Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.uudenmaanliitto.fi:80/dynastia32/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maakuntahallitus
Pöytäkirja 17.12.2018/Pykälä 213

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Maakuntahallitus

§ 213

17.12.2018

 

Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteiden 2019 hyväksyminen

 

472/07.00.04.00.00/2018

 

MHS 17.12.2018 § 213

 

Tiivistelmä

Uudenmaan liitto ja Uusimaa2019-hanke ovat valmistelleet tavoitteet kevään 2019 hallitusneuvotteluja varten. Hallitusohjelmatavoitteet perustuvat päivitettyyn Uudenmaan tilannekuvaan ja ne tukevat Uudenmaan valmisteluvaiheen maakuntastrategian tavoitteita. Tavoitteita hyödynnetään yleisemmin maakunnan edunvalvonnassa ja esimerkiksi kevään 2019 valtion ja maakunnan välisissä toiminnan ja talouden neuvottelupäivillä.

Hallitusohjelmatavoitteita on valmisteltu kuullen muun muassa jäsenkuntia ja Uudenmaan kansanedustajia. Lisäksi tavoitteita on käsitelty kuntajohtajakokouksessa, maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunnassa sekä aluekehittämisen johtoryhmässä.

 

Uusimaa esittää uudelle hallitukselle seuraavaa:

  • Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 % prosenttiin

  • Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista

  • Pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille

  • Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä

  • Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan.

 

Asian yksityiskohtainen selostus

 

Uusimaa on Suomen kansantalouden veturi. Täällä toteutettavat hankkeet vaikuttavat laajalti koko Suomen menestymiseen. Metropolimaakunnan kilpailukykyä tulee vahvistaa, jotta olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä myös jatkossa ja jotta voimme turvata kestävän kasvuun ja asukkaiden hyvinvoinnin maakunnassa. Hallitusohjelmatavoitteissa nostamme esille keskeisiä toimia innovaatio- ja elinkeino-, kaupunki-, liikenne- ja ilmastopolitiikkaan sekä nuorten hyvinvointiin liittyen. Uusimaa esittää uudelle hallitukselle seuraavaa:

 

  • Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 % prosenttiin

  • Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista

  • Pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille

  • Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä

  • Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan

 

Innovaatio- ja elinkeinopolitiikka

 

Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 prosenttiin. Uusimaa on Suomen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Uudenmaan kansainvälinen kilpailukyky on turvattava ja siihen vaikuttaa merkittävästi toimijoiden, kuten korkeakoulujen ja yritysten kyky innovoida. Uusimaa on Suomen yrityselämän keskittymä: maakunnassa sijaitsee noin kolmannes maan työpaikoista ja syntyy 39 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen kilpailu edellyttää jatkuvaa elinkeinojen uudistumista sekä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Tämän vuoksi Uudellamaalla tarvitaan yhä enemmän panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen.

Uudellamaalla kuten muuallakin Suomessa työllisyyden kasvua ovat hidastaneet erityisesti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Kohtaanto-ongelmiin voidaan vastata panostamalla entistä voimakkaammin aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin palveluihin. Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä Uudellemaalle ja siten myös koko Suomelle.

 

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

 

  • Työlupaprosesseja on nopeutettava osaavan ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseksi

  • Työllisyysasteen nostamiseksi on panostettava osaamiseen sekä nuorten ja maahanmuuttajien työllistymiseen

  • Valtioneuvoston yhteisen Talent Boost - Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelman toimeenpanoa on jatkettava

  • International House Helsingin (IHH) toiminta on vakiinnutettava pilotin jälkeen

  • TKI-rahoituksen osuus alueellisesta BKT:sta on Uudellamaalla nostettava 4,5 prosenttiin

  • Uudellemaalle on luotava uusi alueellisia innovaatioita ja kokeiluja mahdollistava rahoitusinstrumentti eurooppalaisten referenssialueiden aikaansaamiseksi (vrt. AIKO-rahoitus ja Smart &Clean)

  • Uudellemaalle tarvitaan rahoitusta EU-rahoitushakuvalmistelun tueksi

  • HUS:n piirissä oleva laajaa lääketieteellistä tutkimus- ja koulutustoimintaa on vahvistettava

 

Kaupunkipolitiikka

 

Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Viime vuonna Uudenmaan väestönkasvusta 90 prosenttia suuntautui pääkaupunkiseudun kuntiin. Keskittyvä väestönkasvu mahdollistaa työvoiman tarjonnan ja palvelujen kysynnän, mutta aiheuttaa alueellista ja väestöllistä eriarvoisuutta. Asuntojen muuta maata nopeampi hintojen nousu on osoitus Uudenmaan vetovoimasta, mutta se on myös merkittävä ongelma työvoiman saannille monilla aloilla. Uudellemaalle on valmistunut jo pitkään väestönkasvuun nähden liian vähän asuntoja. Uudenmaan väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä jopa 2,1 miljoonaan asukkaaseen.

 

Asumisen kalleuden ohella Uudenmaan haasteena ovat myös työvoiman liikkuvuuden esteet. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta 115 000 työntekijää, joista 33 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla 20 000. Pääkaupunkiseudulla tehdyt liikkumisen parantamistoimenpiteet helpottavat myös maakunnan ulkopuolella asuvien elämää ja yritysten toimintaedellytyksiä.

 

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

 

  • MAL-sopimuksessa sovitut liikennehankkeet on toteutettava työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi, asuntotarjonnan lisäämiseksi ja segregaation torjumiseksi

  • KUHA-ohjelman rahoitusta on kasvatettava sekä liityntäpysäköinnin kehittämisen ja joukkoliikenteen hankintamäärärahoja lisättävä

  • Kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tulee Helsingin seudulla lisätä

  • Asumistukijärjestelmää on uudistettava sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä

  • Eduskunnan edellyttämässä kahdeksanvuotisessa Asuntopolitiikan kehittämisohjelmassa tulee huomioida erityisesti pääkaupunkiseudulla ilmennyt asuinalueiden sosiaalisen segregaation lisääntyminen

  • ARA:n asuntorahoitus keskittyy kasvavassa määrin Uudellemaalle ja on arvioitava, tulisiko rahoituksesta päättää alueella

  • Kaupunkien rooli kehittämis- ja innovaatiotoimijoina tulee turvata mm. tulevan EU-ohjelmakauden kestävän kaupunkirahoituksen osalta

 

Liikennepolitiikka

 

Pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille. Uudellamaalla tehtävät raideliikenneratkaisut ja niiden pohjalta tehtävät investoinnit ovat edellytyksenä ja mahdollistavat myös muun Suomen raideliikenteen kehittämisen. Nyt valmisteltavana olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on huomioitava keskeiset Uudenmaan raideliikennehankkeet: Pisara, Espoon kaupunkirata ja Lentorata. Hankkeet ovat myös edellytyksenä mm. Turun ja Tampereen suuntaan suunnitelluille "Tunnin junille" sekä nopealle Itäradalle ja mahdolliselle Helsinki-Tallinna tunnelille. Junien kulunvalvontajärjestelmä tulee uusittavaksi ensi vuosikymmenellä ja on mittaluokaltaan miljardiluokan investointi. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta raideliikenneinvestoinnit ovat avainhankkeita.

 

Kansainvälinen saavutettavuus on merkittävä menestystekijä koko Suomelle. Helsingin satama nousi vuonna 2017 Euroopan vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi 12,3 miljoonalla laivamatkustajallaan. Helsinki-Vantaan lentokentälle keskittyy puolestaan 94 prosenttia maamme kansainvälisestä lentoliikenteestä ja se palvelee 20 miljoonaa lentomatkustajaa. Henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset on turvattava.

 

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

 

  • On aloitettava Pasila-Riihimäen 2. vaiheen, Pisaran ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä Hanko-Hyvinkään radan sähköistäminen

  • On aloitettava Lentoradan yleis- ja ratasuunnittelu

  • Henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset on turvattava

  • Liikennejärjestelmän toimivuuden, työvoiman liikkuvuuden ja kuljetusten ennakoituvuuden kannalta tärkeät maantieliikennettä koskevat hankkeet on toteutettava (valtatie 25, Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Tattarisillan liittymä ja Lahdenväylän parantaminen)

  • Hallituksen tulee selvittää uusia mahdollisuuksia liikenneinvestointien rahoitukseen (CEF, kunnat ja maanomistajat, muu yksityinen rahoitus)

 

Ilmastopolitiikka

 

Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Teemme osuutemme ja enemmänkin. Uudellamaalla tehtävät teknologiset kokeilut ja ratkaisut voivat olla esimerkkeinä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Useat Uudenmaan kunnat ja kaupungit ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteen viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, myös lisääntyvää panostusta julkisen hallinnon, tutkimuksen ja yrityselämän osapuolilta. Uudenmaan liikenneratkaisut tukevat hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Parhaillaan laaditaan Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekarttaa, jossa määritellään uusmaalaisia tavoitteita ja toimenpiteitä kohti hiilineutraalia aluetta.

 

Tarvittavia toimia hallituskaudella:

 

  • Vähähiilisen liikenteen edistäminen tekemällä liikenneverotuksen kokonaisuudistus

  • MAL- ja kasvusopimukset edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä

  • Kannustavan energiatukijärjestelmän kehittäminen asuntojen korjausrakentamiseen

  • Regulaation ja verotuksen ohjaaminen uusien energiaratkaisujen löytämiseksi

  • Valtion tulee edistää omilla toimillaan hiilinielujen kasvattamista

 

Nuorten hyvinvointi

 

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan. Uusimaa haluaa panostaa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työ- ja elämäntilanteen kohentaminen välittyy laajalti maakunnan hyvinvoinnin edistämisen tehtäväkenttään terveyspalveluista asumiseen asti. Uusimaa haluaa olla EU:n hyvinvoivin alue 2030, siksi sen täytyy panostaa erityisesti nuoriin, syrjäytymisen ehkäisyyn ja asumisolojen parantamiseen.

 

Uudellamaalla 25-64-vuotiaiden ikäluokassa toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut jo neljään prosenttiin. Myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) osuus on Uudellamaalla noussut 8,5 prosenttiin ja se on saatava puolittumaan hallituskaudella (vrt. saman tyyppiset eurooppalaiset kaupunkiseudut). Etenkin poikien ja maahanmuuttajataustaisten nuorien halukkuutta hakeutua toisen asteen koulutukseen täytyy edistää.

 

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

 

  • Hallituksen tulee laatia laaja, monivuotinen nuorten elämä- ja työelämätaitoja kehittävä ohjelma

  • Valtion on lisättävä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen suunnattua rahoitusta

  • Valtion on laajennettava maahanmuuttaja- ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattua projektitoimintaa kuten:

    • Syrjäytymistä ehkäisevä harrastus-, kulttuuri- ja liikuntatoiminta (positiivinen diskriminaatio)

    • NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti (KELA)

    • Ohjaamo-toiminta

 

Asian taustat

Uudenmaan liitto ja Uusimaa2019-hanke ovat valmistelleet tavoitteet keväällä 2019 olevia hallitusneuvotteluja varten. Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet perustuvat päivitettyyn Uudenmaan tilannekuvaan ja ne tukevat Uudenmaan valmisteluvaiheen maakuntastrategian tavoitteita. Tavoitteita hyödynnetään yleisemmin maakunnan edunvalvonnassa ja esimerkiksi keväällä 2019 pidettävissä valtion ja maakunnan välisissä toiminnan ja talouden neuvottelupäivillä.

Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteita on käsitelty syksyn 2018 aikana seuraavissa kokouksissa:

 

  • ALKE Johtoryhmä (työpaja) 18.9.

  • Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta 2.10.

  • Maakuntahallitus 5.10. (lähetekeskustelu)

  • ALKE Johtoryhmä 30.10.

  • Kuntajohtajat 31.10.

  • Maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunta 12.11.

  • Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta 20.11.

  • ALKE Johtoryhmä 26.11.

  • Uudenmaan liiton johtoryhmä 3.12.

  • Tarkastuslautakunta 10.12.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet vuodelle 2019.

 

Vastuujohtaja:

Ossi Savolainen 040 589 8415

 

Valmistelija:

Eero Venäläinen 040 525 1944

 

Käsittely:

Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan tavoitteiden kirjaamisessa seuraavasti:

Kaupunkipolitiikka

  • toisen lauseen alku "Helsinki ympäristöineen" korvataan kuuluvaksi "Helsinki, Espoo ja Vantaa" muodostavat yhden Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista.

  • toimenpiteisiin viidennen bullet pointin loppuun lisätään "ja ilmastonmuutoksen torjuminen"

Liikennepolitiikka

  • toimenpiteisiin kolmanneksi bullet pointiksi lisätään: "Raideliikenteen kulunvalvontajärjestelmän uudistamisesta EU-standardeja vastaavaksi on tehtävä suunnitelma, toteutusaikataulu ja kustannusarvio."

Nuorten hyvinvointi

  • toimenpiteisiin kolmannen bullet pointin alkuun lisätään lause: "Kaupunkien segregaatiokehitys, esimerkiksi maahanmuuttajaväestön osuus, huomioidaan paremmin valtionosuuksien jakamisen kriteereissä."

 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti hyväksyä yksimielisesti Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet vuodelle 2019 kokouksessa muutetun esityksen mukaisesti.

 

 

Täytäntöönpano:

Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa