Maakuntakaavaehdotus: yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy

Metropolimaakunnan tuleva kasvu painottuu nykyiseen rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa uutta väestönkasvua ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen nykyisten ratojen asemanseuduille ja taajamiin linja-autoyhteyksien varsille.

Kasvun pääsuunnat ovat Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseudut sekä itään ja länteen laajentuvan metroverkon kasvuvyöhyke Kirkkonummelta Sipoon Söderkullaan asti.  

Maakuntakaavaehdotuksessa varaudutaan myös uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen. Uusilla kasvukäytävillä asemanseutujen toteuttaminen edellyttää kuitenkin sitovaa päätöstä raideliikenteen rakentamisesta. Linja-autoliikenteeseen tukeutuvia uusia taajamia ei kaavaan sisälly.

Maakunnan keskusverkon ydin on vahva pääkaupunkiseutu. Keskusverkkoa täydentävät Porvoon, Hyvinkään, Lohjan ja Tammisaaren seutukeskukset sekä kuntakeskukset. Hajarakentamista ohjataan maakunnallisesti merkittäviin kyliin.

Maakuntakaava mahdollistaa 430 000 uutta asukasta seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Alueella asuu tällä hetkellä lähes 1,6 miljoonaa ihmistä.

Kaavaratkaisun tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä, parantaa arjen toimivuutta ja edistää kestävän ja hyvän ympäristön muodostumista.

Liikenneratkaisuilla vahvistetaan metropolimaakunnan kilpailukykyä

Kaavalla edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi osoitetaan muun muassa Helsinki–Tallinna-yhteys, Lentorata ja Pisararata.

Kilpailukykyä vahvistavia kaavan asiakokonaisuuksia ovat myös poikittaisten ja säteittäisten liikenneyhteyksien vahvistaminen ja pelkästään työpaikoille tarkoitettujen alueiden osoittaminen.

Ehdotusvaiheessa on esitetty myös liikennejärjestelmän kehittämisohjelma kattavasti.

Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta

Kauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä.

Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu erikseen seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkökohteita. Näille alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille.

Hajarakentamista ohjataan kyliin

Maakuntakaavan kylämerkinnällä ohjataan maankäyttöä. Merkinnällä osoitetaan ne maakunnallisesti merkittävät kylät, joihin halutaan ensisijaisesti osoittaa uutta asumista. Kylän asukasmäärän kasvu voi välillisesti parantaa edellytyksiä säilyttää mahdollisesti olemassa olevia julkisia tai yksityisiä palveluita, mutta julkisten palveluiden taso ja laajuus on jatkossakin täysin kunnan määriteltävissä.

Maakunnallisesti merkittävissä kylissä on luontaisia kasvuedellytyksiä ja kunnan kaavoituksessa hajarakentamista
suunnataan erityisesti niihin.

Maakunnallisesti merkittävien kylien valinnassa on sovellettu seuraavia kriteerejä:

• vähintään 300 asukasta, maakunnan reuna-alueilla, kuten saaristossa, riittää pienempikin asukasmäärä
• kylä on kasvanut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ja sillä on edelleen kasvun edellytykset
• edullinen sijainti suhteessa liikenneverkkoon sekä taajamiin ja niiden palveluverkkoon (kylä ei kuitenkaan voi sijaita taajaman lievealueella).

Paikallisesti merkittäviin kyliin voi kunnan kaavoituksessa ja lupahallinnossa suunnata myös hajarakentamista, mutta määrältään sen tulee olla merkittävästi vähäisempää kuin maakunnallisesti
merkittävissä kylissä.