rss Artikkelit

9.4.2018

Uuden maakuntakaavan pohjana on rakennekaava

Rakennekaavan kuvistuskuvaUudenmaan rakennekaavassa kiteytyy kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050. Kaava kattaa koko Uudenmaan alueen. Rakennekaava myös asemoi maakunnan osaksi laajempaa kokonaisuutta, joten siinä keskitytään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviin asioihin. Rakennekaavaa tarkentavat vielä valmistelussa olevat seutujen kaavat. Nämä yhdessä muodostavat Uusimaa-kaavan kokonaisuuden.

Ennusteiden mukaan Uusimaa kasvaa myös tulevaisuudessa voimakkaasti, joten maakuntakaavan keskeisimpänä haasteena on pohtia, kuinka uudet asukkaat ja työpaikat voivat sijoittua mahdollisimman kestävällä tavalla. Kaavan tavoitteissa korostuu kestävyys eri näkökannoilta, niin ilmastonmuutokseen vastaamisen kuin hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta.

Rakennekaavassa kuvataan yleispiirteisellä tavalla ne alueet, joille maakuntaan ennakoitu voimakaskin kasvu voisi sijoittua kestävästi. Kartalla osoitetaan myös tärkeimmät liikenteen ja keskusten muodostamat verkostot sekä viherrakenteen pääelementit. Esitystapa on hyvin pelkistetty ja yleispiirteinen, sillä rakennekaavassa käsitellään vain maakunnan kehityksen kannalta keskeisimmät asiat.  

Rakennekaavan luonnos - Uusimaa-kaava 2050

Kasvu kestäville vyöhykkeille

Punaisella ja tumman oranssilla värillä on kaavakartalle merkitty vyöhykkeet ja keskukset, joille suurin osa kaavan ennakoimasta kasvusta sijoittuu. Näillä vyöhykkeillä on parhaat edellytykset kestävälle liikkumiselle ja monipuolisille palveluille. Tämän takia myös maakunnan tuleva kasvu kannattaa sijoittaa ensisijaisesti näille alueille. 

Punainen alue kartan keskellä on pääkaupunkiseudun ydinalue. Tiiviisti rakennettu ja toiminnallisesti yhtenäinen alue kattaa Helsingin sekä osia Espoosta ja Vantaasta. Ydinalueella palvelut ovat helposti saavutettavissa kestävin liikkumismuodoin eli kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä.  

Pääkaupunkiseudun ydinaluetta ympäröi oranssi kasvuvyöhyke. Tämä ytimen kehysalue on myös luonteeltaan tiivistä ja kaupunkimaista. Lähikeskukset ja niiden palvelut ovat hyvin saavutettavissa, ja alueelta on myös hyvät joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.  

Uudenmaan monipuolisimmat ja merkittävimmät keskukset on esitetty kartalla oransseina palloina. Niiden elinvoiman tukeminen kasvua keskittämällä on tärkeää. Monipuolinen keskusverkko muodostaa ytimen kasvuvyöhykkeiden ohella Uudenmaan tärkeän kasvuvyöhykkeen. 

Liikutaan kestävästi

Kaavakartan oranssit nuolet kuvaavat Uudenmaan tärkeimpiä joukkoliikennekäytäviä. Näillä käytävillä on parhaat edellytykset joukkoliikenteelle myös tulevaisuudessa. Näiden yhteyksien tulee olla sujuvia, sillä yhdessä muun tie- ja rataverkon kanssa ne linkittävät Uudenmaan osaksi Suomea. Nopeutuvien yhteyksien seurauksena lähes koko Etelä-Suomi voi tulevaisuudessa olla yhtä suurta työssäkäyntialuetta.  

Hyvin saavutettava Uusimaa 

Harmaalla vaakaviivoituksella merkityt logistiikan kehityskäytävät ovat merkittäviä erityisesti valtakunnallisten ja kansainvälisten kuljetusten kannalta. Harmaa nuoli etelään kuvaa Helsingin ja Tallinnan välille suunniteltua runkoyhteyttä, joka parantaisi koko Suomen yhteyksiä Eurooppaan.  

Kaavakartalta löytyvät myös Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Uudenmaan kansainvälisesti merkittävimmät satamat eli Hangon ja Helsingin sekä Vuosaaren ja Kilpilahden satamat. 

Ympäristön voimavarat ja vetovoima 

Sinivihreä kehä ytimen kasvuvyöhykkeen ympärillä on Helsingin seudun viherkehä. Se kuvaa seudun viheralueiden ja -yhteyksien muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös merialue ja saaristo. Viherkehä kuvaa voimakkaimmin kasvavan ytimen ympärillä säilyneitä luontoalueita, joilla virkistyskäytön odotetaan kasvavan merkittävästi ja joihin kohdistuu erityisiä käyttöpaineita.

Vihreillä nuolilla esitetään ylimaakunnalliset viheryhteydet. Näiden yhteyksien linkittymisestä yli maakuntarajojen sekä Uudenmaan sisäiseen viherverkostoon on huolehdittava. Viherrakenteella kokonaisuudessaan on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta.  

Rannikko- ja saaristovyöhyke on merkitty sinisellä. Tällä vyöhykkeellä pyritään turvaamaan ympäristön vetovoimaisuus vapaa-ajan asumista, virkistystä ja matkailua tukevalla tavalla, ympäristön reunaehdot huomioiden. 

Vihreällä taustavärillä osoitetaan muu maankäyttö eli käytännössä kestävän kasvun vyöhykkeiden ulkopuolinen alue, jolle sijoittuu sekä maakunnallisia että paikallisia asumisen, tuotannon ja viherrakenteen toimintoja.  

Näistä elementeistä muodostuu Uudenmaan rakennekaavan kartta. Kartalla näkyviin merkintöihin liittyvien suunnittelumääräysten lisäksi kaavaluonnoksessa annetaan myös yleisiä, koko aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Uudenmaan rakennekaava on oikeusvaikutteinen maakuntakaava.

> Tutustu tarkemmin rakennekaavaan

Lisätiedot: 

Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka, puh. 040 524 9186

Aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva, puh. 040 638 6669


Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi