Valmisteilla kaksiportainen kokonais-maakuntakaava, Uusimaa-kaava 2050

Kaksiportainen Uusimaa-kaava tulee kattamaan koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat.

Tutustu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta 13.2.−13.3.2017. Suunnitelmassa kerrotaan kaavan tavoitteista, sisällöstä ja tulevista selvityksistä sekä vaikutusten arvioinnista. Lisäksi siinä avataan, miten kaavan laadintaan voi osallistua kaavatyön eri vaiheissa.

> Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf)

Joustava kaksiportainen kaava

Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista.

Kaava tulee olemaan entistä strategisempi ja joustavampi, mutta samalla myös fokusoidumpi. Rakennekaavassa tunnistetaan valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaistaan vain ne. Seutujen vaihekaavat puolestaan vastaavat Uudenmaan osa-alueiden erilaisiin tarpeisiin.

Rakennekaavassa suuret linjat

Rakennekaavassa käsitellään aluerakenteen suuret linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Siinä tehdään myös valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä.

Kaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet.

Erityiskysymykset seuduittain

Rakennekaavaa tarkentavissa, seuduittain laadittavissa vaihekaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle.

Aluejako perustuu jo vakiintuneeseen seutuyhteistyöhön sekä esimerkiksi liikennejärjestelmän suunnittelualueisiin.

Fokus olennaiseen

Tarve uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan on noussut muun muassa aiemmista maakuntakaavoista saadussa palautteessa. Toiveena on ollut entistä strategisempi, maankäytön peruselementit yhteen kokoava maakuntakaava.

Uudenlaisella kaavalla halutaan myös vastata tulevaisuuden haasteisiin toimintaympäristön muuttuessa. Esimerkiksi käynnissä olevan aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa kaavaprosessiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Tämä nopeuttaa kaavan voimaantuloa.

Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa. Tämä tuo lisää sujuvuutta ja helpottaa ratkaisujen sovittamista yhteen.