rss Artikkelit

31.1.2018

Uudistuvan maakuntamme strategiatyössä hyödynnetään Uusimaa-ohjelmaa

Markus Pauni_Uudenmaan liitto_kuvaaja Kosti KeistinenUusimaa2019-hankkeen strategiajohtaja Markus Pauni tietää mihin suuntaan Uudellamaalla ollaan menossa. Hänen työnsä on käynnistää uudistuvan maakuntamme jatkuva strategiaprosessi, huolehtia ensimmäisen maakuntastrategian laatimisesta sekä suunnitella maakuntakonsernin johtamisjärjestelmää.

Paunin mielestä juuri voimaan tullut Uusimaa-ohjelma 2.0 on erinomainen apuväline uuden maakunnan strategisessa suunnittelussa.

─ Viime vuoden lopulla Uudenmaan maakuntavaltuustossa hyväksytyn Uusimaa-ohjelman ja sen pohja-aineistona käytetyn tulevaisuustarkastelun ansiosta pyörää ei ole tarvinnut keksiä uudelleen moneltakaan osin. Uusimaa-ohjelman valmiiksi pohdittuja linjauksia ja tahtotilaa on voitu hyödyntää uuden maakuntastrategian laatimisessa kattavasti etenkin aluekehittämisen ja -suunnittelun teemoissa.

Nyt työstettävä maakuntastrategia on maakunnan kaikkia toimialoja yhdistävä konsernistrategia.

─ Siinä linjataan muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, henkilöstö- ja omistajapolitiikasta, alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittämisestä, sanoo Pauni.

Pauni kuitenkin korostaa, että tulevan maakunnan strategiasta käydään jatkuvaa, avointa ja laajaa keskustelua niin sen laadinta- kuin toteuttamisvaiheissa.

Valmisteilla oleva maakuntastrategia tulee toimimaan muutosvaiheen 2018−2019 ajan johtamisen selkänojana. Tavoitteena on, että se hyväksytään Uudenmaan maakuntahallituksessa ensi kesäkuussa. Lokakuussa vaaleilla valittava maakuntavaltuusto päivittää strategian aloittaessaan toimintansa vuonna 2019. Uutta maakuntaa ohjataan strategian mukaisesti vuodesta 2020 alkaen.

Pixabay_sateenvarjo

HeittomerkkiUusi maakuntastrategia on maakunnan vision ja strategisten tavoitteiden sateenvarjo."

Uusimaa-ohjelmalla tärkeä rooli myös tulevaisuudessa

Uusimaa-ohjelma asettautuu jatkossakin luontevaksi osaksi maakunnan strategista johtamisjärjestelmää.

− Uusi maakuntastrategia on maakunnan vision ja strategisten tavoitteiden sateenvarjo. Sen pohjalta laaditaan kaikki muut tarvittavat strategiset ohjausdokumentit, kuten maakunnan talousarvio ja -suunnitelma, sote-palvelustrategia ja -lupaus, henkilöstöohjelma, omistajapoliittinen ohjelma, TKI- ja investointiohjelma, ICT-ohjelma, maakuntaohjelma eli nykyisen tyyppinen Uusimaa-ohjelma, maakuntakaava ja niin edelleen, Pauni listaa.

Jatkossa osa nykyisen Uusimaa-ohjelman käsittelemistä asioista tulee sisältymään uuteen maakuntastrategiaan. Tulevaisuudessa Uusimaa-ohjelman tehtävänä onkin konkretisoida strategiassa asetettua maakunnan visiota, tavoitteita ja toimenpiteitä erityisesti alueiden käytön, elinympäristön ja alueen elinkeinojen kehittämisen teemoissa.

− Olennaista on, että maakunnan strateginen ohjaus on linjakasta ja sen eri ohjelmat vievät Uuttamaata samaan suuntaan. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteisiä foorumeja, joissa strategisia keskusteluja käydään ja linjauksia tehdään. Keskeisessä roolissa on strategisen poliittisen johtamiskulttuurin luominen uuteen maakuntaan, hän korostaa.

Päiväkotiryhmä. Kuva Tuula Palaste

Maakuntauudistus koskettaa Uudellamaalla jopa 1,7 miljoonaa

Maakunta- ja sote-uudistuksessa nykyinen kunta- ja kuntayhtymäpohjainen sote-palvelujen järjestäminen sekä aluekehittäminen ja -suunnittelu siirretään vaaleilla valittavan valtuuston johtamalle itsehallinnolliselle maakunnalle. Lisäksi maakunnan vastuulle siirtyy myös valtion ELY-keskuksen tehtäviä.

HeittomerkkiUudistus vaikuttaa kaikkiaan lähes 1,7 miljoonan uusmaalaisen palveluihin sekä noin 60 000 henkilön työhön."



Pauni kertoo, että maakunta- ja sote-uudistus etenee Uudellamaalla suunnitellusti ja hyvässä hengessä.

– Toki uudistukseen liittyy kosolti erilaisia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita uudistuksen kohteena olevissa organisaatioissa, julkisessa keskustelussa sekä valtionhallinnon tasolla.

Maakunnan tavoitteiden, talouden, rakenteiden, toimintojen, johtamisen, ICT-järjestelmien, henkilöstön ja osallisuuden suunnittelu on paraikaa vauhdissa Uusimaa2019 -projektin muutos- ja hankejohdon toimesta.

– Lisää valmisteluväkeä tulee mukaan remmiin jatkuvasti. Alkuvuodesta uutta maakuntaa onkin suunnittelemassa jo lähes sata henkilöä.

Pelkkä rakenteiden uudistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan vaikutukset syntyvät käytännössä kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusi, yhä innovatiivisempi ja jatkuvasti kehittyvä maakunnallinen palvelujärjestelmä.

− Tämä tarkoittaa esimerkiksi nykyisten toimintatapojen haastamista ja kehittämistä, palveluverkoston suunnittelua isompana kuntarajat ylittävänä kokonaisuutena, asukas- ja asiakaskeskeisen toimintakulttuurin vahvistamista kaikessa toiminnassa sekä digitalisaation tuomien mahdollisuuksien kattavampaa hyödyntämistä, Pauni luettelee.

Uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä vuoden 2020 alussa kovinkaan laajasti, sillä palvelut pyritään siirtämään maakunnan vastuulle häiriöttömästi niin sanotun turvallisen siirtymän periaatteita noudattaen.

− Ajamme samalla sisään rohkean uudistumisen kulttuuria, jonka vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi laajempina väestön hyvinvointihyötyinä. Pikavoittoja en siis usko olevan luvassa. Positiivisten tulosten aikaansaamiseksi vaaditaan kärsivällisyyttä ja johdonmukaista kehittämistä uuden rakenteen kautta, Pauni summaa.

Lisätietoja:

Markus Pauni, strategiajohtaja, Uusimaa2019 -projekti,
puh. 050 439 5612

Katso myös:

> Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

> Uusimaa-ohjelma



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi