rss Artikkelit

22.10.2018

Uusimaa porskuttaa älyliikenteen eturintamassa

Harri Santamala

Kuvittele talvinen aamu, jona robottibussi kuljettaisi sinut kotikadultasi metrolle. Voisit torkkua turvallisessa kyydissä vielä mukavat kymmenen minuuttia sen sijaan, että raaputtaisit autosi jäisiä ikkunoita. Skenaario ei ole scifi-elokuvasta, vaan katsaus liikenteen nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen Uudellamaalla.

Kuvassa: Sensible 4:n toimitusjohtaja Harri Santamala aIGO-hankkeen kuskittomassa testiautossa.

– Automaattimetrot, robottiautot, älykkäät liikenteenhallintajärjestelmät; älykästä liikennettä on jo paljon ympäri maailmaa, sanoo Uudeltamaalta ponnistavan, ajoneuvojen automaatiojärjestelmiin erikoistuneen Sensible 4:n toimitusjohtaja Harri Santamala.

Älyliikenteellä viitataan käynnissä olevaan liikenteen teknologiseen ja rakenteelliseen muutokseen. Sen sisään mahtuu koko joukko innovaatioita, jotka on kehitetty tekemään kasvavien kaupunkien sisäisestä ja niiden välisestä liikenteestä tehokkaampaa ja ekologisempaa. Muutoksen taustalla on tekoälyn, big datan ja sensoriteknologian kehitysloikkien lisäksi yliopistojen, yritysten ja kuntien välinen yhteistyö.

– Älyliikenne käsittää kaiken itse ajavista ajoneuvoista älykkäisiin valvonta- ja ohjausjärjestelmiin, jotka varmistavat, että liikenne on sujuvaa ja turvallista. Älykäs kehitys näkyy myös tavassa, jolla kulutamme liikennettä. Voimme esimerkiksi ostaa enenevässä määrin liikkumista palveluna ja erilaisina vaihtoehtoina sen sijaan, että ostaisimme oman ajoneuvon, Santamala selittää.

Santamala on yksi Suomen parhaista älyliikenteen asiantuntijoista. Hän on ollut mukana automatisoitujen ajoneuvojen tutkimuksessa ja kehityksessä Uudellamaalla siitä asti, kun tutkimusta ja kehitystyötä on tehty. Hän tietää myös, miten Suomi pärjää globaalissa vertailussa.

– Suomi on alan pioneeri. Erityisesti Uusimaa tunnetaan monista kehittyneistä sovelluksista autonomisessa ajamisessa ja niin sanotulla Liikkuminen Palveluna -sektorilla. Meillä on mahdollisuus vakiinnuttaa asemamme älykkään joukkoliikenteen sekä olemassa olevien autojen tehokkaan käytön mallimaana.

Avainratkaisuja Suomesta

Yksi keskeisimmistä ongelmista, jota älyliikenteen avulla pyritään ratkaisemaan, on niin sanottu viimeisen kilometrin ongelma (engl. the last mile issue). Älyliikenteen avulla voidaan käytännössä lisätä kaupungin laitamilla asuvien ihmisten mahdollisuuksia käyttää julkista liikennettä, kun matka bussi- ja metroasemilta lähemmäs kotia on mahdollista taittaa vaivattomasti.

Maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen merkkipaalu oli KutsuPlus, Helsingin seudun liikenteen ja sen kumppanien vuosina 2012–2015 toteuttama, kutsusta tilattavan julkisen liikenteen sovellus. KutsuPlus-palvelun bussit ajoivat käyttäjien pyyntöjen mukaisia reittejä, jotka yhdistivät älykkäästi samalle suunnalle menossa olevien ihmisten kyytipyyntöjä. Palvelua ei kokeilun jälkeen jatkettu kuntien heikon taloudellisen tilanteen vuoksi, mutta se ehti saavuttaa käyttäjien keskuudessa suuren suosion ja osoitti, että kustannustehokkaiden julkisen älyliikenteen muotojen kysyntä on kasvussa.

– Tämänkaltaiset palvelut lisäävät julkisen liikenteen saavutettavuutta ihmisille, jotka asuvat kauempana metro- tai bussilinjojen reiteistä. KutsuPlus-palvelun busseissa oli kuljettajat, mutta autonominen eli kuskiton ajaminen ja kehittämiemme kaltaiset kuskittomat ajoneuvot tarjoavat kustannustehokkaan ratkaisun viimeisen kilometrin ongelmaan, Santamala sanoo.

Santamala viittaa aIGO-hankkeeseen, jonka päätoteuttaja on Sensible 4. Kyseessä on useiden toimijoiden yhteisprojekti, jota pilotoidaan Espoossa, Vantaalla ja Hämeenlinnassa. Sen kautta pyritään osoittamaan, että robottiautojen teknologia on tarpeeksi kehittynyttä ja kypsää kaupallistamista ajatellen, ja että se toimii nyt myös pohjoisissa talviolosuhteissa. Tavoitteena on, että robottiautot ja -bussit ovat pian pysyvä osa julkista liikennettä. Hankkeessa yritykset kehittävät autoja ja teknologiaa, kun taas yliopistot ja kunnat keskittyvät puitteiden rakentamiseen, kuten esimerkiksi liikennesuunnitteluun.

Toistaiseksi aIGO-hankkeen tavoitteena on tukea olemassa olevaa julkisen liikenteen verkostoa. Santamalan mukaan esimerkiksi kannattamattomia bussilinjoja voidaan jatkossa säilyttää ja ylläpitää edullisemman, kuskittoman palvelun avulla. Kunhan ensin saavutetaan pysyvä liiketoimintamalli julkisen liikenteen toimijoiden kanssa.

Ilman kuskia kulkevia sähköbusseja on pilotoitu jo ennen aIGOa useissa hankkeissa Uudellamaalla, ja Santamala on ollut mukana monissa. Yksi merkittävimmistä projekteista on ollut SOHJOA, vuosina 2016–2018 suomalaisten kaupunkien ja yliopistojen yhteistyönä toteutettu hanke, jossa robottibusseja testattiin julkisen liikenteen seassa ensimmäistä kertaa. 

SOHJOA herätti laajasti huomiota Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi The New York Times kirjoitti hankkeesta, ja kiinnostusta heräsi myös suurissa suomalaisissa yrityksissä, kuten Nokiassa.

– SOHJOA lähti vauhdilla käyntiin ja vei Suomen älyliikenteen maailmankartalle. Hankkeessa saatiin myös tärkeää näkemystä haasteista, jotka kaipasivat vielä ratkaisua. Niitä olivat esimerkiksi se, että teknologia ei aina toiminut lumen ja loskan keskellä ja se, että autojen maltillinen vauhti sai välillä muiden autojen kuskit ohittamaan impulsiivisesti, Santamala sanoo.

Suomen olosuhteet edesauttavat kehitystä

Suomessa kehitetyt huipputeknologiat kiihdyttävät kuskittomien ajoneuvojen kehitystä. Tekoälyn, ajoympäristön 3D-mallinnuksen sekä esimerkiksi Vionicen (nyk. osa Vaisalaa) kaltaisten suomalaisyritysten kehittämien high tech -sensoreiden avulla robottiajoneuvot pystyvät reagoimaan ympäristöönsä reaaliajassa.

Santamalan oma yritys, Sensible 4, syntyi SOHJOA-hankkeessa kohdattujen, Suomen ankariin sääolosuhteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemisen ympärille. Yritys kehittää ajoneuvojen automaatiojärjestelmiä, jotka toimivat myös ollessaan lumen tai jään peitossa.  Santamala perusti yrityksen yhdessä Aalto-yliopiston ulko-olosuhteissa käytettävään robotiikkaan erikoistuneiden tutkijoiden kanssa. Yrityksensä tarinasta kertoessaan Santamala osoittaa Sensible 4:n toimiston kirjahyllyssä olevia poronsarvia.

– Saimme sarvet lahjaksi lappilaiselta naiselta, jolta kuulimme ensi kertaa lappilaisesta automaattikyydistä: kun luminen keli käy liian rajuksi Lapin erämaassa, poronhoitajat ottavat kiinni porojen valjaista ja porot vetävät heidät lumimyrskyn läpi kotiin. Juto, ensimmäisen automme nimi, tarkoittaa taakkaa vetävää poroa saamen kielellä, hän kertoo.

– Joten, jos kuskiton ajoneuvo toimii Suomen talven keskellä, se toimii melko lailla missä vain.

Vaativien sääolosuhteiden lisäksi toinen älyliikenteen kehitystä Suomessa edesauttava tekijä on lainsäädäntö. Toisin kuin useimmissa maissa, Suomessa ei ole kiellettyä ajaa kuskittomalla ajoneuvolla tavallisten autojen joukossa. Tämä helpottaa pilottien ja kokeilujen järjestämistä.

Myös Suomen hallitus tukee kehitystä omalta osaltaan, sillä se korostaa kestävää kehitystä hankerahoituksessaan. Esimerkiksi vuonna 2016 hallitus julkaisi 30 miljoonan euron Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen. Siitä suuri osa ohjattiin työvoiman liikkuvuuden parantamiseen ja työmatkaliikenteen sujuvoittamiseen Suomen kasvukäytävän, eli Suomen 20 suurimman kaupungin ja kunnan verkoston, alueella.

Yksityisomistuksesta liikkumiseen palveluna

Yksi AIKO-rahoitetuista hankkeista on Kasvuvyöhykkeen kestävän liikkumisen palvelut. Sen tavoite on kartoittaa olemassa olevien kestävän liikkumisen palveluiden liiketoimintamahdollisuuksia Suomen kasvukäytävän alueella sekä kerätä palautetta palveluiden käyttäjiltä.

Hankkeen alullepanija oli Blox Car, yksi älyliikenteen jakamistalous- ja palvelupuoleen keskittyvistä suomalaisyrityksistä. Blox Car on yrityksenä ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se tarjoaa vertaisvuokrausalustan, jolla ihmiset voivat vuokrata omia autojaan muille. Toiminta-ajatus eroaa siis monista yhteiskäyttöautoja välittävistä palveluista siinä, että autot ovat yksityisomistuksessa.

– Kun kuljemme bussilla, emme mieti, kuka bussin omistaa. Miksi autojen suhteen pitäisi ajatella toisin? kysyy  Paul Nyberg, Blox Carin toimitusjohtaja.

– Suomessa on 2,6 miljoonaa kotitaloutta ja sama määrä autoja. Yksityisomistuksessa oleva auto on keskimäärin käytössä tunnin päivästä, ja lopun aikaa se seisoo käyttämättömänä parkkipaikalla. Halusimme muuttaa tämän, Nyberg sanoo.

Blox Carilla on yli 6 000 käyttäjää ja luku kasvaa nopeasti. Nybergin mukaan ihmiset alkavat selkeästi jo tottumaan ajatukseen, että heillä on auto käytössään vain silloin kun he tarvitsevat sitä.

Autojen vertaisvuokraus on yleistä Euroopassa, mutta Suomessa vakuutus- ja autojen rekisteröintikäytännöt tekivät siitä aiemmin hankalaa ja riskialtista. Vuonna 2015 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muutti käytäntöjään ja lakkasi vaatimasta erikoisrekisteröintiä yksityisessä omistuksessa oleville vuokra-autoille. Blox Car taas ratkaisi vakuutuspuolen ongelman yhdessä If-vakuutusyhtiön kanssa. Blox Car ja If kehittivät vakuutuksen, joka kattaa varkauden ja kaikki mahdolliset autolle koituvat vahingot, mutta on voimassa vain yksittäisen vuokrauksen ajan.

Nybergin mukaan tavoitteena on vakiinnuttaa autojen vertaisvuokraus julkista liikennettä täydentäväksi palveluksi. Ensimmäinen askel tavoitetta kohti on luoda liiketoimintamalli Suomen kasvukäytävän kaupunkien kanssa.  

Uudeltamaalta ponnistaa monia muitakin liikkumisen palveluihin erikoistuneita start-upeja. Esimerkiksi Coreorientin PiggyBaggy tarjoaa yhteiskuljetuksia paketeille ja tavaroille. Käyttäjä voi siis maksaa toisille käyttäjille siitä, että he poimivat kyytiinsä paketin ja toimittavat sen määränpäähän, joka olisi heidän matkansa varrella joka tapauksessa.

Witrafin Rent-a-Park taas on parkkipaikkojen markkinapaikka. Se tuo yhteen käyttäjät, jotka haluavat vuokrata parkkipaikkaansa sekä käyttäjät, jotka etsivät väliaikaista parkkipaikkaa. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä markkinoilla toimii MaaS Global ja sen all-in-one -puhelinsovellus Whim. Whimin avulla voi ostaa julkisen liikenteen lippuja tai esimerkiksi tietyn määrän taksi-, yhteiskäyttöauto- tai pyörämatkoja kuussa.   

– Suomella on hyvät mahdollisuudet olla johtava maa älykkäässä ja kestävässä liikenteessä. Hallitusohjelma sekä Liikenne- ja viestintäministeriö ovat luoneet hyvän pohjan, jolle rakentaa, ja suomalaiset edistysaskeleet teknologiassa ja digitalisaatiossa auttavat menemään eteenpäin suurella vaihteella, Nyberg sanoo.

 

Uudenmaan liitto on rahoittanut artikkelissa esitellyistä hankkeista SOHJOA-, aIGo- ja Kasvuvyöhykkeen kestävän liikkumisen palvelut -hanketta. Kaikki hankkeet toteuttavat alueen älykkään erikoistumisen strategiaa Älykäs Uusimaa.

Lisätietoja:

EU-erityisasiantuntija Johanna Juselius, puh. 050 372 7062

> Helsinki Smart -sivusto

Teksti: Hannele Sorvari

Vilja Pursiainen / Kaskas Media



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi