Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maakuntahallitus
Pöytäkirja 18.06.2018/Pykälä 135

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Maakuntahallitus

§ 72

16.05.2016

Maakuntahallitus

§ 4

06.02.2017

Maakuntahallitus

§ 137

25.09.2017

Maakuntahallitus

§ 147

23.10.2017

Maakuntahallitus

§ 168

20.11.2017

Maakuntahallitus

§ 12

12.02.2018

Maakuntahallitus

§ 82

21.05.2018

Maakuntahallitus

§ 135

18.06.2018

 

Uusimaa-kaava 2050: linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin toimenpiteisiin

 

202/05.00/2016

 

MHS 16.05.2016 § 72

 

Tiivistelmä

Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut

uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä nk. "Uusimaa-kaava 2050" on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista.

 

Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu

 

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa 2014. KHO on 29.4.2016 hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan.

 

Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016

aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä nk. "Uusimaa-kaava 2050" on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista.

 

Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä 2016. Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista.

 

Maakuntakaavan fokus olennaiseen

 

Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

 

Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt "suurta kuvaa" tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista.

 

Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet.

 

Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin.

 

Kaavaprosessin kehittäminen

 

Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta.

Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista.

 

Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa. Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan,

  • ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä

  • esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

Käsittely:

Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä 2016. Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

  • käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan,

  • ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä

  • esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 91 §)

 

 

 

MHS 06.02.2017 § 4

 

Tiivistelmä

Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä 2016. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä.

 

Asian taustat

 

Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet

 

Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu.

 

Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa 2018.

 

Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat

  • "Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino"

  • "Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö"

  • "Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen" sekä

  • "Kestävä kilpailukyky".

 

Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana.

 

Uusimaa-kaavan sisältö

 

Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna 2050. Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet.

 

Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä.

 

Avoin ja joustava kaavaprosessi

 

Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä

vireilletulosta ilmoittaminen

 

Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä 2016. Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).

Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn.

 

OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista.

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää:

  • hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman

  • ilmoittaa kaavan vireilletulosta

  • lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Käsittely:

Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti:

"Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin."

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

  • hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman

  • ilmoittaa kaavan vireilletulosta

  • lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi

  • täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä.

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147 §, Kuntalaki 365/1995 91 §)

MHS 25.09.2017 § 137

 

Tiivistelmä

Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna 2019.

 

Uusimaa-kaavan prosessi ja aikataulu

 

Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä 2016. Syksyn 2016 aikana liitossa valmisteltiin kaavan lähtötietoja mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).

 

Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta.

 

Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien, kuten Helsingin seudun MAL-suunnittelun kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä.

 

Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Kommenttien perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Kevään 2017 aikana on laadittu kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat suunnitteluperiaatteineen sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita ja aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoista kehitystä kuvaava rakennemallityö.

 

Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin.

 

Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan prosessia ja aikataulua sekä OAS:iin kirjattuja pää- ja alatavoitteita.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun

  • oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

  • hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun

  • oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset.

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

 

 

 

MHS

 

Tiivistelmä

Uusimaa-kaavalle on taustaselvitysten pohjalta kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa - suunnitteluperiaatteet kertovat nämä pelisäännöt. Hallitus hyväksyy Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet.

 

Suunnitteluperiaatteiden merkitys

 

Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa-kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa.

Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä.

 

Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet

 

Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle:

  1. Kasvu kestäville vyöhykkeille

  2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto

  3. Liikutaan kestävästi

  4. Hyvin saavutettava Uusimaa

  5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot

  6. Vetovoimainen ympäristö

  7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia

 

  1. Kasvu kestäville vyöhykkeille

1-periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta- ja taajama-alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen.

 

  1. Elinvoimaisten keskuksien verkosto

2-periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen.

 

  1. Liikutaan kestävästi

3- periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto- ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu.

 

  1. Hyvin saavutettava Uusimaa

4-periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento- ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka-alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna-tunneli, Lentorata, ESA-rata ja Itärata.

 

  1. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot

5-periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin.

 

  1. Vetovoimainen ympäristö

6-periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta.

 

  1. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia

7-periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet.

 

Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan laadintaa ohjaavat suunnitteluperiaatteet.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet.

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

 

MHS

 

Tiivistelmä

 

Uusimaa-kaavaan sisältyvien seutujen vaihekaavojen laadinnan pohjaksi on kiteytetty kunkin seudun omat erityiskysymykset, jotka esitellään maakuntahallitukselle 20.11.2017 kokouksessa. Seutujen kaavojen erityiskysymykset tarkentavat Uusimaa-kaavan yhteisiä suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Erityiskysymykset on koottu taustaselvitysten pohjalta laajassa yhteistyössä seutujen päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Seutujen kaavojen erityiskysymysten merkitys

 

Kaavan taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle koottiin yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitteluperiaatteet lokakuussa 2017.

 

Tässä esiteltävät seutujen kaavojen erityiskysymykset taas tarkentavat kaavan suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle poliittisten ohjaustoimikuntien, kuntien virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa käydyn laajan vuorovaikutuksen sekä kaavan taustaselvitysten pohjalta.

 

Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Kaikki esiin nostetut aiheet eivät välttämättä tule näkymään itse kaavassa, mutta niitä käsitellään kaavatyössä esim. selvitysten tai kaavan tavoitteiden toteutumisen edistämisen kautta.

 

Seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan Helsingin seudulle, Länsi-Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Seutujen kaavojen laadinta on käynnistetty syksyllä 2017 yhteistyössä kuntien päättäjistä koostuvien poliittisten ohjaustoimikuntien sekä kuntien asiantuntijoista koostuvien asiantuntijaryhmien kanssa. Nämä ryhmät ovat olleet suuressa roolissa myös seutujen erityiskysymysten kokoamisessa.

 

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset

 

  • Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 -suunnitelman yhteensovittaminen

  • Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen

  • Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden

  • Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä

  • Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen

  • Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen

  • Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden

  • Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään

 

Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset

 

  • Henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus

  • Elinkeinoelämän edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden

  • Ekologisen verkoston toimivuudesta ja luonto-arvoista huolehtiminen

  • Uusiutuvien energiamuotojen ja yhdyskuntateknisen huollon tarpeiden huomioon ottaminen

  • Uuden rakentamisen ohjaaminen kestävällä tavalla parhaiten saavutettaviin taajamiin

  • Monipuolisimpien keskusten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

  • Arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä alueen vesistöjä ja merellisyyttä hyödyntävien matkailu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen kestävällä tavalla

 

Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset

 

  • Taajamarakenteen saavutettavuuden ja liikenneverkon parantaminen

  • Monipuolisen elinkeinorakenteen huomioon ottaminen

  • Energia- ja kemianteollisuuden toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen

  • Keskusten tukeminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön, sujuvan arjen ja erilaisten asumismuotojen mahdollistaminen

  • Ympäristön arvojen ja potentiaalien esiintuonti ja hyödyntäminen esim. matkailussa

  • Porvoon aseman vahvistaminen seudun "moottorina"

 

Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan seutujen vaihemaakuntakaavojen laadintaa ohjaavat erityiskysymykset sekä konkreettisia esimerkkejä niistä kullakin seudulla.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

 

 

MHS

 

Tiivistelmä

Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit.

Valmisteluaineisto koostuu Uudenmaan rakennekaavan luonnoksesta ja valmisteluaineiston selostuksesta. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustaselvityksistä Valmisteluaineistosta on laadittu kysymyksiä, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Kaavan valmistelutilanne

 

Uusimaa-kaavan 2050 valmistelua on jatkettu OAS:n, siitä saadun palautteen ja hallituksen 23.10.2017 hyväksymien suunnitteluperiaatteiden sekä sidosryhmäyhteistyön tuloksia hyödyntäen. OAS:iin on palautteen pohjalta tehty tarvittavat tarkistukset ja päivitetty versio on julkaistu kaavan internet-sivuilla. Myös suurin osa kaavan valmistelun tueksi tehdyistä selvityksistä on valmistunut. Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit.

 

Kaavan aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston pohjalta laaditaan kaavaehdotus keväällä 2018. Valmisteluaineiston lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä valmisteluaineistossa esitetyistä ehdotuksista uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan.

 

Valmisteluaineiston sisältö

 

Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto muodostuu seuraavista:

 

 

Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeisen osan muodostavat Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset) sekä valmisteluaineiston selostus.

 

Selostuksen keskiössä ovat rakennekaavan ratkaisun perustelut, sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seutujen kaavojen ratkaisuja.

Teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit tarkentavat hallituksen 23.10.2017 hyväksymiä kaavan suunnitteluperiaatteita. Kortit kuvaavat kunkin suunnitteluperiaatteen mukaisia ratkaisuja rakennekaavan luonnoksessa, tulevia suunnitteluratkaisuja seutujen vaihekaavoissa sekä ratkaisujen pohjana käytettyjä keskeisimpiä tausta-aineistoja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdenmukaisella tavalla eri seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatekorteissa esitetään tähän liittyviä yleisiä linjauksia.

 

Seutujen kaavat tarkentuvat vasta kevään 2018 aikana laajassa vuorovaikutuksessa, eikä valmisteluaineistossa esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

 

Seutujen kaavojen laadinnassa täsmentyy, mitä aiheita on tarpeen käsitellä maakuntakaavatasolla. Uusimaa-kaavan hyväksymisen yhteydessä kaikki voimassaolevien kaavojen merkinnät kumotaan.

 

Lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta myös valmisteluaineiston taustamateriaalista, kuten väestö- ja työpaikkaennusteista, niihin perustuvasta rakennemallityöstä, kaavan teemojen kehityskuvien tiivistelmistä sekä muista taustaselvityksistä.

 

Valmisteluaineistoa koskevat kysymykset

 

Valmisteluaineistosta on laadittu lausunnonantajia varten yhteiset kysymykset, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Kysymykset koostuvat kaikkia teemoja koskevista yleisistä kysymyksistä sekä teemakohtaisista tarkentavista kysymyksistä.

 

  1. Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa:

      • Miltä rakennekaavan luonnoksen alustava kaavaratkaisu vaikuttaa?

      • Miltä suunnitteluperiaatekorteissa esitetty seutujen kaavojen alustava sisältö vaikuttaa?

      • Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty tehtävänjako rakennekaavan ja seutujen kaavojen välillä mm. sisällön ja yleispiirteisyyden suhteen sopiva?

 

  1. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun:

      • Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty listaus maakuntakaavassa käsiteltäviksi asioiksi oikeansuuntainen?

      • Mitä asioita tulisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi jättää kuntakaavoituksessa ratkaistaviksi?

      • Mitä sellaisia informatiivisia merkintöjä, jotka ratkaistaan muualla (esim. erilaisissa viranomaispäätöksissä), tulisi esittää maakuntakaavassa?

 

  1. Näkökulmat ja tausta-aineistot:

      • Onko kunkin teeman suunnitteluperiaatekortissa otettu huomioon kaikki oleelliset näkökulmat ja tausta-aineistot?

 

Valmisteluaineiston vuorovaikutus

 

Valmisteluaineistosta pyydetään keskeisten sidosryhmien lausunnot. Lisäksi valmisteluaineistoa esitellään lausunnonantajille ja muille osallisille 8.3.2018 klo 13 alkaen Ilmarisen auditoriossa Länsi-Pasilassa (Palkkatilanportti 1, Helsinki). Valmisteluaineisto laitetaan julkisesti nähtäville liiton kotisivuille. Kevään aikana osana kaavaehdotuksen laadintaa tullaan sidosryhmille järjestämään erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavoihin liittyen.

 

Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeiset osat eli Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset), rakennekaavan ratkaisuja perusteleva selostus sekä teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit. Nämä ovat myös kokouksen oheismateriaalina.

Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen aineisto täydennetään ja viimeistellään lausunnoille lähettämistä ja osallisten kommentointia varten.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)

  • merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston

  • oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten

  • oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

  • hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)

  • merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston

  • oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten

  • oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

MHS 21.05.2018 § 82

 

Tiivistelmä

 

Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Valmisteluaineiston palaute

Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä.

 

Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto koostui rakennekaavan luonnoksesta sekä kaavan laadintaa ohjaavista suunnitteluperiaatekorteista. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla oli mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustamateriaalista. Kevään aikana on kaavan eri sidosryhmille myös järjestetty erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavojen laadintaan liittyen.

 

Lausunnoissa eniten nousivat esiin:

  • Liikkuminen, joukkoliikennekäytävät ja logistiikan kehityskäytävät

  • Kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset

  • Kauppa

  • Kaavan ohjausvaikutus ja tulkinta

 

Mielipiteissä eniten nousivat esiin:

  • Inkoo-Raaseporin tuulivoima-alue

  • Malmin lentokenttä

  • Ampumaradat

 

Merkittävimmät avoimet asiat ja niihin liittyvät toimepide-ehdotukset

 

Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset.

 

Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvä merkittävin palaute:

  • Monet tahot haluavat olla mukana kaavatyössä, erityisesti seutujen kaavojen valmistelussa

  • Helsingin seudun kaavan yhteensovittaminen MAL-työn kanssa on tärkeää

  • Kaavatyön kiireinen aikataulu ei saa heikentää vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia kaavaan, tarvitaan seutujen kaavojen luonnosvaihe

Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset:

  • Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua vastaavasti mutta edelleen siten, että kaavakokonaisuus viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana.

 

Liikenneteemaan liittyvä merkittävin palaute:

  • Tallinna-tunnelin linjausvaihtoehdot palautteessa: linjaus FinEstLink-hankkeen mukaisesti Helsingin kautta, Keilaniemi huomioon ottaen tai kolme eri vaihtoehtoa (Helsinki, Espoo, Kirkkonummi)

  • Itärata: varautuminen Itärataan tulee palautteen mukaan säilyttää kaavassa, mutta palautteessa oli esillä vaihtoehtoisia linjauksia Itäradalle, kuten taajamarata Porvooseen tai Porvoo-Kouvola-linjaus

  • Yleisesti ottaen palautteessa esille nousivat erilaiset, keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet. Näihin kaivataan priorisointia, koska kaikkia ei voida merkitä kaavaan, kaikkia ei varmaankaan tulla toteuttamaan ja moni kokonaan uutena esitetty linjaus edellyttää mittavia lisäselvityksiä, jotka viivästyttäisivät kaavaprosessia.

Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset:

  • Tallinna-tunneli: mennään luonnosvaiheeseen FinEstLink-hankkeen Helsingin kautta kulkevalla linjauksella, koska Espoon linjauksen selvitykset puuttuvat toistaiseksi ja kunnan tai liikenneviranomaisten lausunnoissa ei ole selkeästi viitattu Espoon linjausvaihtoehtoon

  • Itärata: mennään luonnosvaiheeseen voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Lentorataan tukeutuvalla linjauksella (lentoasema- Keravan pohjoispuoli- Porvoo-Kotka), eikä esitetä taajamarataa Porvooseen, koska maankäytön tarpeet eivät puolla uutta linjausta ja ei ole tullut esiin muitakaan uutta ratalinjausta puoltavia seikkoja. Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksen osalta mennään luonnosvaiheeseen samoin nykyisellä Porvoosta Kouvolaan osoittavalla yhteystarvenuolella, koska valtakunnan tason uudempia päätöksiä tai selvityksiä ei Itäradan linjaukseen liittyen ole tehty.

  • Keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet: mennään luonnosvaiheeseen Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä priorisoinnilla, joka myös valtion toimijoiden näkemysten mukainen. Odotetaan valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdytään uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee selvittää yhteistyössä valtion ja naapurimaakuntaliittojen kanssa.

 

Valmisteluaineistossa esitetty kehityskäytävien priorisointi perusteluineen:

  • Aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kasvukäytäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku-kehityskäytävät osahankkeineen. Näistä Tampereen suunnan potentiaalit ovat jo nykyisellään suuremmat johtuen Tampereen seudun suuremmasta väkiluvusta, suuremmasta ennakoidusta kasvusta, laajemmasta takamaasta (erilainen liikenteen solmupiste) ja myös Lentoradan ja siihen linkittyvän Tallinna-tunnelin luomasta kansainvälisen saavutettavuuden parantumisesta koko Suomen osalta.

  • Logistiikan ja tavaraliikenteen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kasvukäytäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahti-Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen.

  • Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen.

 

Tuulivoimaan liittyvä merkittävin palaute:

  • Useiden mielipiteiden mukaan Inkoon-Raaseporin edustan merialueella tutkittu tuulivoimalle soveltuva alue on poistettava maakuntakaavasta mm. maisema-, luonto- ja meluvaikutusten perusteella

Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset:

  • Inkoo-Raaseporin merialueen tuulivoima-alue pidetään mukana Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, koska tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä. Alue perustuu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun tuulivoimalle soveltuvan alueen ominaisuusmerkintään, joka Uusimaa-kaavassa osoitetaan kauemmas rannikosta . Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastopäästöjä vähentäviin tavoitteisiin, jotka edellyttävät mm. uusiutuvan päästöttömän energian tuotannon edistämistä. Tätä tavoitetta tulee edistää myös maakuntakaavoituksella.

 

Malmin korvaavaan kenttään liittyvä merkittävin palaute:

  • Useiden mielipiteiden mukaan Malmin kenttä on säilytettävä nykyisessä käytössään tai sille on osoitettava korvaava kenttä (mm. Nummelan kenttä on mielipiteissä mainittu osaratkaisuna)

Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset:

  • LVM tullee käynnistämään uudet selvitykset Malmin korvaavasta kentästä. Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan Uusimaa-kaavan 2050 prosessiin, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat.

 

Ampumaratoihin liittyvä merkittävin palaute:

  • Ampumaratalain mukainen ampumaratojen kehittämissuunnitelma tulee laatia ja sen tulee olla ohjeena maakuntakaavaa laadittaessa

  • Alueellisesti tärkeimpien ampumaratojen tulisi näkyä maakuntakaavassa

  • Riittävästä osallisuudesta ampumaratatoimijoiden kanssa huolehdittava

Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset:

  • Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatimista jatketaan ja siihen osallistetaan riittävässä määrin sidosryhmiä. Suunnitelma toimii kaavan tausta-aineistona.

 

Kaavan palautteen pohjalta päivitetty aikataulu

Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston ja siitä saadun palautteen sekä hallituksen toimenpidelinjauksien pohjalta seutujen kaavaluonnoksia laaditaan kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Syys-lokakuussa 2018 seutujen vaihemaakuntakaavojen luonnokset asetetaan nähtäville ja lausunnoille. Palautteen pohjalta muodostetaan kaavaehdotukset, joista pyydetään lausunnot vuoden 2019 alkupuolella. Varsinaiset kaavaehdotukset on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2019 ja saattaa kaavakokonaisuus maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi ennen vuoden 2019 loppua.

 

Seutujen kaavaluonnoksiin liittyvän lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan.

 

Kesän ja syksyn aikana tullaan kaavan sidosryhmille järjestämään myös erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä seutujen kaavoihin liittyen. Tavoitteena on entistä laajempi sidosryhmävuorovaikutus. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

 

Uusimaa-kaavan OAS:iin tehdään palautteen ja siihen liittyvien toimenpiteiden pohjalta tarvittavat tarkistukset mm. päivitetyn aikataulun, seutujen kaavojen luonnosten nähtävillä ja lausunnoilla olon sekä rakennekaavan muutoksen osalta ja päivitetty versio julkaistaan kaavan internet-sivuilla.

 

Maakuntahallituksen toukokuun kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen yhteenveto sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena on, että hallitus päättää näistä toimenpiteistä kesäkuun kokouksessaan. Saadut palautteet ovat myös tutustuttavana maakuntahallituksen kokouksessa.

 

Maakuntajohtajan varamiehen

ehdotus:

Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta saadun palautteen sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet.

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta saadun palautteen sekä merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

 

MHS

 

Tiivistelmä

 

Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet, joiden pohjalta seutujen vaihekaavojen luonnokset viimeistellään. Palautteen pohjalta Uudenmaan rakennekaava on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa. Lisäksi esitellään seutujen kaavojen luonnosten periaatteet. Varsinainen kaavaluonnosaineisto esitellään hallitukselle syksyllä. Seutujen kaavojen luonnosaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille syksyllä 2018.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Linjanvedot Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamiin merkittävimpiin toimenpiteisiin

 

Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet, joiden pohjalta seutujen vaihekaavojen luonnokset viimeistellään Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset.

 

Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvät merkittävimmät toimenpiteet:

  • Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua vastaavasti mutta edelleen siten, että kaavakokonaisuus viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana.

 

Rakennekaavaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet:

  • Rakennekaava muutetaan oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavojen tausta-aineistona. Oikeusvaikutuksia on täten vain seutujen kaavoilla. Rakennesuunnitelman tavoitteena on ilmaista yleispiirteistetty ja visiomainen tahtotila Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050.

 

Liikenneteemaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet:

  • Tallinna-tunneli: mennään luonnosvaiheeseen FinEstLink-hankkeen Helsingin kautta kulkevalla linjauksella, koska Espoon linjauksen selvitykset puuttuvat toistaiseksi ja kunnan tai liikenneviranomaisten lausunnoissa ei ole selkeästi viitattu Espoon linjausvaihtoehtoon

  • Itärata: mennään luonnosvaiheeseen voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Lentorataan tukeutuvalla linjauksella (lentoasema- Keravan pohjoispuoli- Porvoo-Kotka), eikä esitetä taajamarataa Porvooseen, koska maankäytön tarpeet eivät puolla uutta linjausta eikä ole tullut esiin muitakaan uutta ratalinjausta puoltavia seikkoja. Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksen osalta mennään luonnosvaiheeseen samoin nykyisellä Porvoosta Kouvolaan osoittavalla yhteystarvenuolella, koska valtakunnan tason uudempia päätöksiä tai selvityksiä ei Itäradan linjaukseen liittyen ole tehty.

  • Keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet: mennään luonnosvaiheeseen Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä toteutusjärjestyksellä, joka on myös valtion toimijoiden näkemysten mukainen. Odotetaan valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdytään uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee selvittää yhteistyössä valtion, ja naapurimaakuntaliittojen ja kuntien kanssa.

 

Rakennesuunnitelmassa esitettävä kehityskäytävien toteutusjärjestys perusteluineen:

  • Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa.

  • Aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä kehityskäytäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku-kehityskäytävät osahankkeineen. Näistä Tampereen suunnan potentiaalit ovat jo nykyisellään suuremmat johtuen Tampereen seudun suuremmasta väkiluvusta, suuremmasta ennakoidusta kasvusta, laajemmasta takamaasta (erilainen liikenteen solmupiste) ja myös Lentoradan ja siihen linkittyvän Tallinna-tunnelin luomasta kansainvälisen saavutettavuuden parantumisesta koko Suomen osalta.

  • Logistiikan ja tavaraliikenteen näkökulmasta ensisijaisesti kehitettäviä käytäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahti-Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen.

  • Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta aluetalouden ja työmarkkina-alueen laajentamisen näkökulmasta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin (Itärata) suunnan kehittäminen osahankkeineen.

 

Tuulivoimaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet:

  • Inkoo-Raaseporin merialueen tuulivoima-alue pidetään mukana Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksessa, koska tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä. Alue perustuu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun tuulivoimalle soveltuvan alueen ominaisuusmerkintään, joka Uusimaa-kaavassa osoitetaan kauemmas rannikosta . Lisäksi Suomi on sitoutunut ilmastopäästöjä vähentäviin tavoitteisiin, jotka edellyttävät mm. uusiutuvan päästöttömän energian tuotannon edistämistä. Tätä tavoitetta tulee edistää myös maakuntakaavoituksella.

 

Malmin korvaavaan kenttään liittyvät merkittävimmät toimenpiteet:

  • LVM tullee käynnistämään uudet selvitykset Malmin korvaavasta kentästä. Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan Uusimaa-kaavan 2050 prosessiin, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat.

 

Ampumaratoihin liittyvät merkittävimmät toimenpiteet:

  • Ampumaratojen kehittämissuunnitelman laatimista jatketaan ja siihen osallistetaan riittävässä määrin sidosryhmiä. Suunnitelma toimii kaavan tausta-aineistona.

 

Uudenmaan rakennesuunnitelma

 

Palautteen pohjalta Uudenmaan rakennekaava on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona. Rakennesuunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050. Rakennesuunnitelma osoittaa yleispiirteisellä tasolla ne alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi. Lisäksi kartalla osoitetaan liikenne- ja keskusverkko sekä viherrakenteen pääelementit.

Rakennesuunnitelmaa taustoittavat makroseudun kartat, jotka kuvaavat Uudenmaan asemaa osana kansainvälistä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoa. Rakennesuunnitelmaan ei sisälly määräksiä.

 

Vuonna 2050 pääosa Uudenmaan kasvusta on sijoittunut kestävän kasvun vyöhykkeiden keskuksiin ja muille kestävin liikkumismuodoin hyvin saavutettaville alueille olemassa olevaa rakennetta tiivistäen ja täydentäen.

Suurin kasvu on suuntautunut Uudenmaan ydinalueelle sekä sitä ympäröivälle kehysalueelle. Myös seutukeskukset ja muut merkittävimmät ja monipuolisimmat keskukset vetävät kasvua kukin omiin vetovoimatekijöihinsä perustuen. Keskusten elinvoimaa on kasvatettu keskittämällä niihin kasvua ja palveluita.

 

Uuden maankäytön avulla on tuettu joukkoliikenteen ja maankäytön merkittävimpiä kehityskäytäviä, jotka linkittävät kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset yhteen verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Uudet asukkaat ja työpaikat joukkoliikenteen solmuissa tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Myös kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset ovat parantuneet tiivistämisen myötä keskustoissa ja taajamissa.

Uudenmaan saavutettavuus on parantunut suurten liikennehankkeiden myötä, joista merkittävimmät ovat pääradan parantaminen, Lentorata, ESA-rata länteen, Itärata ja Tallinna-tunneli.

 

Kansainväliset ja valtakunnalliset kuljetusyhteydet toimivat liikenneverkon tärkeimpiin solmukohtiin eli satamiin ja lentoasemalle. Logistiikan kehityskäytävät yhdistävät Uudenmaan osaksi Suomen kuljetusverkostoa, ja käytäville sijoittuu tavaraliikenteen lisäksi alan työpaikkoja ja tuotantoa.

 

Kestävän kasvun rinnalla on turvattu luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävät alueet ja yhteydet sekä Uudenmaan sisällä että yli maakuntarajojen. Viherrakenteen osalta rakennesuunnitelmassa osoitetaan Helsingin seudun viherkehä sekä ylimaakunnalliset viheryhteydet.

 

Liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset

 

Liikenneteemaan liittyvä merkittävin palaute sekä toimenpiteet liittyvät seuraaviin liikennehankkeisiin:Tallinna-tunneli ja siihen liittyvä Lentorata sekä Itärata. Yleisesti ottaen palautteessa esille nousivat erilaiset, keskenään kilpailevat kehityskäytävät ja ratahankkeet. Näihin kaivataan priorisointia, koska kaikkia ei voida merkitä kaavaan, kaikkia ei varmaankaan tulla toteuttamaan ja moni kokonaan uutena esitetty linjaus kaipaisi mittavia lisäselvityksiä, jotka viivästyttäisivät kaavaprosessia. Priorisoinnin ja toteutusjärjestyksen tarvetta maakuntakaavassa on tuotu esiin koko Uusimaa-kaavan laadinnan ajan eri sidosryhmien, erityisesti kuntien edustajien toimesta.

 

Rakennesuunnitelmassa on kuvattu liikenteen ja maankäytön hankkeiden suositeltu toteutusjärjestys kehityskäytävillä erilaisiin liikenteen ja maankäytön selvityksiin perustuen. Toteutusjärjestys tulee muodostamaan Uusimaa-kaavan toteutusohjelman rungon. Toteutusjärjestyksen lähtökohtana toimivat liikenneteeman taustaselvitykset esitellään hallituksen kokouksessa ja sen ennakkoaineistossa.

 

Seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely

 

Seutujen kaavaluonnoksia on työstetty rakennesuunnitelman, valmisteluaineiston (mm. suunnitteluperiaatekortit ja kehityskuvat sekä taustaselvitykset), saadun palautteen sekä vuorovaikutuksen pohjalta keväällä 2018. Huolimatta seutujaosta kaavatyötä tehdään teemoittain kokonaisuutena koko Uudellemaalle, jotta Uuttamaata saadaan tarkasteltua kokonaisuutena ja linjattua teemojen käsittelyä tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti.Tavoitteena on nyt voimassa olevia kaavoja yleispiirteisempi esitystapa, mm. merkintöjä karsitaan informatiivisen sisällön osalta.

 

Joitakin uusia selvityksiä on käynnistetty tai käynnistyy (osin palautteen johdosta) vielä ennen kesälomia. Selvitysten painopiste on vaikutusten arvioinnissa, jota tehdään sekä omana työnä että ulkoisen asiantuntijaraadin toimesta. Kaavaluonnosten vaikutusten arviointi toimii ensisijaisesti nähtävillä ja lausunnoilla olon vuorovaikutuksen tukena, ja arvioinnin huomiot otetaan mukaan kaavatyöhön hieman myöhemmin syksyllä.

 

Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet esitellään hallituksen kesäkuun kokouksessa yleisellä tasolla. Luonnoksia työstetään vielä ennen elokuuta mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien ja asiantuntijaryhmien sekä muun vuorovaikutuksen, palautteen ja taustaselvitysten pohjalta. Varsinainen kaavaluonnosaineisto esitellään hallituksen elokuun kokouksessa. Seutujen kaavojen luonnosaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää

  • hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät toimenpiteet

  • merkitä tiedoksi Uudenmaan rakennesuunnitelman

  • merkitä tiedoksi liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset ja tilannekatsauksen

  • merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet

 

 

Vastuujohtaja:

Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669

 

Valmistelija:

Ilona Mansikka 040 524 9186

 

Käsittely:

Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että

"Tuulivoimaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet" väliotsikon alle lisätään toiseksi ranskalaiseksi viivaksi teksti:

"- Tarkemman kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä varmistetaan mm. maastossa tehtävin lisäkartoituksin, että tuulivoima-alueen toteuttamisesta ei aiheudu linnuille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Haitallisten vaikutusten minimoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja ennen toteutusta selvitetään tarkemmin mm. ulkomeren levähdysalueiden linnustollinen merkitys, joka tunnetaan nykyisin huonosti."

"Liikenneteemaan liittyvät merkittävimmät toimenpiteet" väliotsikon alla olevan ensimmäisen ranskalaisen viivan mukainen teksti korvataan uudella tekstillä:

"- Tallinna-tunneli: Esitetään kaavaluonnoksessa vaihtoehtoiset linjaukset sekä Helsingin (FinEstLink) että Espoon kautta (Finest Bay Area)."

Päätös:

 

Maakuntahallitus päätti maakuntajohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti

  • hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät toimenpiteet

  • merkitä tiedoksi Uudenmaan rakennesuunnitelman

  • merkitä tiedoksi liikenneteemaan liittyvät taustaselvitykset ja tilannekatsauksen

  • merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 §); päätös koskee valmistelua

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa