Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maakuntahallitus
Pöytäkirja 21.10.2019/Pykälä 126

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Maakuntahallitus

§ 126

21.10.2019

 

Selvitys ja lausunto oikeusasiamiehelle Finest Bay Area Oy:n rautatietunnelihankkeen käsittelystä maakuntakaavoituksessa

 

459/03.01.03.00/2019

 

MHS 21.10.2019 § 126

 

Tiivistelmä

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on pyytänyt Uudenmaan liitolta kantelun johdosta lausuntoa, koskien liiton menettelyä Finest Bay Area Development Oy:n rautatietunnelihankkeen käsittelyssä. Kantelijan mukaan liiton kotisivuilla on julkaistu artikkeleita, joissa on asennoiduttu kielteisesti yhtiön hankkeeseen, jolloin jää epäselväksi, edustavatko liiton kotisivuilla julkaistujen artikkelien käsitykset liiton viranomaisnäkemystä asiaan. Menettely osoittaa ennakkoasenteellisuutta ja siten mahdollista esteellisyyttä eli luottamuksen vaarantumista liiton virkamiesten puolueettomuuteen. Kantelijan mukaan liitto on jatkanut maakuntakaavaa koskevassa esittely- ja julkaisutoiminnassaan harhaanjohtavaa ja vääristelevää toimintaa muita tunnelivaihtoehtoja kuin Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa linjausta kohtaan.

Mainitut artikkelit oli tarkoitettu keskustelun avauksiksi ja niihin oli pyydetty palautetta. Kirjoitustyyli oli keskusteleva ja pohdiskeleva ja ne ottivat kantaa myös laajemmin ylipäänsä Tallinna-tunnelin toteuttamisen mahdollisuuksiin ja järkevyyteen sekä mahdolliseen tunnelin yksityiseen toteuttamiseen. Artikkelit olivat selkeästi erotettavissa liiton toteuttamasta virallisesta maakuntakaavoitusmenettelystä. Ne julkaistiin vasta sen jälkeen, kun maakuntahallitus oli tehnyt päätöksen 11.3.2019 vain yhdestä ohjeellisesta tunnelilinjauksesta Helsingin keskustan ja Pasilan kautta. Myös virkamiesten kannanotot sosiaalisessa mediassa, oli tehty ajallisesti vasta tämän jälkeen. Liiton viestäntä ei ole ollut yksipuolista tai virheellistä lukuun ottamatta yhtä tiedotetta, joka korjattiin mahdollisimman pian.

Lähtökohtaisesti julkiset kannanotot eivät aiheuta esteellisyyttä hallintotoiminnassa. Myös virkamiehet voivat vedota perustuslain turvaamaan yhdistys- ja sananvapauteen, eikä sen käyttäminen sinällään aiheuta virkamiehen esteellisyyttä. Lisäksi erityisesti maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu maakuntakaavan valmistelua koskeva viestintä ja eri ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja niiden taustojen selvittäminen julkisuudessa.

Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva Tallinna-tunnelin linjaus perustuu maakuntahallituksen äänestyksen perusteella tekemään poliittiseen päätökseen. Virkamiestyönä tehty päätöksenteon valmistelu on ollut objektiivisesti perusteltavissa. Kantelijan edustamia tunnelilinjausvaihtoehtoja on selvitetty riittävästi ja ne on yhdenvertaisesti otettu huomioon eri linjausvaihtoehtoina. Lausuntojen perusteella virkamiehet esittivät maakuntahallitukselle yhtä, Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa tunnelilinjausta hyväksyttävien liikenteellisten perusteiden pohjalta. Uudenmaan liiton toiminta on ollut hallintolain 6 § hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaista kantelijan rautatietunnelihankkeen käsittelyssä.

 

Asian vireilletulo

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on 16.8.2019 päivätyllä pyynnöllä (EOAK/3194/2019) pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa koskien Uudenmaan liiton menettelyä Finest Bay Area Development Oy:n (jatkossa "kantelija") rautatietunnelihankkeen käsittelyssä.

  • "Kantelijan mukaan Uudenmaan liiton kotisivuilla on julkaistu artikkeleita, joissa on asennoiduttu kielteisesti yhtiön hankkeeseen. Uusimaa-kaava 2050:n maakuntakaavaehdotus on valmisteilla ja kantelun mukaan jää epäselväksi, edustavatko liiton kotisivuilla julkaistujen artikkelien käsitykset Uudenmaan liiton viranomaisnäkemystä asiaan. Kantelussa katsotaan, että Uudenmaan liiton toiminta ei täytä hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvia lain 6 §:ssä säädettyjä oikeusperiaatteita. Kantelun mukaan menettely osoittaa ennakkoasenteellisuutta ja siten mahdollista esteellisyyttä eli luottamuksen vaarantumista muusta erityisestä syystä Uudenmaan liiton virkamiesten puolueettomuuteen. Kantelijan lisäkirjeen mukaan Uudenmaan liitto on jatkanut kirjelmästä tarkemmin ilmenevin tavoin maakuntakaavaa koskevassa esittely- ja julkaisutoiminnassaan harhaanjohtavaa ja vääristelevää toimintaa muita tunnelivaihtoehtoja kuin Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa linjausta kohtaan."

Perustuslain 111 §:n 1 momenttiin viitaten ja apulaisoikeusasiamies

Maija Sakslinin päätöksen mukaisesti eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pyytää liitolta kantelun tutkimiseksi tarvittavan selvityksen ja asiaa koskevan lausunnon, jotka on pyydetty lähettämään viimeistään 23.10.

 

Ehdotus lausunnoksi

 

Uudenmaan liiton selvitys ja lausunto eduskunnan oikeusasiamiehelle Finest Bay Area Development Oy:n rautatietunnelihankkeen käsittelystä (EOAK/3194/2019)

 

Uudenmaan liitossa on valmisteilla Uusimaa-kaava 2050, joka muodostuu kolmen eri seudun vaihemaakuntakaavoista, joista yksi on Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Kyseisessä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Tallinna-rautatietunnelille osoitetaan vain yksi ohjeellinen linjaus Helsingin keskustan ja Pasilan kautta maakuntahallituksen tekemän poliittisen päätöksen perusteella. Maakuntahallituksen päätöksentekoprosessi on selostettu seuraavassa:

Maakuntahallitus (MHS) on 17.9.2018 § 166 oikeuttanut Uudenmaan liiton toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville. Samassa yhteydessä maakuntahallitus merkitsi tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta. Pykälätekstissä on Tallinna-tunnelia koskeva osuus, joka kuuluu seuraavasti:

 

  • Uusimaa-kaavassa osoitetaan Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus. Tavoitteena on esittää tunnelin vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut ja saada niistä kommentteja kaavan nähtävilläolovaiheessa. Uusimaa-kaavassa esitetään tunnelivaihtoehtoina FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus sekä FinEst Bay -projektin kaksi Keilaniemen kautta kulkevaa linjausta.

 

Täten tässä vaiheessa maakuntakaavaluonnoksessa oli esillä kolme vaihtoehtoista linjausta.

Saatujen lausuntojen pohjalta maakuntahallitukselle esitettiin 21.1.2019 § 5 Tallinna-tunnelin osalta toimenpide-ehdotus, jossa tunnelille esitettiin Helsingin kautta kulkeva vaihtoehto seuraavasti:

 

  • Tallinna-tunnelista esitetään vain Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjausvaihtoehto.Tämä on vaihtoehdoista ainoa, joka kulkee liikenteen valtakunnallisten solmukohtien kautta ja kytkee näin tunnelin riittävän hyvin osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmää.

 

Maakuntahallitus merkitsi 21.1.2019 kokouksessaan tehdyn valmistelun tiedoksi. Kokouksessaan 25.2.2019 se päätti siirtää asian käsittelyn ylimääräiseen kokoukseen, joka pidettiin 11.3.2019 § 26. Jälkimmäisessä kokouksessa maakuntahallitus päätti äänestyksen jälkeen seuraavasta ratkaisusta Tallinna-tunnelilinjauksen osalta:

 

  • Muutokset kaavaluonnokseen siten, että Tallinna-tunnelista esitetään vain Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjausvaihtoehto.Tämä on vaihtoehdoista ainoa, joka kulkee liikenteen valtakunnallisten solmukohtien kautta ja kytkee näin tunnelin riittävän hyvin osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmää. Lisäksi tämä vaihtoehto liittyy Rail Balticaan ja sisältää sekä henkilö- että tavaraliikenteen.

 

Täten Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva Tallinna-tunnelin linjaus perustuu maakuntahallituksen äänestyksen perusteella tekemään poliittiseen päätökseen. Virkamiestyönä tehty päätöksenteon valmistelu on ollut objektiivisesti perusteltavissa. Kantelijan edustamia tunnelilinjausvaihtoehtoja on selvitetty riittävästi ja ne on yhdenvertaisesti otettu huomioon eri linjausvaihtoehtoina. Lausuntojen perusteella virkamiehet esittivät maakuntahallitukselle yhtä, Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa tunnelilinjausta hyväksyttävien liikenteellisten perusteiden pohjalta.

 

Uudenmaan liiton verkkosivuilla julkaistut artikkelit kantelijan tunnelihankkeeseen liittyen

 

Uudenmaan liitto oli julkaissut kotisivuillaan ja Facebook- sivuillaan johtavan asiantuntijan Olli Keinäsen kirjoittamat artikkelit blogien muodossa 3.4., 11.4. ja 2.5.2019. Artikkeleissa käsiteltiin kantelijan Tallinna-rautatietunnelihanketta ja tunnelin rakentamista yleisemmin.

Kantelija pyytää eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa siihen, onko artikkelien julkaiseminen Uudenmaan liiton kotisvuilla samanaikaisesti maakuntakaavaehdotuksen ja ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-menettely) osallisten kuulemismenettelyiden aikana lain ja hallinto-oikeudellisten periaatteiden mukaista.

Uudenmaan liitto painottaa, että Keinäsen artikkelit oli tarkoitettu keskustelun avauksiksi ja kirjoittaja oli nimenomaisesti pyytänyt palautetta niihin.

Artikkelit oli kirjoitettu selkeästi blogin muotoon, varustettu kirjoittajan kuvalla ja ne oli myös otsikoitu blogeina kuten artikkeli 3.4.:

 

"BLOGI / Olli Keinänen: Yksityisen tunnelihankkeen kannattavuusperusteet keskusteluun"

 

Lisäksi niiden kirjoitustyyli oli keskusteleva ja pohdiskeleva ja kantelijan hankkeen arvioinnin lisäksi ne ottivat kantaa myös laajemmin ylipäänsä Tallinna-tunnelin toteuttamisen mahdollisuuksiin ja järkevyyteen sekä mahdolliseen tunnelin yksityiseen toteuttamiseen.

Uudenmaan liiton verkkosivuilla maakuntakaavoituksen viranomaistoiminta on sijoitettu selkeästi "Aluesuunnittelun" pääotsikon alle. Pääotsikon alaotsikkona on "Valmistelussa: Uusimaa-kaava 2050". Myös muutoin otsikot ovat siten muotoiltuja, että niistä välittömästi ilmenee lukijalle kyseessä olevan viranomaistoiminnan. Blogiartikkelit sen sijaan olivat sijoitettuna "Uutishuoneotsikon" alle eri yhteyteen. Blogiartikkeleissa ei myöskään ole esimerkiksi linkkejä viralliseen maakuntakaavoitukseen eikä maakuntakaavan sivuilta blogeihin.

Uudenmaan liiton käsityksen mukaan artikkelit olivat selkeästi erotettavissa liiton toteuttamasta virallisesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maakuntakaavoitusmenettelystä. Kantelijan asianajajat ovat 14.5.2019 päivätyllä kirjelmällä vaatineet artikkeleiden välitöntä poistamista Uudenmaan liiton kotisivuilta. Maakuntajohtaja päätti 15.5.2019 poistaa artikkelit Uudenmaan liiton kotisivuilta, jotta voitiin täysin varmasti varmistaa, etteivät ne millään muotoa voi sekoittua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen viranomaistoimintaan.

Uudenmaan liitto korostaa, että Keinäsen artikkelit on julkaistu vasta sen jälkeen, kun maakuntahallitus on tehnyt edellä mainitun päätöksen 11.3. vain yhdestä ohjeellisesta tunnelilinjauksesta Helsingin keskustan ja Pasilan kautta.

 

Valittaja viittaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -menettelyyn. Se on ainoastaan kyseessä olevan lain mukainen, YVA-asetuksen mukaisia hankkeita tai ELY-keskuksen erillispäätöksellä myös muita hankkeita, koskeva arviointimenettely. Kaavoja koskevien vaikutusten selvittämisestä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksessa. YVA-lain säännösten perusteella ei voida ottaa kantaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien selvitysten riittävyyteen.

 

Uudenmaan liiton viestintä kantelijan tunnelihankkeesta

Kantelunsa täydennyksessä 19.6. kantelija esittää näkemyksensä siitä, että Uudenmaan liitto on jatkanut harhaanjohtavaa, vääristelevää ja yksipuolista kampanjaansa muita tunnelivaihtoehtoja kuin Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa linjausta vastaan. Lisäksi kantaja vetoaa siihen, että Uudenmaan liitto on tiedotteessaan 10.6. esittänyt suoranaisesti totuuden vastaisen väitteen ympäristöministeriön kannasta linjausten suhteen.

Ympäristöministeriön kannan osalta kantelijan edustaja on 19.8. lähestynyt kirjeitse maakuntahallituksen varsinaisia jäseniä sekä maakuntajohtajaa aiheenaan Tallinna-tunnelin linjaukset. Uudenmaan liitto toistaa tässä maakuntahallitukselle 9.9. § 109 annetun selvityksen.

Tiedotteessa 10.6. on tunnelihankkeesta sanottu seuraavasti:

 

  • "Tallinna-tunnelin Helsingin kautta kulkevalla linjauksella vahva kannatus. Helsingin, ja Vantaan kaupungit sekä ympäristöministeriö kannattavat Tallinnan rautatietunnelille vain yhtä, Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa linjausta Uusimaa kaavaan. Myös Helsingin seudun liikenne HSL on jo aiemmin ottanut kantaa yhden, koko seudun joukkoliikennettä tukevan linjauksen puolesta".

 

Kantelijan edustaja vetoaa siihen, että heidän ympäristöministeriön kanssa käymiensä keskustelujen perusteella tiedotteessa esitetty tulkinta on heidän nähdäkseen virheellinen. Hän vetoaa ministeriön lausuntoon, jossa todetaan, että "Ympäristöministeriö pitää perusteltuna, että kaavaehdotuksessa esitellään Tallinna-tunnelille vain yksi ohjeellinen linjaus". Uudenmaan liiton tiedotteen 10.6. sanamuoto on ollut tässä suhteessa epätarkka ja sitä on korjattu virheen huomaamisen jälkeen seuraavasti:

 

  • "Tallinna-tunnelin Helsingin kautta kulkevalla linjauksella vahva kannatus. Helsingin ja Vantaan kaupungit kannattavat yhtä, Helsingin keskustan kautta kulkevaa linjausta Uusimaa-kaavaan. Ympäristöministeriö pitää perusteltuna, että kaavaehdotuksessa esitetään Tallinna-tunnelille vain yksi ohjeellinen linjaus. Myös Helsingin seudun liikenne HSL on jo aiemmin ottanut kantaa yhden, koko seudun joukkoliikennettä tukevan linjauksen puolesta".

 

Uudenmaan liiton verkkosivuilta edelleen löytyvään tiedotteeseen on tehty asiaa koskeva seuraava korjausmerkintä: "Tiedotteen alkua on tarkistettu 21.8.2019 vastaamaan paremmin ympäristöministeriön alkuperäistä lausuntoa."

Kantelija väittää myös, että Uudenmaan liiton julkaisutoiminta on täysin yksipuolista, koska Uudenmaan liiton kannalle vastakkaisia näkemyksiä ei selosteta lainkaan. Väite on paikkaansapitämätön. Juuri kyseessä olevassa 10.6. tiedotteessa kerrotaan nimenomaisesti, että Espoo, Kauniainen, Tuusula, GTK ja Finest Bay Area esittävät kaavaan kolmea vaihtoehtoista linjausta. Tiedotteessa on selostettu tarkemmin sekä Espoon että GTK:n linjauksia. Myös muissa Uudenmaan liiton tiedotteissa kantelijan rautatietunnelihanketta on käsitelty neutraaliin sävyyn. Tämän lausunnon oheismateriaalina on tiedotteet 11.3., 21.3., 20.5. ja 10.6.2019.

Uudenmaan liitto korostaa, että maakuntahallituksen päätöksenteko ei perustunut tiedotteeseen, vaan liitolle toimitettuihin lausuntoihin, jotka ovat olleet liitteenä päätöksentekijöiden käytettävissä. Täten tiedotteessa oleva sanamuoto ei ole luonnollisestikaan vaikuttanut päätöksentekoon.

 

Väite virkamiesten esteellisyydestä

 

Lisäksi kantelija pyytää eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa siihen, ovatko kirjoituksia laatineet ja keskusteluun sosiaalisessa mediassa julkisesti osallistuneet virkamiehet tulleet kirjoitusten ilmentämän ennakkoasenteensa johdosta esteelliseksi osallistumaan maakuntakaavan valmistelutyöhön.

Uudenmaan liitto toteaa, että blogi-kirjoitusten kirjoittaja, johtava asiantuntija Olli Keinänen, on osa-aikaeläkkeellä oleva asiantuntija, joka on työskennellyt yksinomaan hänelle osoitetuissa hanketehtävissä toisin sanoen hän ei ole millään muotoa osallistunut maakuntakaavan valmisteluun.

Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja, Merja Vikman-Kanerva, on ottanut Tallinna-tunnelin linjauksiin kantaa sosiaalisessa mediassa ajallisesti vasta sen jälkeen, kun maakuntahallitus on tehnyt ratkaisun Helsingin kautta kulkevasta linjauksesta.

Uudenmaan liitto korostaa, että Uusimaa-kaava 2050 on erittäin laaja kokonaisuus. Se koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan itsenäisten vaihemaakuntakaavojen kokonaisuudesta. Siihen kuuluu seuraavia teemakokonaisuuksia:

  • Kasvun kestävä ohjaaminen

  • Liikkuminen ja logistiikka

  • Elinkeinot ja kauppa

  • Ympäristön voimavarat ja vetovoima

  • Energia

  • Yhdyskuntatekninen huolto

  • Ympäristöhäiriöt

  • Maanpuolustus ja rajavalvonta

 

Liikkuminen ja logistiikka teemaan sisältyy puolestaan 21 kaavamerkintää,

joista yksi oli Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus. Raideliikenteen osalta maakuntakaavassa on ollut tarpeen tehdä linjauksia myös kansallisten uusien nopeiden ratayhteyksien osalta edellä kuvatulla tavalla.

 

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen on maakuntahallituksen esittelijä. Lähtökohtaisesti hänen tehtäviinsä maakuntajohtajana kuuluu maakuntakaavan valmistelua koskeva viestintä ja eri ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja niiden taustojen selvittäminen. Tallinna-tunnelin osalta hänen tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi selvittää tunnelin rakentamisen edellytyksiä ja eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia ja toteutumisen mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti julkiset kannanotot eivät aiheuta esteellisyyttä hallintotoiminnassa. Myös virkamiehet voivat vedota perustuslain turvaamaan yhdistys- ja sananvapauteen, eikä sen käyttäminen sinällään aiheuta virkamiehen esteellisyyttä. Kantelijan mainitsemissa esimerkkitapauksissa (KHO 2004:16 ja 2019:4) on ollut kyse poliittisen päätöksentekijän esteellisyydestä (ympäristönsuojeluviranomaisen puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja), joten ne eivät sovellu käsillä olevaan tilanteeseen.

Maakuntajohtajan osallistumisella julkiseen keskusteluun ei ole ollut vaikutusta maakuntahallituksen päätöksentekoon tunnelilinjausta koskevassa asiassa. Maakuntahallituksen jäsenet tekevät itsenäiset ratkaisunsa virkavastuulla. Tässä tapauksessa äänestyksen jälkeen maakuntahallitus päätyi esittelijän ehdotuksen mukaiseen vaihtoehtoon.

 

Virkamiesten toiminta sosiaalisessa mediassa

Kantelija on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa siitä, ovatko Uudenmaan liiton kannanotot sosiaalisessa mediassa (Twitter ja Facebook) lain ja hallinto-oikeudellisten periaatteiden mukaista.

Uudenmaan liitto toteaa, että liiton virkamiesten kannanotot sosiaalisessa mediassa, joissa on tuettu ("tykätty") Helsingin kautta kulkevaa Tallinna tunnelin linjausta, on tehty ajallisesti sen jälkeen, kun maakuntahallitus on 11.3. poliittisesti päättänyt Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevasta linjausehdotuksesta. Vakiintuneen käytännön mukaisesti liiton virkamiehet ovat tukeneet maakuntahallituksen tekemiä ratkaisuja sen jälkeen, kun maakuntahallitus on asiaa koskevan päätöksensä tehnyt. Vastaavasti on toimittu myös muiden uusien kansallisten raideyhteyksien (Turun tunnin rata, Suomi- rata ja lentorata, Itä- rata, Pisara- rata ja Espoon kaupunkirata) osalta.

Edellä mainitun lisäksi liitto toteaa, ettei sosiaalisen median käytöstä ja virkamiesten sananvapaudesta suhteessa siihen ole olemassa tarkempia säännöksiä, joita liitto olisi voinut rikkoa.

Yhteenveto

 

Uudenmaan liitto näkee, ettei sen viestäntä ole ollut yksipuolista tai että sen asiantuntijan kirjoittamat blogi- artikkelit olisivat sekoittuneet viranomaistoimintaan. Kyseessä on ollut kirjoittajan vapaamuotoinen ajattelu, johon hän on pyytänyt palautetta. Kirjoittaja ei ole osallistunut vireillä olevaan maakuntakaavoitukseen. Viranomaistoimintana tehtävä maakuntakaavoitus on ollut selvästi erotettavissa blogi-kirjoituksista.

 

Uudenmaan liiton viranhaltijat ovat käyttäneet toimivaltaansa vain hyväksyttäviin tarkoituksiin. Virkamiestyönä tehty päätöksenteon valmistelu on ollut objektiivisesti perusteltavissa. Kantelijan edustamia tunnelilinjausvaihtoehtoja on selvitetty riittävästi ja ne on yhdenvertaisesti otettu huomioon eri linjausvaihtoehtoina. Lausuntojen perusteella virkamiehet esittivät maakuntahallitukselle yhtä, Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevaa tunnelilinjausta hyväksyttävien liikenteellisten perusteiden pohjalta.

 

Päätöksenteon avoimuus hallintoasioissa edellyttää keskustelun mahdollisuutta eri ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista. Taustatekijöiden selventäminen ja niihin liittyvät kannanotot tai osallistuminen sosiaaliseen mediaan eivät myöskään ole johtaneet virkamiesten esteellisyyteen päätöksenteon valmistelussa.

 

Uudenmaan liitto haluaa selventää, ettei sillä ole mitään hanketta tai hankevalmistelua, joka olisi kilpaileva kantelijan rautatietunnelihankkeen kanssa. Siten liitolla ei ole mitään omaan toimintaansa liittyvää tarvetta suosia erityisesti joitakin tunnelin linjausvaihtoehtoja tai suhtautua kielteisesti joihinkin vaihtoehtoihin. Tehdyt päätökset tunnelilinjauksista ovat perustuneet poliittiseen päätöksentekoon.

 

Uudenmaan liiton toiminta on ollut hallintolain 6 § hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaista. Virkamiesten toiminta ei ole saattanut vaaraan heidän puolueettomuuttaan. Heillä ei ole ollut sen laatuista ennakkoasennetta, jonka perusteella heitä voitaisiin pitää esteellisinä hallintolain 28 § 1. momentin 7. kohdan nojalla.

Maakuntahallitus päätti 9.9.2019 § 109 asettaa Uusimaa-kaavan ehdotusvaiheen kokonaisuuden aineistot maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti nähtäville. Kaava on nähtävillä 8.10.-8.11.2019, jolloin valittajalla on mahdollisuus jättää muistutuksensa ehdotetuista ratkaisuista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 31 § mukaan maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Lain 188 § mukaan kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Täten kantelijalla on edellä mainitun muistutuksen jättämisen lisäksi vielä käytettävissään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen varsinainen muutoksenhakukeino sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto on mahdollisesti hyväksynyt maakuntakaavan keväällä 2020.

 

Maakuntajohtajan varahenkilön ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon

  • tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Vastuujohtaja:

Juha Eskelinen 040 575 2993

 

Valmistelija:

Tero Suursalmi 050 569 3391

 

Käsittely:

Valmistelija Tero Suursalmi esitti lausuntoon kaksi teknistä korjausta:

  • tiivistelmän 2 kappaleen lause muutetaan muotoon "Liiton viestintä ei ole ollut yksipuolista tai virheellistä lukuun ottamatta yhtä yksityiskohtaa tiedotteessa, joka korjattiin mahdollisimman pian".

  • väliotsikon "Uudenmaan liiton verkkosivuilla julkaistut artikkelit kantelijan tunnelihankkeeseen liittyen" 6. kappaleen lause muutetaan muotoon " Blogiartikkelit sen sijaan olivat sijoitettuna "Uutishuoneotsikon" alle artikkelipalstalle."

 

Käsittely:

Merkittiin, että Ossi Savolainen ja Merja Vikman-Kanerva esteellisinä eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon, koska asia liittyi heidän toimintaansa virkamiehinä.

 

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

  • antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon korjattuna käsittelyssä esitetyn mukaisesti

  • tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa