Maakuntahallitus |
§ 24 |
14.03.2011 |
Maakuntahallitus |
§ 46 |
19.04.2011 |
Maakuntahallitus |
§ 112 |
26.09.2011 |
Maakuntahallitus |
§ 126 |
24.10.2011 |
Maakuntahallitus |
§ 167 |
19.12.2011 |
2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ratkaisuperiaatteet taajamien osalta
58/05.00/2011
MHS § 24
Kaavaluonnosta on valmisteltu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallituksissa joulukuussa 2010 hyväksytyn perusrakenteen pohjalta. Perusrakenne muodostuu neljästä pääelementistä, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkko sekä kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen. Nämä perusrakenteen elementit muodostavat maakuntakaavaluonnoksen keskeisen sisällön.
Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on tarkasteltu nykyisten maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueita, joita on esitetty osin tiivistettäväksi ja osin reservialueiksi. Tiivistettäviksi alueiksi on osoitettu ominaisuusmerkinnällä nykyisiä raideverkon asemanseutuja ja hyvien linja-autoliikenteen laatukäytävien taajama-alueita. Reservialueiksi on osoitettu alueet, joiden toteuttaminen ajoittuu maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle, vuosien 2020 - 25 jälkeen ja ne ovat edullisen ja tarkoituksenmukaisen taajamarakenteen laajenemisen kannalta toissijaisia alueita. Lisäksi taajamatoimintojen alueista perusrakenteen kannalta epätarkoituksen mukaisia ja ylimitoitettuja alueita on esitetty kumottavaksi.
Maakuntakaavaluonnoksessa varaudutaan myös raideliikenteeseen tukeutuvien uusien kasvukäytävien avaamiseen, jotta turvataan niiden kehittämismahdollisuudet. Näiden alueiden maankäytön ja mitoituksen tulee suosia joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Uusien kasvukäytävien asemanseutujen toteuttaminen edellyttää sitovaa päätöstä raideliikenteen rakentamisesta. Lisäksi olemassa olevien ratojen varsille on osoitettu uusia asemanseutuja, jotka edellyttävät päätöstä aseman toteuttamisesta.
Viheralueita osana taajamarakennetta käsitellään tässä maakuntakaavaluonnoksessa vain siltä osin kuin ne liittyvät taajama-alueiden muutoksiin. Viher- ja luontoalueet otetaan laajempaan käsittelyyn seuraavalla kaavakierroksella.
Maakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi maakuntakaavaluonnoksessa varaudutaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti nopeisiin raideyhteyksiin sekä Turun että Pietarin suuntaan. Espoo – Lohja – Salo –radalle osoitetaan linjaus laaditun alustavan yleissuunnitelman ja YVA:n perusteella.
Idänsuunnan raideyhteydelle osoitetaan vaihtoehtoisina linjauksina nykyisissä maakuntakaavoissa esitetty Heli-radan varaus sekä lentoaseman nykyisen terminaalin ja Viinikkalan terminaalin kautta kulkevat vaihtoehdot. Nämä suuntautuvat Tuusulan, Keravan ja Sipoon kautta Porvooseen, jossa ne yhtyvät eteläiseen Heli-vaihtoehtoon. Maakuntakaavassa osoitetaan myös yhteystarvemerkintä rautatietunnelille Tallinnaan.
Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta. Lähtökohtana on nykyisen Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisu, jossa päivittäistavarakaupan suuryksiköt sijoitetaan keskustoihin. Tätä ratkaisua täydennetään ottaen huomioon mahdollinen lakimuutos, jossa esitetään myös erikoiskaupan ensisijaiseksi sijoituspaikaksi keskusta-alueita. Perustelluista syistä erikoiskauppaa voidaan myös sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolisiin kaupan suuryksiköihin. Tällainen syy voi olla esimerkiksi paljon tilaa vaativa kauppa.
Kylien ja hajarakentamisen ohjaamisessa on lähtökohtana nykyinen kyläverkko, jota on arvioitu seudullisesti merkittävien kylien kriteerien pohjalta. Kaavaluonnoksessa määritellään seudulliseksi kyläksi sellaiset kylät, joissa on yli 300 asukasta ja maakunnan reuna-alueilla asukasmäärä voi olla pienempikin. Kylä on kasvanut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja sillä on edelleen kasvun edellytyksiä. Kylä sijaitsee edullisesti suhteessa liikenneverkkoon sekä taajamiin ja niiden palveluverkkoon. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään 84 maakunnallisesti merkittävää kylää ja poistettavaksi on esitetty 60 kylää, joista osa sijaitsee nykyisen taajaman kasvualueella tai on tulevaa aseman seutua.
Perusrakenteen pääelementtien lisäksi maakuntakaavaluonnoksessa käsitellään mm. sähkönsiirtoverkkoa ja puolustusvoimien ampuma-alueiden melua.
Maakuntakaavan eräänä tavoitteena on myös harmonisoida Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset taajama-alueiden ja liikenneverkon osalta. Tämä edellyttää Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ko. merkintöjen kumoamista ja niiden uudelleen esittämistä Uudellamaalla käytetyillä merkinnöillä. Lisäksi kumotaan Sipoosta Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen vanhentuneet seutu- ja maakuntakaavat kokonaisuudessaan, sillä niissä ei ole huomioitu liitosalueen lähtökohtatilanteen muutoksia.
Maakuntakaavan kaavaluonnosta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tammikuun aikana järjestettiin kuntakierros, jossa kaavan valmistelijat vierailivat kaikissa 28 jäsenkunnassa ja keskustelivat kaavaluonnoksen lähtökohdista perusrakenteen pohjalta. Kuntakierroksen tuloksia käsiteltiin kuntien viranhaltijoiden kanssa työpajassa helmikuun puolivälissä. Kaavaluonnoksen valmistelua on esitelty luottamushenkilöille ja viranhaltijoille seutuseminaareissa sekä pääkaupunkiseudun ja joidenkin muiden kuntien hallituksissa helmi- maaliskuussa. Ohjaustoimikunta on omalta osaltaan käsitellyt valmisteluaineistoa kokouksessaan 28.2.2011.
Tässä kokouksessa maakuntahallitukselle esitellään kaavaluonnoksen valmisteluaineistoa ja käydään siitä keskustelua. Tämän jälkeen kaava-aineisto viimeistellään ja se tuodaan uudelleen maakuntahallituksen käsittelyyn 19.4. Tavoitteena on, että maakuntahallitus voisi tuolloin päättää kaavaluonnosaineiston lähettämisestä lausunnoille ja asettamisesta nähtäville.
Mkj:n ehdotus:
Maakuntahallitus merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi.
Valmistelija:
Merja Vikman-Kanerva, puh 040 140 5590
Päätös:
Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.
MHS § 46
Maakuntahallitukselle esiteltiin kaavaluonnoksen valmisteluaineistoa kokouksessa 14.3.2011. Kokouksen jälkeen vuorovaikutusta kuntien kanssa on jatkettu ja sen pohjalta hallitukselle esiteltyä kaavaratkaisua on täsmennetty. Lisäksi merkinnöistä ja määräyksistä järjestettiin epävirallinen viranomaisneuvottelu 6.4.2011. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät täsmennykset kaavaluonnokseen.
Ympäristöministeriön neuvottelun johdosta myös Uudenmaan voimassa olevan maakuntakaavan koko taajamatoimintojen alue – merkintä joudutaan kumoamaan ja tuomaan uudelleen maakuntakaavaluonnokseen uudella merkinnällä, koska taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräystä muutettiin. Samoin kaikki muutkin merkinnät, joiden suunnittelumääräystä muutetaan, joudutaan kumoamaan ja tuomaan uudelleen kaavaluonnokseen.
Uusia asemanseutuja on täsmennetty siten, että ne esitetään kahdella eri merkinnällä riippuen alueen suunnittelutilanteesta. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue - merkinnällä on osoitettu Vihdin Huhmari, Espoon Hista sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon laadittavana olevan yhteisen yleiskaavan mukainen Östersundomin alue. Näillä alueilla on yleiskaava edennyt vähintäänkin luonnosvaiheeseen. Lisäksi aiemmin esitettyä Etelä-Nummelan kaavaratkaisua on täsmennetty esittämällä Turun moottoritien ja Vanhan Turuntien väliin työpaikkojen reservialuetta.
Taajamatoimintojen kehittämisalue-merkinnällä on osoitettu Siuntion Kela Kirkkonummen rajalla, Nummi-Pusulan uusi asemanseutu, Lohjan pohjoinen asema, Espoon Mynttilä, Vantaan Keimola-Kongo, Tuusulan Ristikytö, Hyvinkään Palopuro, Mäntsälän Hirvihaara, Sipoon Talma ja Västerskog-Joensuu, Porvoon Kuninkaanportti sekä Loviisan asema. Näillä alueilla kuntakaavoitusta ei ole aloitettu eikä ole käytettävissä riittäviä selvityksiä tarkemman maankäytön osoittamiseksi.
Maakuntakaavaluonnoksessa esitettävän kaupan ratkaisun lähtökohtina ovat nykyisten Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kaupan ratkaisu sekä Uudenmaan maakuntakaavan periaatteet. Tätä ratkaisua on täydennetty ottaen huomioon 15.3.2011 eduskunnassa hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain muutos.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupan suuryksiköt tulee sijoittaa ensisijaisesti keskusta-alueille, paitsi sellaiset yksiköt, jotka laatunsa puolesta eivät sinne sovellu. Lisäksi keskusverkko ja keskustojen kokonaismitoitus on esitettävä maakuntakaavassa. Kaavaluonnoksessa valtakunnan keskukseksi on osoitettu Helsingin keskusta. Seutukeskuksiksi on osoitettu Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon keskustat ja Raaseporin Karjaa. Näitä kaupunkikeskustoja on tarkoitus kehittää laajempina kuin vain oman kuntansa pääkeskuksina. Valtakunnan keskuksen eikä seutukeskusten suunnittelumääräyksissä ole osoitettu enimmäismitoitusta. Kuntakeskusten ja alakeskuksien suunnittelumääräykseen on alustavasti kirjattu ajatus enimmäismitoituksesta. Enimmäismitoituksen osoittamisen tarve ja määrä keskusluokittain arvioidaan kaavaehdotusvaiheessa.
Nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen ”merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö” – merkintöjen kohteet jäävät voimaan lukuun ottamatta Vihdin ja Lohjan rajalla olevaa Nummenkylän merkintää, joka esitetään kumottavaksi ja hajautettavaksi kahdeksi uudeksi yksiköksi Lohjalle ja Vihtiin. Tätä suuryksikköverkkoa täydennetään maakuntakaavaluonnoksessa esittämällä suuryksikkömerkintä sellaisille vähittäiskaupan suuryksiköille, jotka laatunsa puolesta eivät voi sijoittua keskusta-alueille, koska MRL:n muutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmään kuuluu myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Uusille seudullisille suuryksiköille on määritelty kerrosneliömetrin alaraja siten, että se on pääkaupunkiseudulla 30 000 k-m2, seutukeskusten ohella Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä alaraja on 10 000 k-m2 ja muualla Uudellamaalla 5 000 k-m2. Laki edellyttää myös enimmäismitoituksen osoittamista, mutta sitä ei luonnosvaiheessa esitä.
Östersundomissa ja Vihdin Huhmarissa vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu reservimerkinnällä. Tällä on haluttu kytkeä kaupan rakentaminen samaan aikaan muun uuden taajaman rakentamisen kanssa.
Maakuntahallitukselle edellisessä kokouksessa esiteltyä kyläverkkoa on vuorovaikutuksen perusteella tarkistettu siten, että maakunnallisiksi kyliksi on lisätty Paavola Lohjansaaressa, Vihdin Jokikunta, Tuusulan Linjamäki, Mäntsälän Hirvihaara ja Loviisan Vanhakylä, Kuninkaankylä ja Ruotsinkylä. Kyläverkosta on sen sijaan poistettu Vähä-Ahvenkoski.
Lisäksi on kaavaluonnokseen tehty eräitä muita pieniä tarkistuksia. esim. rataluokituksen muutoksia.
Esityslistan liitteinä on hallituksen jäsenille toimitettu keskiviikkona 13.4.2011 postitse kaavaluonnoskartta, merkinnät ja määräykset sekä osa kaavaselostuksesta (sisällysluettelo ja luku 3: Perusrakenteesta kaavaluonnoksen ratkaisuun). Selostusta täydennetään ennen sen lähettämistä lausunnoille ja asettamista nähtäville sisällysluettelon mukaiseksi.
Tarkoituksena on, että tässä kokouksessa maakuntahallitus merkitsisi kaavaluonnoksen valmisteluaineiston tiedoksi ja antaisi luvan lähettää sen lausunnoille ja asettaa nähtäville. Samanaikaisesti kun kaavaluonnos on nähtävillä ja lausunnoilla suunnittelutyötä jatketaan ja kaavaratkaisun vaikutuksia arvioidaan sekä liiton omana työnä että ulkopuolisina asiantuntija-arvioina. Syksyllä 2011, kun kaavaluonnoksesta saatu palaute, lisäselvitykset ja vaikutusten arviointi ovat käytettävissä, maakuntahallitus käsittelee sisältökysymyksiä kaavaehdotusta laadittaessa.
Mkj:n ehdotus:
Maakuntahallitus merkitsee kaavaluonnoksen valmisteluaineiston tiedoksi ja antaa luvan lähettää sen lausunnoille ja asettaa nähtäville. Kaavaselostusta voidaan täydentää ja kaavaluonnoksesta korjata tekniset virheet ennen lausuntokierrosta.
Valmistelija:
Merja Vikman-Kanerva, gsm 040 140 5590
Liitteet:
Kartta vahvistetuista maakuntakaavoista kumottavaksi esitetyistä merkinnöistä
2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen kartta
Kaavaluonnoksen merkinnät ja määräykset
Kaavaselostuksen luonnos
Merkittiin, että Markku Pyy esteellisenä poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Mikaela Nylander esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Heikki Heinimäki Thomas Blomqvistin kannattama esitti, että pöytäkirjaan merkitään maininta, että hallitus tiedostaa taajama-alueiden rajoihin, kyliin, väyliin, kaupan palveluverkkoon ja viheralueisiin liittyvät haasteet.
Päätös:
Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.
MHS § 112
2. vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 16.5. - 17.6.2011, minä aikana siitä saatiin yli 250 mielipidettä. Lausunnot tuli antaa 31.8.2011 mennessä ja niitä saatiin n. 100 kappaletta.
Nähtävilläoloaikana ja sen jälkeen on käynnistetty lisää selvityksiä ja vaikutusten arviointeja koskien mm. kauppaa, keskusverkkoa ja liikennettä. Neljältä yliopistoryhmältä on pyydetty kaavaluonnoksesta asiantuntija-arvioinnit eri näkökulmista.
Saadun palautteen, lisäselvitysten ja arviointien perusteella tuodaan keskusteluun maakuntakaavaluonnoksen ristiriidat ja kipupisteet, joita avataan maakuntaparlamentissa 17.11.2011 sekä seutuseminaareissa marras-joulukuun vaihteessa. Lisäksi käydään neuvotteluja eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Joulukuussa pidetään hallituksen ja valtuuston yhteinen kokous kaavaehdotuksen linjauksista ja järjestetään kuntien viranhaltijoille työpaja. Maakuntahallitus aloittaa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen käsittelyn joulukuussa jatkaen sitä useassa kokouksessa siten, että kaavaehdotus tulee nähtäville ja lausunnoille huhtikuussa 2012. Syksyllä maakuntahallitus käsittelee kaavasta saadun palautteen ja esittää 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2012.
Lausunnoissa ja mielipiteissä tuodaan esiin mm. seuraavia asioita:
Maakuntakaavan sitovuudesta ja ohjaavuudesta on erilaisia näkemyksiä. Perusrakenteessa hyväksyttyä alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitetta pidetään yleisesti hyvänä. Jäsenkunnat haluavat kuitenkin vapautta oman alueensa suunnitteluun ja käyttöönottoon yhdyskuntarakenteen laajenemisessa. Viranomaiset haluavat maakuntakaavalta vieläkin tiukempaa ohjaavuutta.
Maakuntakaavan mitoituksessa käytettyjä väestö- ja työpaikkaennusteita eräät muut maakuntaliitot pitävät liian suurina. Kunnat taas perustelevat omia aluelaajennusesityksiään suhteellisen suurella väestö- ja työpaikkakasvulla. Myös koetaan, että alueita on käsitelty eriarvoisesti.
Liikenteen osalta toivotaan pääkaupunkiseudun poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien käsittelyä kaavassa. Joidenkin lausunnonantajien mielestä linja-autoliikenne ja sen suhde maankäyttöön jää liian vähälle huomiolle. ESA-oikoradan ( Espoo – Salo ) linjausvalintaa pidetään oikeana. Myös rantaradan kehittämistä pidetään tärkeänä. Itäradan viemistä lentoaseman kautta kannatetaan hyvin laajasti jäsenkunnissa. KUUMA-seutu kannattaa uuden radan viemistä Hyrylän kautta. Porvoo ja Loviisa kannattavat HELI-rataa. Valtio painottaa radan kaukoliikennemerkitystä ja muistuttaa ratarahojen vähyydestä. Valtion mielestä Porvoo - Helsinki joukkoliikenne on hoidettava nopeammin toteutuvalla tavalla.
Östersundomissa jäsenkunnat haluavat kunnalle jätettäväksi enemmän vapautta suunnitella omaa aluettaan, kun taas muut tahot pitävät taajamatoimintojen alueita liian laajana ja viheryhteyksiä liian kapeina.
Periaatetta kaupan sijoittamisesta keskustoihin pidetään hyvänä. Jäsenkunnat eivät halua kaupan enimmäismitoitusta alakeskuksiin. Lisäksi pidettiin hyvänä, että nykyiset vahvistetun maakuntakaavan mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköt säilytetään. Myös uusia vähittäiskaupan suuryksikköjä halutaan luonnoksessa esitettyjen lisäksi. Uudenmaan Ely-keskus sen sijaan haluaa kaupan palveluverkon kokonaiskäsittelyä. Keskusverkkoluokituksiin halutaan lisää perusteluita sekä sitä, että sen tulee näkyä selvemmin kaavaratkaisussa. Myös luokituksiin halutaan muutoksia.
Kyläkriteereihin ja merkintöihin sekä määräyksiin halutaan muutoksia. Joitakin maakuntakaavassa paikalliseksi muutettuja kyliä halutaan takaisin seudullisesti merkittäviksi. Mielipiteissä erityisesti nousi esiin huoli kylien säilymisestä ja kehittämismahdollisuuksista.
Helsinki – Vantaa lentoaseman lentomelualueen verhokäyrän halutaan pysyvän nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan mukaisena, mutta myös toivotaan eräissä lausunnoissa sen laajenevan ympäristölupahakemuksen mukaiseksi. Eräissä lausunnoissa esitetään Malmin korvaavan lentokentän osoittamista tällä kaavakierroksella. Puolustusvoimien melualueista on kannanottoja puolesta ja vastaan.
Luontokysymysten osalta toivotaan kokonaistarkastelua, erityisesti pääkaupunkiseudun viherkehän toteuttamisedellytykset tulee turvata. Luontoarvoja ja ekologista verkostoa ei ole huomioitu riittävästi.
Lausuntoihin ja mielipiteisiin on mahdollisuus tutustua kokouksessa.
Ekstranetistä löytyvät lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät:
Mkj:n ehdotus:
Maakuntahallitus merkitsee saadut lausunnot ja mielipiteet tiedoksi.
Valmistelija:
Merja Vikman-Kanerva, gsm 040 140 5590
Päätös:
Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.
MHS § 126
Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan) eräs keskeinen tavoite on ratkaista Helsingistä itään suuntautuvan nopean ratayhteyden linjaus Helsingin ja Porvoon välillä. Maakuntakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä laadittiin selvitys vaihtoehtoisista linjauksista ja arvioitiin niiden vaikutuksia. Päävaihtoehtoina kaavaluonnoksessa esitettiin Pasilasta Helsinki – Vantaan lentoaseman ja Pohjois-Sipoon kauttakulkeva vaihtoehto ja Helsingin Tapanilassa pääradasta erkaneva Porvoon moottoritien maastokäytävässä voimassa olevissa maakuntakaavoissa kulkeva vaihtoehto (ns. Heli-vaihtoehto). Molemmissa päävaihtoehdoissa on useampia alavaihtoehtoja. Vaihtoehdot on esitetty esityslistan liitteenä 1.
Maakuntakaavasta saaduissa lausunnoissa ollaan yksimielisiä siitä että radan linjauksesta tulee tehdä päätös eikä kaavaehdotuksessa tule enää esittää vaihtoehtoja. Itäradan viemistä lentoaseman kautta kannatetaan hyvin laajasti jäsenkunnissa. Jäsenkunnista Porvoo kannattaa Heli-rataa. Kunnat haluavat hyödyntää rataa myös taajamaliikenteessä. Liikennevirasto painottaa radan kaukoliikennemerkitystä ja muistuttaa ratarahojen vähyydestä. Viraston mielestä Porvoo – Helsinki -välin joukkoliikenne on hoidettava nopeammin toteutuvalla tavalla. Uudenmaan ELY–keskus puolestaan pitää Heli–radan linjausta toteutuskelvottomana Fazerilan pohjavesialueen rakentamisrajoitusten vuoksi. Saaduissa mielipiteissä sen sijaan monet yksityiset henkilöt haluaisivat Heli-radan eikä lentoaseman kautta kulkevia linjauksia.
Yhteenveto saaduista lausunnoista ja mielipiteistä on esityslistan liitteenä 2.
Maakuntakaavaluonnoksen pohjaksi laaditussa selvityksessä vertailtiin eri vaihtoehtoja toisiinsa. Lentoaseman kautta kulkevan vaihtoehdon myönteisinä vaikutuksina pidettiin sitä, että näin muodostuu vaihdoton kaukojunayhteys lentoasemalle Pietarista ja Itä-Suomesta. Lentorataosuus voidaan toteuttaa jo ennen yhteyttä pääradalta Porvoon suuntaan. Lentorata vapauttaa lisäksi raidekapasiteettia lähiliikenteelle pääradalla Keravan eteläpuolella. Kielteisinä vaikutuksina pidettiin puolestaan sitä, että linjaus tuo uuden liikennekäytävän sekä melu- ja estevaikutuksia haja-asutusalueelle ja että se sijoittuu näkyvästi maisemaan Sipoon ja Porvoon peltoaukeilla.
Eteläisen vaihtoehdon hyvinä puolina pidettiin sitä, että se sijoittuu pääosin olemassa olevaan Porvoon moottoritien maastokäytävään ja että rata on jo lainvoimaisissa kaavoissa. Haittapuolena pidettiin puolestaan sitä, että radasta ei muodostu suoraa kaukojunayhteyttä lentoasemalle ja että linjaus leikkaa arvokasta kulttuuriympäristöä Söderkullassa. Linjaus ei myöskään ratkaise pääradan välityskykyongelmaa. Eteläisen ratavaihtoehdon toteuttaminen edellyttää myös vähintään yhden lisäraiteen pääradalle välille Tapanila-Pasila tai Lentoradan toteuttamisen.
Lentoaseman kautta kulkevan vaihtoehdon alustava kustannusarvio on 1,7 - 2 miljardia euroa, josta Lentoradan osuus on noin puolet. Eteläisen vaihtoehdon alustava kustannusarvio on puolestaan 1,0 - 1,3 miljardia euroa. Lisäksi eteläisen linjauksen kustannuksiin tulee lisätä pääradan lisäraiteiden tai vaihtoehtoisesti Lentoradan rakentamisen kustannukset.
Jotta kaavaehdotusta laadittaessa voidaan suunnata resurssit yhden päävaihtoehdon tarkempaan selvittämiseen, tulee tehdä periaatepäätös, viedäänkö nopea raideyhteys Helsingistä itään lentoaseman vai Tapanilan kautta. Nopean kaukojunayhteyden ohjeellisella linjauksella ei ole vaikutusta maakuntakaavan taajamaratkaisuihin.
Mkj:n ehdotus:
Maakuntahallitus päättää maakuntakaavaehdotuksen laadinnan pohjaksi, että Helsingistä itään suuntautuva nopea kaukoratayhteys Helsingin ja Porvoon välillä linjataan lentoaseman kautta. Linjausta täsmennetään ehdotuksen valmistelun yhteydessä luonnoksessa esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta ja kaavaehdotukseen tuodaan ainoastaan yksi ohjeellinen linjaus.
Lisäksi maakuntahallitus päättää, että kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä selvitetään, miten Porvoon suunnan joukkoliikenne voidaan tulevaisuudessa hoitaa osana seudun joukkoliikennejärjestelmää.
Valmistelija:
Riitta Murto-Laitinen puh 046 855 8551
Liitteet:
Liite 1. Kartta nopean itäradan linjausvaihtoehdoista
Liite 2. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja mielipiteistä itärataa koskien
Merkittiin, että Markku Pyy poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Christel Liljeström Päivi Uotisen kannattamana esitti periaatepäätöstä muutettavan niin, että nopea raideyhteys linjataan Heli-radan mukaisena.
Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Christel Liljeströmin esitystä kannattaneet äänestivä EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 JAA-ääntä ja 2 EI ääntä. Yksi maakuntahallituksen jäsen äänesti tyhjää.
Äänestysluettelo on liitteenä.
Päätös:
Esitys hyväksyttiin maakuntajohtajan päätösesityksen mukaisena.
MHS § 167
Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan) eräs keskeinen tavoite on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Maakuntahallituksen hyväksymän perusrakenteen mukaan uusi asutus ja uudet työpaikat sijoitetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen sekä tukeutuen hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.
Maakuntakaavaluonnoksesta on tehty liikenteellinen ja oma sisäinen arviointi sekä saatu neljältä eri asiantuntijaryhmältä lausunto. Kaikissa arvioinneissa ja lausunnoissa on päädetty siihen, että maakuntakaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu jatkaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä ja on ylimitoitettu. Maakuntakaavaluonnos mahdollistaa monenlaisia tulevaisuuksia. Myös valtion viranomaiset omissa lausunnoissaan toteavat, että maakuntakaavan tulee olla ohjaavampi, jotta ei tehdä mm. turhia investointeja kallisiin infrahankkeisiin. Myös kuntien talouden kannalta on järkevää tavoitella eheämpää yhdyskuntarakennetta. Tosin useat kunnat omissa lausunnoissaan haluavat taajamien laajennuksia ja sitä, että maakuntakaava on vähemmän ohjaava.
Liikenteellisessä arvioinnissa todetaan mm. kehitettävään raideliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kasvun olevan vaatimatonta, esimerkiksi Länsimetron ja Kehäradan varrella asukaslisäykset ovat pieniä potentiaaliin nähden. Arvioinnissa todetaan myös, että kaavaluonnoksen taajama-alueet ovat varsin laajoja. Liiton omassa arvioinnissa verrattiin nykyisillä asemakaava-alueilla olevaa nykyistä maankäyttöä suhteessa kaavaluonnoksen taajamiin vuoden 2035 maankäytöllä ja voitiin tässäkin tarkastelussa todeta pääsääntöisesti aluetehokkuuksien laskevan kaikissa taajamissa.
Liitossa on selvitetty myös kuntien omat suunnitelmavarannot (asema- ja yleiskaavat sekä muut suunnitelmat). Useassa kunnassa varannot mahdollistavat merkittävää kasvua, mikä on vielä maakuntakaavaluonnoksen mukaista ja johtaa huomattavasti suurempaan kasvuun kuin maakuntakaavassa on tarkoitus varautua.
Jotta kaavaehdotuksen laadinnassa voidaan edetä, maakuntahallituksen tulee tehdä periaatepäätös 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen ratkaisuperiaatteista taajamien osalta, mitkä noudattavat perusrakenteen linjauksia.
Mkj:n esitys:
Maakuntahallitus päättää hyväksytyn perusrakenteen pohjalta 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen laadinnan periaatteiksi taajamien osalta seuraavaa:
-
Painotetaan arviointien tulosten perusteella hyviä asumis- ja
työpaikka-alueita.
-
Seutujen (pääkaupunkiseutu, KUUMA-seutu, Länsi- ja Itä-Uusimaa)
kesken uudet asukkaat ja työpaikat jakautuvat samassa suhteessa kuin
nykyään.
-
Seutujen sisällä uudet asumis- ja työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien
joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
-
Uusia työpaikkoja painotetaan myös seutukeskuksiin.
-
Taajamatoimintojen alueita ei laajenneta maakuntakaavaluonnoksessa
esitetyistä, sen sijaan heikon joukkoliikenteen taajamatoimintojen alueita
voidaan kumota tai siirtää reservialueiksi.
-
Tiivistettäviä alueita tarkistetaan.
-
Muita uusia asemanseutuja kuin Östersundom ei oteta käyttöön ennen
vuotta 2035. Muihin uusiin asemanseutuihin varaudutaan pidemmällä
aikavälillä.
Valmistelija:
Merja Vikman-Kanerva, 040 140 5590
Maakuntajohtaja muutti esitystään seuraavasti:
1. Painotetaan arviointien tulosten perusteella hyviä asumis- ja
työpaikka-alueita.
2. Seutujen (pääkaupunkiseutu, KUUMA-seutu, Länsi- ja Itä-Uusimaa)
kesken uudet asukkaat ja työpaikat jakautuvat samassa suhteessa kuin
nykyään.
3. Seutujen sisällä uudet asumis- ja työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien
joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
4. Uusia työpaikkoja painotetaan myös seutukeskuksiin.
5.
Taajamatoimintojen alueita ei pääasiassa laajenneta maakuntakaavaluon-
noksessa esitetyistä, sen sijaan heikon joukkoliikenteen taajamatoiminto-
jen alueita voidaan kumota tai siirtää reservialueiksi.
6. Tiivistettäviä alueita tarkistetaan.
7. Östersundomin lisäksi uusia asemanseutuja voidaan ottaa käyttöön suun-
nittelukaudella sen jälkeen, kun sitova päätös raideyhteyden/aseman
toteuttamisesta on tehty.
8. Kaavaehdotusta laadittaessa kuntia tullaan vielä kuulemaan
seutuseminaareissa tammikuun 2012 loppupuolella.
Päätös:
Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan muutetun päätösesityksen.