rss Artikkelit

31.5.2017

Helsinki–Tampere ja Helsinki–Lahti–Kouvola liikennekäytävien ykköset Etelä-Suomen tavaraliikenteessä

Rekat. Kuva Tuula PalasteUudenmaan liitto on kartoittanut pääkaupunkiseudun tärkeimmät liikennekäytävät tavaraliikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Kärkeen nousivat liikennekäytävät Helsingistä Tampereelle sekä Helsingistä Lahden kautta Kouvolaan.

Logistiikkaselvitys toimii Uusimaa-kaavan tausta-aineistona ja on osa laajempaa Etelä-Suomen liikennekäytäviä eri näkökulmista käsittelevää selvityssarjaa.

Logistiikkaselvityksessä tarkasteltiin seuraavia liikennekäytäviä: Hanko–Hyvinkää–Porvoo, Helsinki–Kotka, Helsinki–Lahti–Kouvola, Helsinki–Pori, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Turku. Lisäksi työssä tutkittiin yhteyksiä Pietariin ja Tallinnaan sekä erillistarkasteluna Turku–Helsinki–Vaalimaa/Vainikkala -liikennekäytävää.

Liikennekäytävät pisteytettiin

Selvitystä varten kehitettiin priorisointimenetelmä, jossa liikennekäytävälle muodostettiin tie- ja rautatiekuljetuksista sekä työpaikkamääristä yhteensä 13 priorisointitekijää. Kullekin tekijälle määritettiin asiantuntija-arviona painoarvo.

Tiekuljetuksista huomioitiin muun muassa kuljetussuoritteet ja -määrät sekä liikennesuorite ja liikenne-ennuste. Rautatiekuljetusten priorisointitekijä oli kuljetussuorite. Menetelmän avulla jokaiselle liikennekäytävälle muodostui vertailukelpoinen kokonaispistemäärä.

− Saimme menetelmällä selkeän lopputuloksen, jossa korostui kaksi liikennekäytävää, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Lahti–Kouvola. Edes pienet painoarvojen muutokset eivät vaikuttaneet liikennekäytävien keskinäiseen järjestykseen, kertoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen.

Pääkaupunkiseudun tärkeimmät liikennekäytävätEtelä-Suomen liikennekäytävien saamat kokonaispistemäärät tavaraliikenteen näkökulmasta. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Merkittävimpien liikennekäytävien käyttö kasvaa edelleen

− Tarkastelussa käytettiin Uudenmaan neljättä vaihemaakuntakaavaa varten laadittua tavaraliikenne-ennustetta. Sen mukaan tiekuljetusten kasvu painottuu selkeästi Kehä III:n sisäpuolelle sekä valtatielle 4 Lahden suuntaan. Tiekuljetukset kasvavat myös valtatiellä 3 ja valtatiellä 7. Näillä tiesuunnilla kasvu keskittyy Uudenmaan maakunnan alueelle ja Helsingin seudulle. Jo nykyisinkin vahvat käytävät näyttäisivät vahvistuvan edelleen, Suominen painottaa.
 
Lisäksi selvityksessä laadittiin kolme erilaista herkkyystarkastelua, jotka perustuvat talouden kasvuun ja elinkeinorakenteen näköpiirissä oleviin muutoksiin.

− Suhteellisesti eniten tiekuljetukset kasvavat sekä perusennusteessa että maltillisessa ennusteessa Helsinki–Kotka-, Helsinki–Lahti–Kouvola- ja Helsinki–Tampere-liikennekäytävillä. Perusennusteessa rautatiekuljetukset kasvavat kaikilla liikennekäytävillä. Maltillisessa ennusteessa rautatiekuljetukset kasvavat eniten Helsinki–Tampere-, Helsinki–Pori- ja Helsinki–Turku-liikennekäytävillä. Laivakuljetukset Helsingin ja Tallinnan välillä kasvavat molemmissa ennusteissa samoin kuin kauttakulkuliikenteen maakuljetukset Helsinki–Pietari-yhteydellä, kertoo Suominen.

Satama,kuva Tuula Palaste

Uudenmaan kuljetukset

Vuosina 2012–2014 Uudenmaan tieverkolla kuljetettiin eniten malmeja ja rikasteita. Muita kuljetusmääriltään suuria tavaralajeja olivat elintarvikkeet ja maataloustuotteet, kappaletavara sekä kemianteollisuuden tuotteet ja muut ei-metalliset mineraalituotteet.

Uudeltamaalta muualle Suomeen kuljetettiin eniten elintarvikkeita ja maataloustuotteita. Muista maakunnista Uudellemaalle tuotiin eniten elintarvikkeita ja maataloustuotteita sekä puutavaraa, paperia ja paperituotteita.
  
Hanko‒Hyvinkää‒Porvoo-, Helsinki‒Tampere-, Helsinki‒Lahti‒Kouvola- ja Helsinki‒Kotka-liikennekäytävillä oli eniten satamien tiekuljetuksia. Uudenmaan suurimpien satamien kuljetukset koostuivat pääasiassa kappaletavarasta ja nesteistä.

Uudenmaan liiton tilaaman logistiikkaselvityksen toteutti Sito Oy.

Tutustu:

> Etelä-Suomen liikennekäytävien logistiikkaselvitys (pdf, 11.1 MB)

Lisätietoja:

Liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen, Uudenmaan liitto, puh. 040 656 4979




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi