rss Artikkelit

31.1.2018

Olli Keinänen: Lentorata – Helsingin seudun, koko maan sekä lentoliikenteen avainhanke

Lentorata, kuva: Helsingin kaupunki, KYMP, Maka, YleLentorata on noussut uudella tavalla ajankohtaiseksi hankkeeksi. Mediahuomiota on lisännyt esimerkiksi Helsingin ja Tampereen pormestarien hanketta tukeva kannanotto yhdessä Finnairin ja VR:n kanssa. He halusivat nostaa esiin ja kiirehtiä tätä ei niin uutta hanketta. Hyvä niin!

Liikennevirastossa arvioitiin vuonna 2010, että suora tunnelirata Pasilasta lentokentän kautta pohjoiseen pääradalle olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Noin miljardin investoinnilla lyhennettäisiin junien matka-aikaa Helsingin keskustasta lentokentälle 15 minuuttiin ja koko maasta syntyisi vaihdoton ja vajaan puoli tuntia lyhyempi yhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lentorata vapauttaisi myös merkittävästi kapasiteettia taajamajunaliikenteelle tällä Suomen raideliikenneverkoston kuormitetuimmalla osuudella.

Lentoradan suunnittelua on ajettu voimallisesti myös Suomen kasvukäyttävä -verkoston puitteissa ja pääradan maakuntien yhteistyöllä (Päärata Plus -aloite). Suomen kasvukäytävän ja valtion välisen AIKO-rahoitussopimuksen mukaisesti Uudenmaan liitto on käynnistänyt Lentoradan laaja-alaisten vaikutusten arvioinnin yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Liikennevirasto tekee samaan ratateknisen suunnitelman päivitystä ja tarkentamista erityisesti lentokentälle sijoittuvan aseman osalta.

Liikkumisen ja liikennemarkkinoiden kehityksessä eletään suurten muutosten aikaa. Digitalisaatio ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen ovat tuottamassa uudenlaisia liikkumisen tapoja. Liikenteen tulevaisuus on Suomessakin vielä lähinnä visioita ja kilpailevia vaihtoehtoja, mutta varmoina trendeinä voitanee pitää lentoliikenteen kasvun jatkumista globalisaatioon myötä ja raideliikenteen merkitystä kaupungistumisen osana. Viennistä ja merenkulusta riippuvaisen Suomen kilpailukyky on tulevaisuudessa yhä enemmän lentoliikenteen ja junien varassa.

heittomerkkiViennistä ja merenkulusta riippuvaisen Suomen
kilpailukyky on tulevaisuudessa yhä enemmän
lentoliikenteen ja junien varassa.


Liikennehankkeiden vaikutusarvioinnin menetelmät ovat nekin uudenlaisten vaatimusten edessä. Pitäisi osata arvioida kuinka jokin investointi vaikuttaa liikenneverkkoon kokonaisuutena, kuinka hanke tukee tai ohjaa kaupunkiseuduilla maankäytön kehitystä, ja kuinka hanke vaikuttaa alueiden talouskehitykseen kilpailukykyä vahvistaen. Ja ehkä vasta näiden jälkeen tulisi kaikkein työläimpien arvioiden aika suorista käyttäjä- ja tuottajahyödyistä (kustannus- ja aikasäästöt) sekä ulkoisvaikutuksista (päästöt, estevaikutukset, jne.). Perinteisesti hankearvioinneissa kiinnitetään huomiota lähinnä vain näihin suoriin vaikutuksiin.

Lentorata on osa Suomen raideverkostoa. Sen hyötyjen realisoimiseksi on toteutettava myös muita verkon parannustoimia Keravalta pohjoiseen. Toisaalta Lentorata saattaa olla edellytys joillekin toisille hankkeille. Tallinnan tunneli lienee tällainen hanke. Entä Tunnin juna Turkuun (ESA-rata), jota sitäkin ollaan nyt suunnittelemassa, onko Lentoradalla jokin yhteys siihen? Uudenmaan maakuntakaavassa olevaa Itärataa ei voida toteuttaa, ellei ensin rakenneta Lentorataa. Ja mikä on Pisaran suhde Lentorataan?

Näistä kysymyksistä puhutaan Uusimaa 2050 -maakuntakaavan valmistelussa ja alkamassa olevassa Lentoradan vaikutusarvioinnissa. Liikennevirastossa tekeillä oleva ratasuunnitelman päivittäminen ei kuitenkaan sisällä Lentoradan kytkentää Turun suuntaan (ESA) eikä taajamajunaliikennettä. vuoden 2010 esisuunnitelman vaihtoehdoissa nämä olivat mukana.

Lentoradalla on vaikutuksia ja riippuvuuksia raideliikennejärjestelmään tietenkin, mutta sillä on merkittäviä vaikutuksia myös muihin liikennemuotoihin ja Helsingin seudun keskusten verkostoon. Ehkä merkittävin muutos on lentokentän Aviapolis-alueen kehitys koko seudun parhaiten saavutettavaksi paikaksi ja siten ”Suomen matkakeskukseksi”, jonne kehittyisi varmasti myös bussien kaukoliikenteen tärkein terminaali. Ylivertainen saavutettavuus toimisi rakentamisen vauhdittajana. Helsingin kaupunki on omassa Lentoradan agglomeraatiovaikutusten arviossaan jo tähän päätynytkin, että Aviapoliksen alue hyötyisi ratahankkeesta eniten – enemmän kuin Helsingin keskusta.   

Kehärata nosti Helsinki-Vantaan lentoaseman imagoa kohden isojen lentoasemien joukkoa. Lentorata toteutuessaan toisi tähän vielä merkittävän lisän. Ja olisi sillä merkitystä lentoaseman toiminnallisuudenkin kannalta, kun Tampere-Pirkkalaan olisi tunnin yhteys, ja joskus ehkä Tallinnan Ülemisteenkin nopea junayhteys tunnelissa.

Suomessa on meneillään voimakas kaupungistumiskehitys, joka on nostanut suurten kaupunkien välisen liikenteen ja saavutettavuuden entistä enemmän tavoitteeksi niin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. Tampereen ja Helsingin aloitteellisuuden lisäksi esimerkiksi Turussa ja pääradan pohjoisissa maakunnissa nostetaan nyt esille nimenomaan nopeiden junayhteyksien kehittämistä.

Lentorata voi olla tärkeä hanke yhdistettäessä Suomen isoja kaupunkeja, mutta lopulta kysymys on junaliikenteen ja raideverkoston kokonaisuudesta, jonka suorituskykyä ei yksi hanke ratkaise. Viime aikoina onkin nostettu esille myös toisenlaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuinka Etelä-Suomen suuret kaupungit tulisi liittää toisiinsa nopeilla junayhteyksillä, tai kuinka Tallinnan tunneli toteutettaisiin kiinalaisella rahoituksella.

Keskustelu ja aloitteet ovat varma merkki siitä, että asia nähdään tärkeänä: junaliikenteen nopeuttaminen palvelemaan kaupunkeja ja Helsinki-Vantaan lentokenttää sen kasvussa Euroopan suurten kenttien joukkoon.

Kirjoittaja:

Olli Keinänen. Kuvaaja Anni Levonen

Olli Keinänen, johtava asintuntija,
Uudenmaan liitto, puh. 050 540 2260





Karttakuva: Helsingin kaupunki, KYMP, Maka, Yle


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi