Rakennemallien avulla toimivaan maakuntakaavan perusratkaisuun

Uudenmaan 28 kunnan alueelta on tutkittu erilaisten maankäyttö- ja raideliikenneratkaisujen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenneverkkoon ja liikkumismuotoihin, ilmastoon, talouteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Mallityöllä on tähdätty toimivaan ja ekotehokkaasen yhdyskuntarakenteen ratkaisuun maakuntakaavaa uudistettaessa.

Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi olivat kuntien ja muiden uusmaalaisten toimijoiden arvioitavana lausuntokierroksella kesällä 2010.

Lausunnoissa oltiin lähes yksimielisesti sitä mieltä, että tulevaisuudessa metropolialueen rakentaminen kannattaa ohjata mahdollisimman tehokkaasti nykyisen rakenteen ja keskusten tuntumaan.  

Sekä raiteisiin että linja-autoliikenteeseen perustuvia joukkoliikenteen laatukäytäviä korostettiin tärkeinä rakenteen kehittämisen alueina. Nykyisiin raiteisiin tukeutumisen lisäksi uutta rakennetta toivottiin kehitettävän verkkomaisesti ja myös poikittaisyhteyksiä kehittämällä.  

Kaavassa on lausujien mukaan varauduttava myös uusiin ratoihin ja rakentamiseen niiden varrelle. Mallitarkastelun uusista ratakäytävistä eniten kannatusta saivat Itärata Porvoon suuntaan ja Länsirata Lohjan kautta Turun suuntaan. Näitä pidettiin hyvinä perusrakenteen lähtökohtina niin taajamayhteyksien kuin nopeiden kaukoliikenteen yhteyksien kannalta. Pohjoisrata Klaukkalan kautta Hyvinkään suuntaan nousi esille ennen kaikkea tärkeänä taajamaliikenteen ratana.

Uudenmaan maakuntakaavan pohjaksi otettavasta perusrakenteesta päätettiin joulukuussa 2010. Perusrakenne on sanallinen kuvaus kaavan suunnitteluperiaatteista.