustoselvityksen johtopäätösten tulkinnasta on keskusteltu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

 

Selvityksen tulosten perusteella Uudenmaan liitossa tarkasteltiin etenemisvaihtoehtoja tuulivoimateeman pohjalta. Etenemisvaihtoehtoja oli kaksi. 1) Tuulivoiman kaavaratkaisua muutetaan laajemmin kuin selvityksen tulokset edellyttävät. Tällöin ei katsota tarpeelliseksi LsL:n mukaisen lajikohtaisen arviointimenettelyn käynnistämistä ja lain edellyttämien lausuntojen pyytämistä. Kaavan suunniteltuun aikatauluun ei tulisi muutoksia. 2) Tuulivoimateema jätetään pois ja siirretään käsiteltäväksi seuraavalla kaavakierroksella. Kaavan suunniteltuun aikatauluun ei tulisi muutoksia, mutta yksi kaavan keskeinen tavoite maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon käsittelystä ei toteutuisi.

 

4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen valmistelua on jatkettu 1. vaihtoehdon mukaisesti. Kaavaehdotukseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat muutokset: Kaikkia tuulivoima-alueita koskevaa kaavamääräystä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että määräys edellyttää aikaisempaa enemmän ottamaan huomioon Natura-, linnusto- sekä yhteisvaikutukset. Kaavaratkaisusta jätetään kokonaan pois Inkoon-Raaseporin merialue. Loviisassa sijaitsevia Övre-Rikebyn ja Röjsjön alueita pienennetään. Kaavaratkaisuun ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia Porvoon edustan merialueen eikä Loviisan-Lapinjärven tuulivoimatuotannolle soveltuvien alueiden rajauksiin. (Liitteet 1 A, B, C ja 2).

 

Kaava-aikataulu

Kun maakuntahallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen kaikki teemat, kaavaehdotus voidaan laittaa nähtäville marras-joulukuussa 2016. Kaavasta saataviin muistutuksiin valmistellaan vastineet maakuntahallituksen käsittelyä varten alkuvuodesta 2017. Vastineiden pohjalta kaavaehdotus viimeistellään hallituskäsittelyä varten. Tavoitteena on, että hallitus voi esittää lopullisen kaavaehdotuksen hyväksymistä maakuntavaltuustolle vuoden 2017 kesään mennessä.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tuulivoimaratkaisun osalta edellä esitetyn mukaisesti ja on näin ollen hyväksynyt koko 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksen

  • asettaa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen MRL:n 65 §:n mukaisesti nähtäville ja oikeuttaa toimiston tekemään hyväksytyn kaavaratkaisun osalta tarvittavia teknisiä muutoksia ja täsmennyksiä kaava-aineistoon ja viimeistelemään kaavan ennen sen nähtäville asettamista.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Kaarina Rautio 046 858 8890

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tuulivoimaratkaisun osalta edellä esitetyn mukaisesti ja on näin ollen hyväksynyt koko 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksen

  • asettaa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen MRL:n 65 §:n mukaisesti nähtäville ja oikeuttaa toimiston tekemään hyväksytyn kaavaratkaisun osalta tarvittavia teknisiä muutoksia ja täsmennyksiä kaava-aineistoon ja viimeistelemään kaavan ennen sen nähtäville asettamista.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 § 91)

MHS

 

Tiivistelmä

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä MRL:n 65 §:n mukaisesti 9.11.-9.12.2016, jolloin siitä saatiin 90 muistutusta. Suuri osa muistutusten sisällöstä kohdistui viherrakenteen, tuulivoiman ja logistiikan kaavaratkaisuihin.

 

Muistutuksiin on laadittu vastineet maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyä varten. Vastineissa ehdotetaan, että Puolustusvoimien alueella Syndalenissa ja Sipoonkorvessa käytetään SL/ep-merkintää ehdotuksessa olleen SL-merkinnän sijaan. Kaava-asiakirjoihin ehdotetaan tehtäväksi myös muutamia muita teknisluonteisia korjauksia.

 

Kun maakuntahallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen muistutuksiin laaditut vastineet, niissä esitetyt muutokset tehdään kaava-asiakirjoihin ja kaavaehdotus viimeistellään maakuntahallituksen hyväksymistä varten. Tavoitteena on, että maakuntahallitus voisi käsitellä ja hyväksyä osaltaan kaavaehdotuksen kokouksessaan 13.3.2017 sekä ehdottaa kaavan hyväksymistä maakuntavaltuustolle.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja niiden sisältö

 

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä MRL:n 65 §:n mukaisesti 9.11.-9.12.2016.

 

Kaavaehdotuksesta saatiin asukkailta ja osallisilta määräaikaan mennessä yhteensä 90 muistutusta. Alueittain tarkasteltuna suurin osa muistutuksista kohdistui Kuuma-seudulle (32 %) ja pääkaupunkiseudulle (23 %). Läntiselle Uudellemaalle kohdistui palautteista n. 12 % ja itäiselle Uudellemaalle n. 16 %. Noin 17 % palautteista koski kaavaa yleisesti kohdistumatta tietylle alueelle.

 

Teemoittain tarkasteluna 52 % muistutusten sisällöstä kohdistui viherrakenteeseen, 13 % tuulivoimaan, 11 % logistiikkaan, 4 % kulttuuriympäristöihin ja 2 % elinkeinoihin ja innovaatiotoimintaan. Malmin lentokenttään kohdistui 7 % muistutusten sisällöstä ja asemanseutuihin 1 %. 11 % muistutusten sisällöstä käsitteli muita aiheita kuin kaavan teemoja mm. ampumaradat, kiviainesalueet, maakaasun runkoputki, maanomistajien tiedottaminen, kaavaprosessi.

 

Viherrakenteen muistutuksissa nousivat esiin mm. viheryhteydet ja alle 5 ha:n suojelualueiden parempi huomioiminen sekä suokohteiden SL-merkinnän palauttaminen. Ehdotettiin myös uusia alueita ja rajausten tarkistuksia sekä SL/ep-merkinnän käyttämistä Puolustusvoimien kahdella alueella. Virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin esitettiin lisäyksiä sekä poistoja ja että virkistysalueista ei saa olla haittaa maanomistajalle. Nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta oli poistettu LUO-merkintä, mutta sitä vastustettiin yhä. Toisaalta LUO-alueiden poistamisesta ja luontoarvojen huomiotta jättämisestä saatiin myös kritiikkiä.

 

Tuulivoiman osalta muistutuksissa pidettiin tehtyjä selvityksiä riittämättöminä. Yksittäisiä tuulivoima-alueita vastustettiin ja esitettiin huoli vaikutuksista metsätalouteen, viihtyvyyteen, virkistykseen, terveyteen ja riistakantoihin. Suunnittelumääräystä pidettiin liian yksityiskohtaisena, mutta toisaalta siihen esitettiin myös täydennystä.

 

Malmin lentokentän alueen merkitsemistä taajamatoimintojen alueeksi vastustettiin useassa muistutuksessa ja logistiikasta saaduissa muistutuksissa mm. vastustettiin Bastukärrin logistiikka-alueen laajennusta.

 

Esityslistan liitteenä ovat muistutusten tiivistelmät. Alkuperäiset muistutukset ovat nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa.

 

Muistutuksiin laaditut vastineet

 

Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin on nyt laadittu vastineet, jotka ovat esityslistan liitteenä.

 

Muistutuksiin laadituissa vastineissa esitetään tehtäväksi kaavakarttaan kaksi muutosta, joka koskevat Puolustusvoimien käytössä olevia alueita. Tammisaaren Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueelle suunniteltu uusi suojelualue (suojelualueen laajennus) ehdotetaan osoitettavaksi kaavamerkinnällä SL/ep samoin kuin Sipoonkorven luonnonsuojelualueella puolustusvoimien käytössä oleva alue. Kummankin alueen kaavamerkintä oli nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa luonnonsuojelualue SL. Puolustusvoimia ja alueita hallinnoivaa Metsähallitusta kuullaan vielä erikseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n edellyttämällä tavalla ennen kaavaehdotuksen käsittelyä maakuntahallituksessa. Muutos ei ole olennainen ja menettely poistaa tarpeen asettaa kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Muistutuksiin laadituissa vastineissa ei esitetä tehtäväksi muita muutoksia kaavaehdotuksen kaavakarttaan.

 

Muistutuksiin laadituissa vastineissa esitetään, että kaavamerkintöihin ja määräyksiin lisätään ohjeellisen laivaväylän katkoviivamerkintä, jota on käytetty Loviisan Hästholmenin ydinvoimalaitokseen johtavan laivaväylän esittämiseen. Lisäksi ohjeellisen tai vaihtoehtoisen liikenneväylän linjauksen osoittavan katkoviivamerkinnän kuvaustapa korjataan vastaamaan kaavaehdotuskartan selitettä. Molemmat muutokset ovat teknisluotoisia korjauksia.

 

Muistutuksiin laadituissa vastineissa esitetään, että selostuksessa MLY-alueita koskevia suunnitteluperiaatteita täydennetään kaavaehdotuksen tulkinnan selkeyttämiseksi. Lisäksi kaavaselostuksen liiteaineistoon esitetään tehtäväksi korjaus poistamalla luonnonsuojelualueiden kohdetiedoista Borshorngrunden, joka on virheellisesti mainittu Blekharunin luonnonsuojelualueen yhteydessä. Lisäksi liitekarttaa L1 (Logistiikan tavoiteverkko) lisätään Loviisan satamaan johtava Maantie 178.

 

Muistutusten vastineissa esitettyjen muutosten lisäksi kaavaehdotuksen asiakirjoihin on tarpeen tehdä teknisluonteisia korjauksia niissä havaittujen virheellisyyksien korjaamiseksi. Kaavakarttaan lisätään Kilpilahden sataman alue merkinnällä Liikennealue ja vastaavasti kumottavien kartalla osoitetaan Itä-Uudenmaan voimassa olevan kaavan mukaisen Liikennealueen LS kumoaminen. Porvoon kaupunkia on informoitu tästä teknisluontoisesta korjauksesta, jossa satama-alueen rajaus ei muutu.

 

Kun maakuntahallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen muistutuksiin laaditut vastineet, niissä esitetyt muutokset tehdään kaava-asiakirjoihin. Tämän jälkeen kaavaehdotus on valmis maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyä varten. Tavoitteena on, että maakuntahallitus voisi käsitellä ja hyväksyä osaltaan kaavaehdotuksen kokouksessaan 13.3.2017 sekä ehdottaa kaavan hyväksymistä maakuntavaltuustolle.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää:

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen muistutuksiin laaditut vastineet sekä toimittaa ne muistutusten jättäneille

  • oikeuttaa toimistoa tekemään vastineisiin teknisluontoisia korjauksia ennen niiden toimittamista muistutuksen jättäneille

  • oikeuttaa toimistoa tekemään kaava-asiakirjoihin vastineissa esitetyt muutokset, teknisluoteisia korjauksia sekä viimeistelemään ne maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyä varten.

 

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Kaarina Rautio 046 858 8890

 

Käsittely:

Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan niin, että asia jätetään pöydälle.

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen ja jätti asian pöydälle.

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 91 §)

MHS

 

Tiivistelmä

 

Sen jälkeen kun kaavaehdotuksesta saatujen muistutusten käsittely jätettiin pöydälle maakuntahallituksen kokouksessa 6.2.2017, liiton toimistossa on selvitetty etenemisvaihtoehtoja Sipoon Bastukärrin log-alueen sekä Kirkkonummen ja Siuntion välisen viheryhteyden osalta. Esityslistan oheismateriaalina on tarkempi selvitys etenemisvaihtoehdoista, joista on oltu yhteydessä myös Sipoon ja Kirkkonummen kuntiin.

 

Vantaan kaupunki ja Kirkkonummen kunta olivat jo aiemmissa lausunnoissaan keväällä 2016 esittäneet samoja muutoksia Bastukärrin log-alueeseen sekä Kirkkonummen ja Siuntion väliseen viheryhteystarpeeseen. Maakuntahallitus on kertaalleen antanut näihin vastineensa hyväksyessään lausuntoihin laaditut vastineet kokouksessaan 22.8.2016 sekä hyväksyessään kaavaehdotuksen kokouksissaan 19.9.2016 ja 24.10.2016.

 

Johtopäätös selvityksistä on, että vastineita ei ole tarvetta muuttaa.

 

Asian aiempi käsittely

 

Maakuntahallituksen aiemmat käsittelyt löytyvät kokousasialistan §-otsikkoa klikkaamalla.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää:

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen muistutuksiin laaditut vastineet sekä toimittaa ne muistutusten jättäneille

  • oikeuttaa toimistoa tekemään vastineisiin teknisluontoisia korjauksia ennen niiden toimittamista muistutuksen jättäneille

  • oikeuttaa toimistoa tekemään kaava-asiakirjoihin vastineissa esitetyt muutokset, teknisluoteisia korjauksia sekä viimeistelemään ne maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyä varten.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Kaarina Rautio 046 858 8890

 

Käsittely:

Johanna Karimäki Auli Herttuaisen kannattamana esitti, että maakuntakaavan vastineet tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun jokaisen vastineen osalta ja vastineita tulisi muokata seuraavilta osin:

 

  • Kaavakartalla esitetään maakuntakaavaehdotuksessa olleet LUO alueet ja kaikki suoinventoinnin kautta arvokkaiksi todetut suoalueet, kuten Hirvisuo Hyvinkäällä. Ne esitetään soveltuvilla merkinnöillä SL tai S. Kaavakartalla esitetään alle viiden hehtaarin suojelualueet. Monilla niistä on pienestä koostaan huolimatta merkittäviä luontoarvoja, eikä osalla alueista ole muuta suojaa kuin maakuntakaavan voimassa oleva merkintä. Esimerkiksi monet Lohjan maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti merkittävistä luontokohteista ovat pinta-alaltaan alle 5 ha.

  • Alle viiden hehtaarin virkistysalueet osoitetaan maakuntakaavassa kuten virkistyssaari Rövargrundet Espoossa ja Loviisan alueen virkistyssaaret.

  • Viheryhteystarvemerkinnällä tulee merkitä kattavasti kaikki valtakunnallisesti tärkeät tai maakunnallisen arvoluokan tärkeimmät ekologiset yhteydet, vaikka ne kulkisivat kaavan valkoisilla alueilla.

  • Pääkaupunkiseudun viherkehä ja sen ekologiset yhteydet osoitetaan selkeämmin kaavakartassa. Myös Uudenmaan toinen viherkehä Keski-Uudellamaalla osoitetaan selkeämmin kaavakartassa. Kirkkonummen kohdalla oleva viheryhteystarve merkitään kuten kunta lausunnossaan esittää.

  • Järvenpäässä vuonna 2015 tehdyssä luontotyyppikartoituksessa (Faunatica) löydettiin kolme uutta maakunnallisesti arvokasta luontokohdetta, jotka merkitään SL-alueina, kuten Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus on esittänyt.

  • Palautetaan maakuntakaavakartalle Hangon Tvärminnen (7 ha) SL-alue ja palautetaan kaavakartalle Inkoon Fagervikin metsä- ja suoalueen SL-merkintä.

  • Nykyisin virkistyskäytössä olevat Helsingin kaupungin omistamat Lähteelä ja Stora Svartö, Vantaan kaupungin omistama Vetokankaan palsta sekä Kirkkonummen kunnan omistaman Linlon etelä- ja keskiosa merkitään niiden maakunnallisten luontoarvojen takia SL-varauksella.

  • Suojelemattomat maakunnallisesti arvokkaat linnustoalueet eli MAALI-alueet osoitetaan kaavassa SL tai LUO -kaavamerkinnöillä. Kansainvälisesti arvokkaat linnustoalueet, IBA-alueet, kuten Suomenoja merkitään SL-varauksina. Arvokkaista lintualueista myös valtakunnallisesti arvokkaat FINIBA -alueet huomioidaan SL-varauksella tai LUO-merkinnällä.

  • LUO alueiden osalta korostetaan tarvetta selvitystyön ja sen resursoinnin jatkamiselle. Maakuntakaavan jatkotyössä myös kaikki Itä-Uudenmaan liiton MALU-selvityksen kohteet tulee ottaa kohdeharkintaan LUO tai SL. Selvitetään maakunnallisesti merkittävien SL-kohteiden ja LUO-verkoston täydentämistä. Hyvä tausta-aineisto työn pohjaksi on Suomen Luonnonsuojeluliiton lausunto liitteineen.

Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Karimäen palautusesitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 8 JAA-ääntä (Enroth, Krohn, Jalonen, Mäkelä, Heijnsbroek-Wirén, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen), 4 EI-ääntä (Äikäs, Karimäki, Karhuvaara, Herttuainen) ja 1 tyhjä (Taipale). Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä on päätetty jatkaa.

 

Irja Ansalehto-Salmi Jari Sainion kannattamana esitti, että

kaavasta poistetaan Sipoossa sijaitseva Bastukärrin logistiikka-alue, jolloin alueella jäävät voimaan aiempien maakuntakaavojen aluevaraukset, merkinnät ja määräykset. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Ansalehto-Salmen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 2 JAA-ääntä (Enroth, Heijnsbroek-Wirén), 8 EI-ääntä (Äikäs, Karimäki, Karhuvaara, Jalonen, Herttuainen, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen) ja 3 tyhjää (Krohn, Taipale, Mäkelä). Puheenjohtaja totesi, että Ansalehto-Salmen esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.

 

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti:

  • hyväksyä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen muistutuksiin laaditut vastineet Irja Ansalehto-Salmen esityksellä muutettuna sekä toimittaa ne muistutusten jättäneille

  • oikeuttaa toimistoa tekemään vastineisiin teknisluontoisia korjauksia ennen niiden toimittamista muistutuksen jättäneille

  • oikeuttaa toimistoa tekemään kaava-asiakirjoihin vastineissa esitetyt muutokset, teknisluoteisia korjauksia sekä viimeistelemään ne maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyä varten.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 91 §)


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa