Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat

Jätehuollon tavoin myös kiviaineshuolto on yhä enemmän ylimaakunnallista toimintaa. Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu muodostavat maamme suurimman kiviainesten kulutusalueen.  Kiviainekset ovat yhdyskuntien rakentamisen ja ylläpidon kannalta välttämätön, uusiutumaton luonnonvara. Maakuntakaavoituksen,  kuten muunkin alueidenkäytön suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa käyttökelpoisista kiviainesvaroista ja ainesten  kulutuksesta Uudellamaalla pitkällä aikavälillä.

Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat -selvityksessä tarkasteltiin kulutusennusteita vuoteen 2035, sora- ja kallioaineksen osuuksia kokonaiskulutuksesta,  kuljetusetäisyyksiä, teknisiä kehitysnäkymiä sekä korvaavien aineksien käyttöä ja kierrätysmahdollisuuksia.  Yhtenä tavoitteena oli kuvata nykytilanteen jatkumisesta aiheutuvat  ympäristölliset ja taloudelliset ongelmat ja ristiriidat. Selvitysalue ulotettiin Uudenmaan ulkopuolelle eteläiseen Hämeeseen ja Itä-Uudenmaan maakunnan länsiosiin. 

Selvityksessä käytetyt kiviainesvarojen määrään, laatuun ja sijaintiin liittyvät tiedot perustuivat keskeisesti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin tehdyn pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista selvittäneen ns.  POSKI-projektin tuloksiin.

Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat -selvitystä  seurasi  työryhmä, jossa olivat edustettuina Uudenmaan liiton lisäksi Itä-Uudenmaan liitto. Hämeen liitto, ympäristöministeriö, Uudenmaan ympäristökeskus, Mäntsälän kunta, Nurmijärven kunta,  Karkkilan kaupunki, Suomen maanrakentajien keskusliitto (nyk. Infra ry.) , geologian  tutkimuskeskus ja MTK-Uusimaa.