rss Artikkelit

5.6.2018

Uusmaalaisen identiteetin jäljillä

KollaasiMillainen on houkuttelevan maakunnan identiteetti? Mistä muodostuu kiinnostava brändi, johon jokainen voi tarttua ja johon jokainen meistä uusmaalaisista haluaa kuulua?

Kuva: Idyllisiä kyliä, pienipiirteisiä yhteisöjä, peltomaisemaa, kaunista luontoa, meri, urbaanit pienet ja isot kaupungit, metropoli. Jo maisemat tarjoavat monimuotoisia aineksia käsitellä uusmaalaista identiteettiä.

Brändi tekee alueesta merkityksellisen ja kertoo, mikä erottaa meidät muista alueista Euroopassa tai Suomessa. Maakuntauudistuksen ja uuden maakuntastrategian valmistelun ohella Uudellamaalla tarkastellaan myös maakunnan identiteettiä ja brändiä.

HeittomerkkiBrändi tekee alueesta merkityksellisen ja kertoo, mikä erottaa meidät muista alueista Euroopassa tai Suomessa.


”Maakuntahallinto vastaa siitä, että palvelut ovat löydettävissä ja saavutettavissa – tietyt palvelut löytyvät selkeiden brändien alta. Kun puhutaan aluebrändistä, siihen liittyvät vahvasti arvotekijät ja alueen vahvuudet. Meillä Uudellamaalla esimerkiksi innovaatiotoiminta, koulutus ja luonto ovat meidän erottautumistekijöitämme kansainvälisessä mittakaavassa”, Uusimaa 2019 -hankkeessa viestinnästä vastaava hankejohtaja Tero Manninen erittelee.

Kuntiin syntyy yhteisöjä

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan yhteisöllisyys ja ihmiskeskeisyys ovat tulevaisuuden trendejä, joihin alueiden ja kuntienkin on hypättävä mukaan. Paitsi maakunnat myös kunnat ovat uuden edessä: vahvojen autonomisten kuntien aikakausi päättyy, kun uudet maakunnat tulevaisuudessa perustetaan.

”Kaupungeissa täytyy olla jotakin kiinnostavaa ja tartuttavaa. Kaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä”, uskoo Uusimaa 2.0 Roadshow’n päätöstilaisuudessa puhunut Halava.

Nurmijärven kunnanjohtajan silmin maakuntauudistusta katseleva Outi Mäkelä näkee kunnan tärkeänä lähipalvelujen tuottajana jatkossakin. Esimerkiksi maankäyttö, koulutus ja opetus, vapaa-aika sekä ennalta ehkäisevä hyvinvointityö löytyvät jatkossakin kunnan tehtävälistalta.

HeittomerkkiKaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.


”Sellaisilla alueilla, joissa väestö vähenee, on kuntia, jotka voivat maakuntauudistuksen myötä jäädä tyhjän päälle. Maakuntauudistuksen vanavedessä alkaakin keskustelu kunnan roolista ja identiteetistä”, Mäkelä veikkaa.

Brändi rakentuu tosiasioiden varaan

Maakunnan brändityön parissa uurastaville Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajanakin aiemmin vaikuttanut Mäkelä lähettää terveisiä, että pidettäisiin jalat maassa. Mitään liian vaikeaa ei kannata keksiä.

”Uusimaa on kaikille täällä asuville ja toimiville jollakin tapaa tuttu. Voisi lähteä siitä, mikä on tuttua ja turvallista. Uudenmaan maakunnan vaakunan vene on toimiva symboli, ja maakuntalaulunkin osuva viesti on, että tääll’ on Suomen pää ja sydän, into hehkuvin, lempi lämpöisin”, Mäkelä muistuttaa.

Maakunnan kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaan kiinnostava brändi. Kaipaamme näkyvyyttä paitsi maakuntien joukossa Suomessa myös maailmalla.

Outi Mäkelä, kuva Milla AaltoUusimaa on Outi Mäkelälle hyvin tuttu ja läheinen. “Tarvitsemme vahvan ja elinvoimaisen brändin, jotta profiloidumme houkuttelevana alueena Euroopassa.”

”Iso osa kasvustamme tulee maahanmuutosta. Jo työperäinen maahanmuutto vaatii, että olemme kiinnostava maakunta. On tervetullutta ajattelua, että rakennamme alueen elinvoimaista ja kilpailukykyistä brändiä ja profiloidumme ulkomaisten verrokkien rinnalla houkuttelevana alueena”, Mäkelä sanoo.

Työ on jo aloitettu, mutta visuaalisia brändin ilmentymiä ei vielä ole. Pohdinnat ovat alkaneet muun muassa Uudenmaan maakuntastrategian kyljessä vahvuuksien ja brändin ulottuvuuksien kartoittamisella. Alueellisen brändin pitää perustua asioille, joita maakunta oikeasti on.

”Puhutaan sitten alueesta tai organisaatiosta, brändi on kestävä vain, kun pohjalta löytyy selkeä identiteetti”, Manninen painottaa.

Heittomerkki”Iso osa kasvustamme tulee maahanmuutosta. Jo työperäinen maahanmuutto vaatii, että olemme kiinnostava maakunta.


Vertailussa EU:n tilastoalueiden kesken Uudenmaan vahvuuksiksi ovat nousseet mm. peruskoulutus, korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen, innovaatiokyky, tietoliikenneyhteydet ja ympäristön laatu.

”Omissa aivoriihissämme ovat korostuneet selkeästi hyvinvointiin liittyvät teemat. Esimerkiksi yhdenvertaisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja juuri yhteisöllisyys nousevat esiin tärkeiksi koettuina asioina”, Manninen sanoo.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi