rss Artikkelit

14.5.2018

EU-rahoitusinfo pureutui tulevaan rahoituskehykseen: uusia mahdollisuuksia, mutta myös epävarmuustekijöitä horisontissa

EU-rahoitusinfo
Aurinkoinen Eurooppa-päivä 9.5. kokosi satakunta osallistujaa Jätkäsaaren merellisiin maisemiin kuulemaan tuoreinta tietoa Euroopan komission esityksestä EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027. Uudenmaan liiton EU-palvelun järjestämä seminaari käsitteli tulevaa EU-rahoitusta ja hanketoiminnan vaikuttavuutta. Tilaisuuden juonsi Hanna Laaksonen Uudenmaan liitosta.

Kuvassa Krista Taipale, Petri Haapalainen ja Hanna Laaksonen.

Ilmassa monia epävarmuustekijöitä

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen ja Helsinki EU Officen johtaja Krista Taipale kertoivat tulevan EU-rahoituskehyksen valmistelusta. EU haluaa nyt kohdistaa varoja sellaisiin asioihin, joissa EU-tason yhteistyöstä on eniten hyötyä.

− EU ei toimi tyhjiössä, muistutti Krista Taipale. Vallitseva poliittinen ilmapiiri ja useat tulevat vaalit vaikuttavat varmasti EU-rahoituksesta käytäviin neuvotteluihin.

Komission esitys tarkoittaa todennäköisiä leikkauksia EU:n maatalous- ja koheesiovaroihin. Leikkaukset eivät kuitenkaan välttämättä kohdistu suoraan Suomen rakennerahastoihin, vaan ennen kaikkea köyhimpien jäsenmaiden koheesiorahoitukseen. Brexitin myötä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta voi olla haettavissa jopa aiempaa enemmän. 

Rahoituskehyksen yksityiskohdat selviävät vähitellen, kun pitkät ja perusteelliset neuvottelut pääsevät käyntiin. Isoja kysymyksiä ja tiukkoja neuvotteluja osuu todennäköisesti Suomen puheenjohtajuuskaudelle syksyllä 2019.

Huippuosaamista, rohkeutta ja valmiita verkostoja

Seminaarin toinen osuus käsitteli hankkeiden vaikuttavuutta ja tutkimusrahoitusta. EU-hankkeiden vaikuttavuus tulee korostumaan seuraavalla rahoituskaudella. 

Hankkeen suuri koko ei ole tae vaikuttavuudelle; pieni ja ketterä hanke voi olla tuloksiltaan hyvinkin vaikuttava, arvioi ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta. Huolellinen suunnittelu, sitoutuminen ja asiantuntemus ovat menestyvän rakennerahastohankkeen osat.

Ville Valovirta VTT:ltä pohti, miten rohkaista hanketoimijoita kokeilemaan rohkeasti uusia ideoita, kun samalla peräänkuulutetaan mitattavia tuloksia. Valovirta esitteli kehittämänsä vaikuttavuusmallin, jota on hyödynnetty esimerkiksi 6Aika-strategiatyössä.

Kilpailtu tutkimusrahoitus avaa uusia ovia

EU:n panostus tutkimusrahoitukseen on merkittävää ja kasvanut vuosi vuodelta. Rahoitukseltaan kasvavissa puiteohjelmissa on merkittävä potentiaali erityisesti suomalaisille tutkijoille ja yrityksille, mutta myös kunnille ja alueen kehitysyhtiöille. Komissio on ehdottanut seuraavalle, vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle noin 97 miljardin euron puiteohjelmaa.

− Uusmaalaiset hakijat ovat onnistuneet saamaan jo 450 miljoonan euron rahoituksen tutkimuksen puiteohjelmasta vuosille 2014–2020, kun koko Suomen osuus on ollut noin 640 miljoonaa euroa, kertoi EU-erityisasiantuntija Heikki Kallasvaara Uudenmaan liitosta. 

Toimitusjohtaja Kimmo Halme 4Frontista kehotti suomalaisia verkostoitumaan aktiivisesti: tutkimuksen puiteohjelman kautta tutkijat ja yritykset pääsevät kiinni kansainvälisiin huippuverkostoihin. 

Halmeen mukaan kauan yhteistyötä tehneet tutkimusverkostot pärjäävät yleensä hyvin: vuosien kokemus yhteistyöstä ja mahdollisuus nopeasti aktivoida verkosto tuottaa hedelmää pitkällä tähtäimellä. 

Onnistunut hakemus avaa uusia ovia ja luo verkostoja, joiden vaikutukset ulottuvat vuosien päähän. Näitä ovia kannattaa olla aktiivisesti avaamassa.

Lisätietoja:

EU-erityisasiantuntija Heikki Kallasvaara, puh. 040 161 6794
Ohjelmajohtaja Tiina Huotari, puh. 0400 418 029

Tilaisuuden esitykset:

Petri Haapalainen: Koheesiopolitiikka EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021+
Krista Taipale: EU-rahoitusinfo Eurooppa-päivänä 9.5.2018
Tiina Huotari: EAKR-rahoitus Uudenmaan aluekehittämisessä
Heikki Kallasvaara:Horisontti 2020 -ohjelma loppusuoralle – havaintoja Uudenmaan osalta
Kimmo Halme: Suomalaiset puiteohjelmissa – menestys ja vaikutukset
Ville Valovirta: Miten kehityshankkeiden vaikuttavuus syntyy?


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi