Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maakuntahallitus
Pöytäkirja 13.03.2017/Pykälä 27

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Maakuntahallitus

§ 27

13.03.2017

 

Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi

 

130/04.00.01/2017

 

MHS 13.03.2017 § 27

 

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden laajentaminen on asiakkaan näkökulmasta positiivinen ja tervetullut uudistus. Valinnanvapaudesta syntyy kuitenkin erittäin monimutkainen, vaikeasti ymmärrettävä ja hallittava järjestelmä. Monituottaja -mallissa voi uudistuksen keskeisenä tavoitteena oleva sote-palvelujen integrointi vaarantua, mikä puolestaan voi johtaa kustannusten kasvuun niiden hillinnän sijaan. Uudistus sisältää huomattavia taloudellisia riskejä ja useista valinnanvapauden keskeisistä elementeistä kuten maksuseteleistä tai henkilökohtaisesta budjetista ei ole aiempaa kokemusta tai edes kansainvälistä vertailutietoa.

 

Yhtiöittämisvelvollisuuden toteuttamisen johdosta palvelutuotannossa siirrytään perinteisestä hallinnollisesta ohjauksesta markkina-, sopimus- ja omistajaohjaukseen, jossa yksityiset suoran valinnan palvelutuottajat tekevät päätöksiä asiakkaiden palvelutarpeesta. Maakunnan rooli järjestäjänä on sinänsä vahva. Toisaalta maakunnan mahdollisuus itsehallintonsa toteuttamiseen voi vaarantua, jos maakunnalla ei kuitenkaan ole todellisia mahdollisuuksia toteuttaa omistajaohjaustaan suhteessa palvelutuottajiin.

 

Uudellamaalla erityinen riski valinnanvapauden toteuttamisessa liittyy lakiluonnoksen liian lyhyisiin ja tulkinnanvaraisiin siirtymäaikoihin. Tämä yhdessä muiden ongelmakohtien kanssa voi asiantuntijoiden mukaan vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden, vaikka toiminnot pyrittäisiinkin siirtämään nykyisessä muodossaan "sellaisenaan" muutosten minimoimiseksi vuodenvaihteessa 2018-19.

 

Asian vireilletulo

 

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat 31.1.2017 päivätyllä kirjeellä pyytäneet kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi.

 

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lain sisältöön tehtävät tarkennukset valmistellaan lausuntokierroksen aikana lausuntopalautteen pohjalta.

 

Lausuntopyyntöön vastataan 33 kysymystä käsittävällä sähköisellä kyselyllä, joka tulee jättää 28.3.2017 klo 16.15 mennessä. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille.

Lausuntopyynnön sähköinen aineisto: linkki lausuntopyyntöön

 

 

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä.

Lausuntoon sisältyy seuraavia ydinkohtia:

 

Yleisiä huomioita lakiluonnoksesta:

 

Valinnanvapauden mahdollisuus sinänsä on positiivinen uudistus. Lakiluonnoksen mukaan perusvalintojen - kuten sosiaali- ja terveyskeskuksen, suun hoidon yksikön valinnan ja maakunnan liikelaitoksen yksiköiden valinnan - lisäksi asiakas voi myös jatkossa käyttää valinnanvapauttaan maksu- ja asiakasetelin sekä henkilökohtaisen budjetin palvelutuottajia valitessaan. Asiakkaan näkökulmasta valinnanvapauden laajentaminen on varmasti tervetullutta. Lakiluonnosta ei kuitenkaan ole laadittu erityisesti asiakkaan näkökulmaa silmälläpitäen. Siitä puuttuu esimerkiksi oikeussuojakeinot, jos asiakas kokee, ettei hän ole saanut tarpeensa mukaista riittävää hoitoa. Valinnanvapauden varsinaisen sisällön tarkemman kuvaamisen sijaan lakiluonnos keskittyy hallinnollisten puitteiden rakentamiseen.

 

Valinnanvapauslakiluonnoksen esittämä palvelujärjestelmä ei turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota, joka on yksi uudistuksen kantavista ajatuksista. Pahimmillaan integraation puute voi johtaa asiakkaan hyppyyttämiseen eri toimijoiden välillä yksityisesti toteutetusta julkiseen, eikä asiakas ole varma kuka oikeastaan hänen palveluistaan vastaa. Integraation tulisi näkyä erityisesti suoran valinnan palvelutuottajia koskevana toiminnallisen integraation velvoitteena. Samalla syntyy myös riski siitä, että palvelutuottajat voivat ryhtyä osaoptimoimaan, jos siihen löytyy taloudellisia kannusteita heidän näkökulmastaan.

 

Lakiluonnoksen mukaisessa mallissa yksityisille palvelutuottajille siirtyisi huomattava vastuu suoran valinnan mukaisten palvelujen tuottamisesta. Yksityiset tahot vastaisivat myös asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, jolloin kyseessä on tehtävän siirto pois perinteisestä hallinnollisesta toiminnasta. Yhtiöittämisvelvollisuuden toteuttamisen johdosta palvelutuotannossa siirrytään perinteisestä hallinnollisesta ohjauksesta markkina-, sopimus- ja omistajaohjaukseen. Siten ohjausmahdollisuudet muodostuvat rajatummiksi ja heikommiksi kuin hallinnollisessa ohjauksessa. Maakunnalla tulee olla riittävät omistajaohjaamisen mahdollisuudet, jotta se voi varmistaa palvelujen yhdenvertaisen ja laadukkaan toteuttamisen myös uudessa tilanteessa.

 

Hallituksen esityksen perusteluissa valinnanvapaus esitetään keinona kolmen miljardin euron kustannustason hillintään. Sen tueksi ei ole käytettävissä kansainvälisiä kokemuksia. Muutoinkaan lakiesitykseen ei sisälly mitään takeita siihen, että tavoiteltu kustannusten kasvun hillintä onnistuisi.

 

Esimerkiksi asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetoinnin palveluissa piilee erityinen kustannustason kasvun riski, koska asiakasohjausta ja palvelupäätösjärjestelmää ei ole koekäytetty, eikä niistä ole aiempaa kokemusta.

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä maakunnan, kuntien ja palvelutuottajien välillä on jätetty lakiluonnoksessa hyvin vähälle huomiolle. Rajapintojen määrittelyn tärkeyden lisäksi sitä kautta voisi myös löytyä mahdollisuuksia uusille innovaatioille.

 

Uudenmaan suhteellinen osuus koko Suomen väestöstä on lähes yksi kolmasosaa. Uusimaa ei kuitenkaan voi yksin kantaa laskennallista miljardin euron kustannusten säästötavoitetta ottaen huomioon, että maakunnan väestö kasvaa lisääntyvällä tahdilla ja toisaalta väestö myös vanhenee, mikä väistämättä lisää maakunnan kustannuspainetta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi alueelle kohdistuu jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttoa.

Siirtymäsäännökset Uudenmaan näkökulmasta

 

Lain voimaantulon aikataulu on erityisesti Uudenmaan mittasuhteiden kannalta erittäin haastava. Lisäksi sen siirtymäsäännökset nykyisessä muodossaan ovat erittäin tulkinnanvaraiset. Nämä tekijät yhdessä muiden ongelmakohtien kanssa voivat vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden Uudellamaalla - vaikka toiminnot pyrittäisiinkin siirtämään "sellaisenaan" muutosten minimoimiseksi:

  • Maakunnan tulee tehdä huomattava määrä toimintojen strategisia ja periaatteellisia linjauksia ennen kuin valinnanvapautta voidaan ryhtyä käytännössä toteuttamaan.

  • Nykyisellä aikataululla maakunnalle jää hyvin vähän aikaa näiden linjausten tekemiseen ottaen huomioon, että valinnanvapauden toimeenpano pitäisi aloittaa jo vuoden 2018 jälkipuolella palvelutuottajien ilmoittautumista ja hyväksymistä varten.

  • Jos valinnanvapaus käynnistyy jo vuoden 2019 alussa ja yksityisten palvelujen tarjonta on laajaa, maakunta tuskin pystyy riittävän nopeasti sopeuttamaan omia palvelujaan, mikä aiheuttaa kaksinkertaisia kustannuksia ja tehottomuutta maakunnan omassa järjestelmässä.

  • Uudistuksen taloudelliset riskit ovat suuret ja maakunnan tulee muun muassa osata asettaa oikea taso palvelutuottajille maksettavalle korvaukselle.

  • Lisäksi useat operatiiviset seikat kuten tarvittavat tietojärjestelmät ovat vasta valmisteluvaiheessa.

 

Todennäköisesti maakunnan suoran valinnan palvelutuotantoyhtiö tai yhtiöt voidaan perustaa aikaisintaan vuoden 2019 alussa ja niiden kilpailukykyisen toiminnan käynnistäminen vie 1-2 vuotta. Näin ollen Uudellamaalla tarvittaan todellinen siirtymäaika, joka mahdollistaisi toiminnan käynnistämisen asioiden vaatimassa aikataulussa. Maakunta sinänsä voisi aloittaa toimintansa 1.1.2019 soveltuvin osin.

 

Suunnitellun valinnanvapausärjestelmän monimutkaisuuden ja maakunnan ohjausmahdollisuuksiin liittyvien puutteiden johdosta sosiaali- ja terveysministeriön valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa 15.2.2017 nähdään, että "kokonaisuutena arvioiden valinnanvapauden toteuttaminen lakiluonnoksen mukaisella tavalla heikentää maakunnan itsehallintoa sekä lisää hallinnon ja talouden hoidon monimutkaisuutta".

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää antaa tämän päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle yllä selostusosassa mainituin perusteluin.

 

Vastuujohtaja:

Ossi Savolainen 040 589 8415

 

Valmistelijat:

Tero Suursalmi 050 569 3391

Timo Aronkytö 040 631 5011

 

Käsittely:

Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan niin, että kysymykseen 1 vastataan vaihtoehto e., ei kantaa. Vapaamuotoisiin huomioihin ko. kysymyksen 2. kappaleeksi lisätään teksti: "Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen vaatii ohjausmekanismit. Tämä edellyttää vaikuttavuusmittareiden luomista ja käyttöönottoa. Koska näitä ei ole vielä määritelty eikä käytössä, ei järjestäjällä ole keinoa ohjata tuotantoa tavoitteen suuntaan. Jos kriteerit ja mittarit saadaan luotua, on ohjaus mahdollista ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen voi onnistua."

 

Muutoin ehdotus pysyi muuttumattomana.

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti antaa kokouksessa muutetun päätöksen liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle yllä selostusosassa mainituin perusteluin.

 

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 91 §)


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa