rss Artikkelit

31.10.2017

Mistä kumpuaa Uudenmaan keskusten vetovoima?

Porvoossa,-kuvaaja-Tuula-PalasteKuinka hyvin Uudenmaan erilaiset keskukset vastaavat asumisen ja työn moninaistuviin tarpeisiin? Miten liikkuminen ja siihen liittyvä teknologia kehittyvät? Mikä tekee keskustasta viihtyisän? Selvitimme Uusimaa-kaavaa varten Uudenmaan keskusten nykytilaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä.

Keskus- ja palveluverkko muodostuu asuin-, työpaikka- ja palvelualueiden keskittymistä, keskuksista sekä niitä yhdistävistä liikenneväylistä ja liikenteen solmukohdista.

Artikkelisarjassa asiantuntijat tarkastelevat Uudenmaan keskus- ja palveluverkkoa eri näkökulmista: WSP Finlandin kaupan asiantuntija Tuomas Santasalo analysoi palveluiden ja kaupan tarjontaa ja saatavuutta. Liikkumisen ja saavutettavuuden erilaisia ulottuvuuksia puntaroi Tieliikenteen tietokeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Arkkitehti Panu Söderström pohtii keskusten viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Keskusten nykytilaa ja tulevaisuutta käsitellään pääasiassa maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Uusimaa-kaavan yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää keskusten elinvoimaisuutta.

Kulutustottumusten muuttuminen myllää palveluverkkoa

Porvoo

Kaupungit ja niiden keskustat syntyivät aikanaan kauppapaikoiksi ja ovat sitä edelleen. Kauppapalvelut hakeutuvat keskuksiin ja keskukset vahvistuvat toimintojen keskittymisen myötä. Lisäksi kuluttamisen muutos ja kaupungistuminen suosivat kaupan keskittymistä. Lopulta myös verkossa käytävä kauppa päätyy fyysiseen kauppaan tai palvelupisteelle.

Päivittäistavarakaupassa, josta syntyy kaupan palveluverkon runko, asioidaan usein ja muut lähipalvelut hakeutuvat sen läheisyyteen. Perusrunko on kuitenkin rapistumassa: myymälöiden yksikkökoot kasvavat ja pieniä myymälöitä vähennetään, jolloin palveluverkko harvenee.

Palveluiden kysynnän kasvu monipuolistaa palveluverkkoa, josta kaupan osuus on enää vain pieni osa. Esimerkiksi ravintoloiden ja hyvinvointipalveluiden osuus kasvaa erityisesti kauempana keskustoista.

Hyvä sijainti on kaupan elinehto. Päivittäistavarakauppa edellyttää aina mahdollisimman suuria asukasmääriä lähellä toimipistettä, erikoiskauppa taas suurien asiakasvirtojen läheisyyttä tai muuten helposti saavutettavan paikan.

Tilaa vaativa kauppa (TIVA) kuten auto- tai huonekalukauppa muodostaa uudenlaisia keskuksia, joissa ei ole päivittäistavarakauppaa. Nämä profiileiltaan erilaiset keskukset kehittävät palveluverkkoa uuteen, vahvasti erikoistuvaan suuntaan.

Kaupan palveluverkon kehityksen tulee olla kuluttajalähtöistä ja tuottaa asiakkailleen lisäarvoa. Vaikka keskustat ovat monipuolisia palvelupisteitä, niille on tärkeää luoda oma brändi keskeisten vahvuuksien kautta. Siten saadaan keskustat erottumaan toisistaan ja parannetaan niiden kaupallista vetovoimaa.

Saavutettavuus on paljon muutakin kuin minuutteja ja kilometrejä

Juna ja asuntoja_kuva Laura Saukkonen

Saavutettavuudella on erilaisia ulottuvuuksia: etäisyys, aika, laadulliset tekijät sekä valinnat eri liikkumismuotojen ja -palvelujen kesken. Ajankäyttö- ja liikkumispreferenssit myös muuttuvat, paitsi alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten, myös vallitsevien arvojen, uudenlaisen teknologian ja etätoimintojen myötä. Esimerkiksi käyvät Uudenmaan raide- ja moottoritieyhteyksien varsille laajentuneet työpaikkakeskittymät.

Parhaimmillaan keskukset ovat samalla sekä liikenteen solmukohtia että erilaisten palvelujen keskittymiä. Monikeskuksisuuden kehittäminen edellyttää etenkin poikittaisten yhteyksien parantamista. Kaupunkiympäristön laadulla taas on suuri vaikutus kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määriin.

Maakunnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös metropolialueen kansainvälinen ja valtakunnallinen saavutettavuus. Helsinki-Vantaan lentoasema ja Helsingin satamat ovat tärkeitä liikenteen solmukohtia.

Tulevaisuudessa liikkuminen voidaan räätälöidä yhä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin sopivaksi, mutta silti ilmastoystävälliseksi. Uusista liikennepalveluista ja niiden yleistymisestä ei kuitenkaan ole vielä kattavaa tietoa, sillä ne ovat vasta ideointi- ja kehitysasteella. Odotukset ovat kuitenkin suuret.

Vetovoimainen keskus on viihtyisä ja kompakti

Eiranranta. Kuva Tuula PalasteUusimaa on muovautunut yhä voimakkaammin yhteen verkottuneeksi keskusten kokonaisuudeksi. Se mahdollistaa koko maakunnan kytkemisen seudun kasvun veturin, pääkaupunkiseudun, kehitykseen.

Helsingin keskusta ja kantakaupunki muodostavat oman keskustyyppinsä. Vaikka yhä kiihtyvän kaupungistumisen myötä metropolialueen vetovoima on suuri, Uudellemaalle sijoittuu monenlaisia kaupunki- ja keskusalueita vastaamaan tulevaisuuden moninaistuviin asumisen ja työn tarpeisiin.

Kaupunkisuunnittelun tutkijat korostavat alueiden välisessä kilpailussa paitsi arjen sujuvuutta, myös ympäristön houkuttelevuutta. Kulttuuriympäristöt historiallisine rakennuksineen sekä korkealaatuinen täydennysrakentaminen ovat identiteetti- ja vetovoimatekijöitä monissa uusmaalaisissa keskuksissa. Riittävä toiminnallinen monipuolisuus on turvattava myös urbaaneilla uudisalueilla.

Kompakti jalankulkuetäisyydelle painottuva kaupunkirakenne, elävä keskusta kulttuuripalveluineen sekä positiivisesti erottuva uudisrakentaminen ovat keskeisiä vaalittavia laatutekijöitä keskuksissa.

Tutustu:

> Keskustojen vetovoima – näkökulmia Uudenmaan keskuksiin nyt ja tulevaisuudessa (pdf, 2017)

Lisätietoja:

Maakunta-arkkitehti Heli Vauhkonen, puh. 050 320 0431

 

---

Mikä on Uusimaa-kaava?

  • Kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään kaikki keskeiset maankäyttömuodot.
  • Suunnittelualueena koko Uusimaa, aikatähtäin vuodessa 2050.
  • Koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista.
  • Uudenmaan liitto aloitti kaavan laadinnan vuonna 2016, työ kestää nelisen vuotta.
  • Seuraa kaavatyötä: uudenmaanliitto.fi/uusimaa-kaava

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi