Taustaselvitykset tukevat Uusimaa-kaavan valmistelua



Uusimaa-kaavan valmistelun tueksi tehdään lukuisia selvityksiä. Selvitykset valmistuvat vaiheittain vuosina 2015–2018, ja ne kootaan tälle sivulle.

Palaa otsikoihin



Share

Kaavan yhteiset selvitykset



Tulevaisuustarkastelu

Uudenmaan tulevaisuutta vuoteen 2050 hahmotteleva tulevaisuustarkastelu pohjustaa sekä Uusimaa-kaavaa että Uusimaa-ohjelmaa. Alla olevat väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä tulevaisuusraati sukeltavat tarkastelun tuloksiin maankäytön ja maakuntakaavan näkökulmasta.

> Uusimaa 5.0 - Uudenmaan tulevaisuustarkastelu 2050 (pdf, 2017)

Väestö- ja työpaikkaprojektiot

Selvityksessä esitetään vaihtoehtoisia aluetalouden skenaarioita Uudenmaan näkökulmasta. Skenaarioiden perusteella on laadittu kunta- ja seututasoisia väestö- ja työpaikkaprojektioita, joiden eroja selittävät talouden, väestön ja työpaikkojen kasvunopeus sekä kasvun suuntautuminen Uudenmaan eri seuduille.

> Aluetalouden skenaariot sekä työpaikka- ja väestöprojektiot (pdf, 2017)

Tulevaisuusraati

Uudenmaan liitto kokosi eri alan asiantuntijoista koostuvan raadin täydentämään maakuntakaavan tulevaisuustarkastelua. Raatiin kuuluivat Sirkka Heinonen, Marketta Kyttä, Eeva Säynäjoki, Jari Niemelä, Vesa Kanninen ja Seppo Lampinen. Tulevaisuusraadin työn tulokset on kiteytetty artikkelikokoelmaan.

> Asiantuntija-artikkelit tulevaisuuden haasteista ja kehityssuunnista Uusimaa-kaavan 2050 taustaksi (pdf, 2017)


Teemojen kehityskuvat

Uusimaa-kaavan keskeisistä teemoista on laadittu tiiviit kehityskuvat, joissa tarkastellaan kunkin teeman kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuutta sekä käsittelytapaa kaavassa. Kehityskuvia on kuusi: keskus- ja palveluverkko, energia ja ilmasto, elinkeinot ja kauppa, liikenne ja logistiikka, taajamat sekä ympäristön voimavarat ja vetovoimatekijät.

> Uusimaa-kaava 2050: Kehityskuvat (pdf, 2018)


Palaa otsikoihin


 



Aluerakenne


Alue- ja yhdyskuntarakenne



Alue- ja yhdyskuntarakennekartasto

Julkaisussa esitellään Uudenmaan maakuntaa teemakarttojen avulla. Julkaisussa kuvataan Uuttamaata alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta: miten väestö, työpaikat, rakennukset, liikenne ja vapaa-ajan alueet lomittuvat suhteessa toisiinsa, miten ne muodostavat verkostoja sekä missä ja minkälaisia tiivistymiä ne muodostavat.

> Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennekartasto (pdf, 2015)


Uusimaa-tietopankin aineistot


Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä väestöön liittyviä tilastotietoja ja paikkatietoaineistoja on koottu Uusimaa-tietopankin sivuille.

> Uusimaa-tietopankki: Alue ja ympäristö
> Uusimaa-tietopankki: Väestö


Aluetalouden skenaariot sekä väestö- ja työpaikkaprojektiot


Selvityksessä esitetään Uudellemaalle vaihtoehtoisia aluetalouden skenaarioita, joiden perusteella on laadittu kunta- ja seututasoiset väestö- ja työpaikkaprojektiot maakunnallisen suunnittelun taustaksi. Työssä on myös tehty laskelmat asuinrakennuskannan muutokselle sekä asuntotuotantotarpeelle vuoteen 2050 asti.

> Aluetalouden skenaariot sekä työpaikka- ja väestöprojektiot (pdf, 2017)


Esiselvitys IPM-maankäyttömallista


Selvityksessä tarkastellaan Tukholman seudun suunnittelua varten kehitettyä IPM-suunnittelumallia. Tukholman seudun esimerkkien valossa esitellään suunnittelumallin toimintaperiaatteita, käyttötapaa ja tietovarantoja. Lisäksi selvityksessä arvioidaan työkalun soveltuvuutta Uudenmaan seudulliseen suunnitteluun.

> Selvitys IPM-suunnittelumallin toimintaperiaatteista ja tietovarannoista (pdf, 2016)


Etelä-Suomen kehityskäytävät

Etelä-Suomen aluetta yhdistää neljän merkittävän kehityskäytävän verkosto: Helsinki–Turku, Helsinki–Häme–Tampere, Helsinki–Lahti–Kouvola sekä Helsinki–Kotka. Kehityskäytäviä on tarkasteltu Uudenmaan näkökulmasta sekä kolmen eri teeman kautta, joita ovat ihmiset, yritykset ja ympäristö.

> Neljä käytävää - neljä profiilia. Etelä-Suomen käytäväverkoston profilointiselvitys (pdf, 2017)


Asemanseudut


Selvityksessä avataan Uudenmaan asemanseutujen kehittämiseen liittyviä intressejä eri osapuolten kannalta. Tarkastelussa ovat valtion, kuntien ja yksityisen puolen toimintaa säätelevä lainsäädäntö ja tehtävät. Selvitys on osa Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä, mutta tarjoaa taustatietoa myös Uusimaa-kaavan hiilivapaan yhdyskuntarakenteen ja asemanseutujen suunnitteluun.

> Asemanseutujen kehittämisen osapuolet ja intressit (pdf, 2017)


Hyvän asumisen työkalupakki

Hankkeessa tutkittiin asumista ja sen kehittämistä Uudellamaalla yhteistyössä kuntien, kiinteistö- ja rakennusalan sekä korkeakoulujen kanssa. Loppuraportin ensimmäisessä osassa käsitellään asumisen hintaa ja laatua, rakennusalan kilpailua sekä asumisen erilaistuvia tarpeita, toinen osa keskittyy täydennysrakentamiseen ja kolmannessa osassa pohditaan maakunnallisen toimijan roolia ja tehtäviä.

> Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeen loppuraportit 1–3 (pdf, 2017)


Rakennemallit

Rakennemallityössä hahmotellaan erilaisia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityspolkuja. Lähtökohtana ovat olleet vuoteen 2050 ulottuvat väestö- ja työpaikkaprojektiot, joiden pohjalta Uudellemaalle on muovattu kolme erilaista tulevaisuuden kuvaa: keskittyvä, monikeskittyvä ja hajakeskittyvä malli. Työ toimii pohjana rakennekaavan valmistelussa.

> Uudenmaan rakennemallit -esite (pdf, 2017)
> Uudenmaan rakennemallit -raportti (pdf, 2017)


Keskusten profilointi

Profilointityössä hahmotellaan Uudenmaan keskusten kokonaiskuva sekä vahvuudet, kehitystarpeet ja tulevaisuuden potentiaali. Pohjana on paikkatieto- ja tilastoaineistoja. Profilointia voidaan hyödyntää Uusimaa-kaavan keskus- ja palveluverkon kaavaratkaisussa sekä kuntien omassa kehittämistyössä.

> Uudenmaan keskusprofiilit (pdf, 2018)


Maankäytön mallinnusmenetelmä (IPM)

IPM (integrated planning model) on paikkatietopohjainen maankäytön mallinnusmenetelmä, joka on kehitetty Ruotsissa. Menetelmä etsii parhaat rakentamiseen soveltuvat alueet ympäristön ominaisuustietoihin ja valittuun liikennejärjestelmään perustuen. Maakuntakaavoituksessa mallinnusta käytetään ensisijaisesti maankäytön vertailuvaihtoehtojen tuottamiseen.

> IPM-työkalu maakuntakaavoituksen sparraajana -esite (pdf, 2018)


Palaa otsikoihin




Ota yhteyttä


Elinkeinot ja työpaikat


Matkailun edistäminen

Matkailun teemasta on selvitetty, millaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muissa Etelä-Suomen maakunnan liitoissa on matkailun edistämiseksi käytetty ja miten ne ovat vaikuttaneet alueiden käyttöön ja kehitykseen sekä matkailutoimintoihin. Lisäksi on kartoitettu, mitä muita seudullisen tason keinoja matkailun edistämiseksi on käytetty sekä miten maakuntakaavoitus kytkeytyy näihin.

> Matkailun edistämiskeinot maakuntakaavoissa (pdf, 2015))


Matkailun aluerakenne -esiselvitys


Esiselvityksessä laadittiin Uudenmaan matkailun maankäytön nykytilakuvaus sekä alustavia ajatuksia kehittämisideoista tehtävän jatkotyön pohjaksi. Työssä esitetään nykyisten paikkatietoaineistojen ja toteutettujen työpajojen pohjalta kartalla alustavat tulokset Uudenmaan matkailun aluerakenteesta.

> Uusimaa matkailun aluerakenne esiselvitys (pdf, 2016)



Matkailun aluerakenne


Työssä on kuvattu Uudenmaan matkailuvyöhykkeiden kehittämispotentiaali, luotu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tulevaisuuden kehityskuva matkailun osalta sekä laadittu tiekartta tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Matkailukohteiden saavutettavuus otetaan huomioon tunnistamalla olennaisia yhteys- ja matkaketjujen kehittämistarpeita.

> Matkailun aluerakenne Uudellamaalla 2050 (pdf, 2017)


Kaupan palveluverkon kehitys

Kaupan palvelurakenteen selvityksessä on tuotettu tietoa Uudenmaan alueen kaupan menneestä ja tulevasta kehityksestä. Lisäksi selvi­tyksessä verrataan Uudenmaan toisen vaihemaa­kuntakaavan kaupan ratkaisua Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntakaavaratkaisuihin.

> Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu (pdf, 2016)


Kaupan palveluverkko

Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan palveluverkkoa, erityisesti vähittäiskauppaa. Kaupan tulevaan mitoitukseen vaikuttaa niin väestön kuin ostovoimankin kehitys. Palvelujen saavutettavuudessa keskeistä on liikkuminen kestävin kulkutavoin. Maakuntakaava ohjaa vain merkitykseltään seudullista kauppaa, muu kauppa osoitetaan kuntakaavoissa.

> Uudenmaan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arvioi (pdf, 2018)


Kaupan saavutettavuus

Työssä tarkastellaan vähittäiskaupan saavutettavuutta sekä kaupan että asiakkaiden näkökulmista. Saavutettavuutta arvioidaan kulkutavoittain, pääpainon ollessa kestävässä liikkumisessa eli kävelyssä, pyöräilyssä ja joukkoliikenteessä. Tarkastelu on tehty nykytilanteen ohella vuosille 2030 ja 2050.

> Vähittäiskaupan saavutettavuus Uudellamaalla (pdf, 2018)


Palaa otsikoihin


 


Juna


Liikkuminen ja logistiikka




Etelä-Suomen liikennekäytävien aluetalous


Selvityksen tarkoituksena on tuottaa pohjatieto, jonka perusteella voidaan määritellä toteuttamisjärjestys Etelä-Suomen kehityskäytävien liikenneinvestoinneille sekä työmarkkinoiden toimivuuden että ylimaakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta. Vertailun kohteena on liikennehankkeiden vaikutus saavutettavuuteen ja aluetalouteen.

> Etelä-Suomen liikennekäytävien vertailu aluetalouden näkökulmasta (pdf, 2016)


Etelä-Suomen liikennekäytävien logistiikka

Etelä-Suomen kehityskäytävät on selvityksessä priorisoitu ja profiloitu tavaraliikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Tarkastellut käytävät ovat Helsinki–Turku, Helsinki–Lahti–Kouvola, Helsinki–Kotka, Helsinki–Tampere, Hanko–Hyvinkää–Porvoo ja Helsinki–Pori. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan yhteyksiä Pietariin ja Tallinnaan sekä erillistarkasteluna Turku–Helsinki–Vaalimaa/Vainikkala -liikennekäytävää.

> Etelä-Suomen liikennekäytävien logistiikkaselvitys (pdf, 2017)


Helsinki-Vantaan lentoasema

Selvityksessä on tutkittu Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystä ja vaikutuksia Uudenmaan alueelle sekä aluetaloudelle nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi on kartoitettu lentoaseman luomat kehittämismahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset eri aluetasoilla sekä toisaalta lentomelun vaikutukset Uudenmaan maankäyttöön.

> Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys ja vaikutukset (pdf, 2017)


Saavutettavuusanalyysit (SAVU)

Saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) kuvataan Uudenmaan eri osien seudullista saavutettavuutta vyöhykkeiden avulla. Tavoitteena on tunnistaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta parhaat kehitettävät alueet. Menetelmä on peräisin Helsingin seudun 14 kuntaa kattavasta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ).

> Uudenmaan saavutettavuusanalyysit (SAVU) (pdf, 2018)


Helsinki–Tallinna-tunneli

Uudenmaan liitto kumppaneineen selvitti EU-rahoituksen turvin Helsinki–Tallinna-tunnelin toteutusmahdollisuuksia. Kaksivuotisessa FinEst Link -hankkeessa rautatietunnelia tutkittiin teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmista. Uusien teknologioiden haasteesta saatiin useita vaihtoehtoisia ideoita tunnelin toteutukseen.

> Raportti: Helsinki–Tallinn Transport Link Feasibility Study – Final report

> Esite: FinEst Link – kiinteä yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan

> Uusien teknologioiden haaste: Vaihtoehtoiset ideat esittelyssä


Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus (luonnos)

Selvityksessä tarkastellaan maakunnallisia henkilöliikenteen hankkeita ja niihin linkittyviä maankäytön hankkeita liikennekäytävittäin Uudenmaan näkökulmasta. Yhteenvedossa esitellään maakuntakaavoituksen näkemys hankkeiden toteutusjärjestyksestä maankäytön ja aluetalouden kannalta.

> Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus (pdf luonnos, 2018)


Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenne

Selvityksessä tutkitaan Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenteen kehittämistarpeita ennen mahdollisten ratahankkeiden toteutumista. Tarkasteltavana ovat reittivaihtoehdot, liikenteen sujuvuus, vaihtopysäkit ja terminaalit sekä niiden kytkennät pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelmiin ja -hankkeisiin.

> Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenteen kehittämistarpeet pääkaupunkiseudulla (pdf, 2018)



Palaa otsikoihin




Ymparisto


Ympäristön voimavarat ja vetovoima


Ympäristö tarjoaa ihmiselle välttämättömiä voimavaroja, kuten happi, vesi ja ravinto. Luonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa ja raaka-aineiden lähteenä.

Viherrakenne eli viheralueiden ja vesialueiden verkosto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa monipuolisia hyötyjä ihmiselle. Vetovoimatekijöitä ovat muun muassa viihtyisä asuinympäristö, virkistysmahdollisuudet ja arvokas kulttuuriympäristö.

Suuri osa ympäristön voimavaroja ja vetovoimaa kuvaavista tiedoista on koottu jo 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Uusia tietoja päivitetään tälle sivulle sitä mukaa kun ne valmistuvat.

> Neloskaavan viherrakenteen selvitykset

> Neloskaavan kulttuuriympäristöjen selvitykset

 

Ekologiset verkostot

Selvityksessä tunnistetaan uusin menetelmin (Zonation) Uudenmaan ekologisia verkostoja. Verkostot ovat hyvin toisiinsa kytkeytyneiden, ekologisesti arvokkaiden kohteiden muodostamia, ympäröivästä maisemasta erottuvia mosaiikkeja, joita tulee tarkastella kaavoituksessa ja luonnonhoidossa kokonaisuuksina. Työ päivittää ja laajentaa aiempia ekologisen verkoston selvityksiä.

> Uudenmaan ekologiset verkostot Zonation-analyysien perusteella (pdf, 2018)


Palaa otsikoihin




Kiertotalous ikoni


Energia ja ilmasto



Hiilineutraalisuuden edistäminen

Uudenmaan tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta on aikaistettu 15 vuodella, joten myös tiekartta tullaan päivittämään. Tiekartta esittelee energiatehokkuuteen, energiantuotantoon ja liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä, jotka auttavat tavoitteen saavuttamisessa.

> Hiilineutraali Uusimaa 2050 -tiekartta (pdf, 2015, päivitys tulossa)



Metsäbioenergia

Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan metsien bioenergiapotentiaalia nyt ja tulevaisuudessa. Myös maakuntakaavan merkintöjen vaikutuksia puuntuotannon mahdollisuuksiin on kartoitettu. Lisäksi selvitys tarjoaa yleistä tietoa metsistä ja metsäbiotaloudesta. Bioenergian logistiikkaan liittyviä käyttö-, käsittely- ja varastopisteitä käsitellään vain yleisellä tasolla.

> Uudenmaan metsäbioenergiapotentiaalin nykytilasta ja tulevaisuudesta metsätalouden näkökulmasta (pdf, 2017)

> Karttaesitys (ArcGis-sovellus)


Energia ja ilmasto

Selvityksessä perehdytään Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöihin ja pohditaan keinoja hillitä päästöjä maakuntatasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään lähinnä viherrakenteen näkökulmasta. Lisäksi esitetään lähtökohdat energiahuollon käsittelylle Uusimaa-kaavassa.

> Energia ja ilmastoasioiden taustaselvitys (pdf, 2018)


Aurinkoenergia

Selvityksessä ja oppaassa tutkitaan keinoja edistää aurinkoenergian tuotantoa Uudellamaalla. Pääpaino on teollisen mittakaavan eli usean sadan kilowatin aurinkosähköjärjestelmissä, jotka sopivat esimerkiksi kunnan omiin kiinteistöihin tai teollisuusalueille. Lisäksi käsitellään aurinkoenergiaan liittyvän rakentamisen ohjaustarvetta ja -keinoja eri suunnittelutasoilla.

> Uudenmaan aurinkoenergiaselvitys (pdf, 2017)

> Energiaa auringosta -opas (pdf, 2017)



Tuulivoima

Jo aiemmissa maakuntakaavoissa on määritelty tuulivoimalle soveltuvat maakunnallisesti merkittävät alueet Uudellamaalla: Uudenmaan maakuntakaavassa alueita on yksi ja neljännessä vaihemaakuntakaavassa viisi. Nämä alueet ovat nyt mukana Uusimaa-kaavan valmistelussa uusimpien selvitysten tulosten mukaisina.

> Neloskaavan tuulivoimaan liittyvät selvitykset (nettisivu, 2013-2016)

> Inkoon-Raaseporin edustan lisäselvitys (pdf, 2018)



Ilmastovaikutusten arviointi

Työssä esitellään ilmastovaikutusten arviointia Uusimaa-kaavassa sekä arvioinnin tuloksia kaavaa taustoittavassa rakennemallityössä. Maakuntatasolla arvioidaan alue- ja yhdyskuntarakennetta, viherrakennetta, energiaratkaisuja, liikkumista, luonnonvarojen käyttöä sekä ajallista toteuttamista. Arviointi tarkentuu kaavatyön edetessä.

> Ilmastovaikutusten arviointi: Uudenmaan rakennemallit 2050 (pdf, 2017)



Hiilitase

Raportissa tarkastellaan Uudenmaan hiilitasetta, eli biomassan ja maaperän hiilivarastojen arvioitua kokoa ja muutosnopeutta. Hiilinieluja ovat alueet, joilla varastot kasvoivat ja päästölähteitä alueet, joilla varastot pienenivät. Vaihtelu on alueellisesti pientä, mutta maakuntatasolla ja pitkällä aikavälillä kaikilla metsäalueilla on tarvetta turvata niiden kykyä toimia hiilinieluina.

> SYKE: Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta vuodelta 2011, paikkatietoaineiston kuvaus (pdf, 2017)


Palaa otsikoihin




Kuvat


Muut



Puolustusvoimien alueet

Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on käytössään lukuisia maa-alueita eri puolilla Suomea. Selvitykseen on koottu alueiden suunnittelun kannalta olennainen ja ajantasainen tieto maanpuolustustoiminnasta Uudellamaalla

> Puolustusvoimat Uudellamaalla ja Uudenmaan maakuntakaavoissa (pdf, 2018)


Palaa otsikoihin