Uutiset


20.3.2017

Neuvottelukunnassa nähtiin sumun keskellä valoa

Neuvottelukunnan kokous 16.3.2017. Kuva Erika Keppola

Esivalmistelun neuvoa-antavassa kuulemisfoorumissa keskusteltiin muiden muassa maakunnan rakenteesta. Seuraavan kerran neuvottelukunta tapaa toukokuussa.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja Outi Mäkelä avasi kokoontumisen muistuttamalla paikalla oleville runsaalle 80 edustajalle, että tulevaa maakuntaa on rakennettu pitkälti nykyisistä lähtökohdista käsin. Puheenvuorossaan Mäkelä tiivisti päivän asialistaa: yhteisen tahtotilan löytämisen uudistukselle, hallintomallin rakentamisen, kasvupalveluiden erillisratkaisun sekä uudistuksen demokratiaulottuvuuden.

Muutosjohtaja Markus Sovala kertoi tuoreena linjauksena, että lakien käsittelyaikatauluista johtuen esivalmistelussa nähdään väliaikaisen toimielimen työn alkamisen siirtyvän heinäkuun alusta syksylle. Tämä ei Sovalan mukaan ole hankkeen etenemisen kannalta kriittistä.

– Aikataulun osalta ainoa kriittinen asia on, että maakuntavaalit pidetään tammikuussa. Silloin maakunta saadaan päätöksentekokykyiseksi, muutosjohtaja painotti muistuttaen, ettei esivalmisteluvaiheessa ole päättävää elintä.

Sovala kertasi virallisten valmistelutyöryhmien saavan nykytilakuvauksensa valmiiksi huhtikuun lopussa. Toukokuun aikana ryhmien materiaaleista työstetään työsuunnitelma, jonka avulla viestikapula saadaan maakunnan toiminnan käynnistämisestä vastaavalle väliaikaiselle toimielimelle. Työsuunnitelmaa käsitellään kesäkuussa ja tarvittaessa vielä lomien jälkeen.

Sovala kertoi, että viime viikolla työnsä aloittaneiden kahden ICT-projektijohtajan vetämässä tietojärjestelmiä koskevassa selvitystyössä keskitytään ensivaiheessa toimialariippumattomiin järjestelmiin. Näitä ovat esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnossa käytetyt järjestelmät.

– Kiireisin tehtävä on selvittää, voiko HUS:n olemassa olevaa kapasiteettia skaalata 55 000 työntekijän tarpeisiin. Sen lisäksi katsotaan, olisiko HUS:n järjestelmien rinnalla tarpeellista nojautua 1-2 kuntapohjaiseen palvelukeskukseen.

Huolta HUS:n opetus- ja tutkimusmäärärahoista

Sovala nosti edunvalvonnallisena asiana esille myös HUS:n opetus- ja tutkimusmäärärahojen tulevaisuuden. Noin 100 miljoonan euron kustannuksista valtaosa on koottu kunnilta, mikä uudistuksen myötä jää pois.

– Hallituksen suunnitelmissa tätä rahoitusta ei ole huomioitu maakunnan valtionosuuskriteereissä. Tähän on saatava muutos, jotta opetuksen- ja tutkimuksen tarvittava rahoitus ei ole pois maakunnan muista toiminnoista, Sovala penäsi.

HUS:n hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ulla-Marja Urho kiitti Sovalaa asian muistamisesta.

– On aivan välttämätöntä, että suoraan hoitotyötä ja perustutkimusta hyödyttävä HUS:n tutkimus- ja opetustyön rahoitus tulee korvamerkittynä.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan valinnanvapaudesta koituu kunnille suunnattomia haasteita, sillä terveyskeskusten 32 toiminnon joukosta valinnanvapauden lähtökohdaksi on otettu vain lääkäreiden vastaanotto ja sitä lähellä olevat toiminnot. Lindén kantoi huolta muun muassa neuvolatoimintojen laadusta ja tarjonnasta.

Palveluiden järjestäminen suurin haaste

Sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö loi tilannekatsauksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä valmistelevan sote-tiimin ja sen alaisten valmisteluryhmien työhön. Ryhmien läpileikkaavana teemana on sote-palvelujen integraatio, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä järjestämisen rakenne.

sote-ryhmät

– Sote-uudistuksen tärkein peruspilari on järjestämisen ja tuottamisen erottaminen. Valmistelussa on aloitettu järjestäjän roolin ja tehtävien suunnittelu. Se on kuitenkin vaikeaa, koska Suomessa ei ole kokemusta järjestäjän toiminnasta. 

Aronkytö totesi, että Uudellamaalla on myös tietojärjestelmissä mentävä pitkälti as-is –periaatteella, mikä muodostaa järjestäjän työkalujen kannalta todella suuren haasteen. Palveluiden tulosohjauksesta ollaan siirtymässä niiden vaikuttavuusohjaukseen.

Maakunnan tehtäväkenttä laaja

Maakuntauudistuksen tiimin puheenjohtaja, Ely-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen totesi maakunnan vastuulle tulevien soten ulkopuolisten tehtävien olevan hyvin moninaisia. Tiimin alaiset viisi työryhmää ovat nyt saaneet työnsä liikkeelle.

– Eteneminen muistuttaa sitä, että yhden oven avaamisen jälkeen avautuu rivi uusia. Tehdään päätös kerrallaan.

Maku-ryhmat

Lisäksi Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela kävi läpi keskiviikkona lausuntokierrokselle lähtenyttä hallituksen esitystä, joka koskee pääkaupunkiseudun erillisratkaisua kasvupalveluiden järjestämisestä. Haahtela muistutti pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden poikkeavan voimakkaasti muusta Suomesta.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi muut kunnat voivat halutessaan liittyä te- ja yritys palveluita järjestävään kuntayhtymään. Aluekehittäminen on siirtymässä maakunnan vastuulle. Hän korostikin alueellisen yhteistyön merkitystä asiakkaan kannalta vaikuttavien palveluiden luomisessa. Kokouksessa todettiin, että erityisesti maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä Uudenmaan kunnilla on erityisosaamista. 

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kiinnitti huomiota esivalmistelun työryhmien ja valmistelun tarvitseman hallinnollisen henkilöstön määrään. Porvoolainen kansanedustaja Mikaela Nylander tiedusteli kokouksen osallistujilta keinoja luottamushenkilöiden tiedottamiseen ja osallistamiseen.

Rakennehahmotelmille ymmärrystä

Erityisasiantuntija Rolf Paqvalin esitteli hahmotelmaansa maakunnan konsernihallinnon rakenteelle. Keskustelujen pohjaksi tehdyn Paqvalinin luonnoksen perusajatuksena on kuvata maakunnan organisoitumista takaperoisesti vuodesta 2023 alkaen siten, että uudistuksen tavoitteet saavutetaan.

– Suurin ongelma on se, ettei poliittisen päätöksenteon puutteessa vielä kyetä tekemään tavoitetilan määrittelyä. Koska maakunnan tehtäväkenttä on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus ja aikataulu on tiukka, hallintohahmotelmaa joudutaan tekemään etupainotteisesti.

Paqvalin totesi väliaikaishallinnon joutuvan valmistelemaan tänä vuonna kaikki keskeiset asiat, jotka tulevat ensi vuonna maakuntahallinnon päätettäviksi. Paqvalinin mukaan valmistelua ei sen vuoksi voi tehdä ilman selkeää poliittista selkänojaa. Puheenjohtaja Outi Mäkelä kannusti eduskuntaan kuultavaksi meneviä tuomaan asian esille.

Paqvalinin ja Aronkydön esitysten pohjalta syntyi keskustelua sote-yhtiöiden aluejaosta.  Esille on noussut ajatuksia sote-palvelujen organisoimisesta maakunnallisten palvelukeskusten rinnalla kuudella alueella. Muutosjohtaja Sovala kertoi, että aluehallintorakenteita esittelevät luonnokset ovat tässä vaiheessa yleisiä ja niiden tarkoitus on muiden muassa auttaa hankkeen aikataulujen hahmottamista. Paqvalin totesi ”laatikkoleikkien” riskinä olevan aina, että rakenteita betonoidaan liian varhain.

– Tiukan aikataulun takia jonkinlaisia hahmotelmia on kuitenkin voitava jo tehdä.

Seuraava neuvottelukunta toukokuussa

Lopuksi maakuntajohtaja Ossi Savolainen veti tilaisuuden yhteen toteamalla, että valmistelu ilman päätöksentekoelintä on hyvin haastavaa. Ennen kuin 99-henkinen maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa keväällä 2018, on yhteisymmärryksen hakemisella suuri merkitys valmistelulle.

Savolaisen näkemyksen mukaan tällä hetkellä jaettuja näkemyksiä ovat maakunnan toiminnan aloitus 1.1.2019, Uudenmaan tarve siirtymäajoille siitä eteenpäin sekä huoli resursseista.

– Rahoitus ehkä järjestyy jotenkin, mutta tarvitsemme tähän parhaat asiantuntijat. Sen vuoksi lämmin kiitos kaikille niille tahoille, jotka ovat antaneet henkilöresursseja käyttöömme.

Kokoontumisen päätteeksi sovittiin Savolaisen ehdotuksesta ylimääräisestä neuvottelukunnan kokoontumisesta toukokuun ensimmäisellä viikolla.

> Timo Aronkydön esitys
> Petri Knaapisen esitys
> Rolf Paqvalinin esitys




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi