Uudenmaan rakennekaava

Rakennekaava kokoaa yhteen aluerakenteen suuret linjat pitkälle tulevaisuuteen kurkottaen. Aiempaa strategisempi kaava kattaa koko Uudenmaan alueen.

Kaavassa käsitellään:

  • Maakunnan aluerakenne ja sen keskusverkko
  • Kansainväliset, valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenneyhteydet ja
  • Maakunnan viherrakenne sekä
  • Tarvittaessa muita aiheita kuten energian tuotantoa.
Rakennekaavan esitystapa on yleispiirteinen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnittelumääräykset. Näitä kaavaratkaisuja tarkennetaan seutujen vaihekaavoissa.

Kehityskäytävien profilointi näyttää kasvusuunnat

Etelä-Suomen kehityskäytävät - YleiskarttaRakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Tärkeänä tausta-aineistona toteutuspoluille toimii Etelä-Suomen kehityskäytävistä laadittu selvitys.  

Kehityskäytävällä tarkoitetaan liikenneväylän ja sitä ympäröivän maankäytön muodostamaa kokonaisuutta, jota suunnitellaan samanaikaisesti. Uudenmaan kannalta merkittäviä käytäviä on neljä: Helsinki–Turku, Helsinki–Hämeenlinna–Tampere*, Helsinki–Lahti–Kouvola sekä Helsinki–Kotka.

Tulevaisuudessa tärkeäksi nousee myös etelän suunta eli Suomen kasvukäytävän* jatkuminen Uudenmaan kautta Viroon, Baltiaan ja Eurooppaan.

> Tutustu selvitykseen

Rakennemallien vertailu pohjustaa kaavaratkaisua

Rakennemallit-kuvituskuva

Rakennekaavan sisältöä ja valintoja on testattu laatimalla erilaisia rakennemalleja. Mallien vertailu luo pohjan kaavassa esitettäville ratkaisuille.

Rakennemalleilla tarkoitetaan erilaisia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityspolkuja. Lähtökohtana ovat vuoteen 2050 ulottuvat väestö- ja työpaikkaprojektiot. Niiden pohjalta Uudellemaalle on muovattu kolme erilaista tulevaisuuden kuvaa: keskittyvä, monikeskittyvä ja hajakeskittyvä malli.

Tavoitteena on ohjata kasvu kestävästi osaksi olemassa olevaa aluerakennetta siten, että lopputulos tukee Uusimaa-kaavan tavoitteita esimerkiksi ilmaston ja elinvoimaisuuden näkökulmista.

> Tutustu esitteeseen ja selvitykseen