rss Artikkelit

9.11.2016

Etelä-Suomen kehityskäytävät kartoitetaan – Tarkastelussa liikennekäytävät

Junat. Kuva Tuula PalasteAluerakenteen ja pääliikenneverkon kehittäminen on yksi tärkeä osa Uusimaa-kaavan 2050 valmistelua. Uudenmaan liitto tarkastelee kehityskäytävähankkeessaan Etelä-Suomen kehityskäytäviä ja niiden rooleja. Kehityskäytävällä tarkoitetaan liikenneväylän ja sitä ympäröivän maankäytön muodostamaa kokonaisuutta, jota suunnitellaan samanaikaisesti.

Tavoitteena on luoda kokonaiskuva Uudestamaasta osana Etelä-Suomen kehityskäytävien verkostoa. Kehityskäytäviä tarkastellaan niin työmarkkinoiden toimivuuden kuin ylimaakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta. Tuloksena syntyy näkemys kehityskäytävien kehittämishankkeista ja -tavoitteista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kannalta.

Liikennekäytävien merkitys ja hyödyt vertailussa

Hankekokonaisuudesta on nyt valmistunut ensimmäinen käytävien profilointia koskeva osa, jossa liikennekäytävien merkitystä käsitellään talousalueiden laajenemisen näkökulmasta. Tuloksista käy muun muassa ilmi suunnitelluista liikennehankkeista saatavat saavutettavuushyödyt.

Vertailussa ovat seuraavat Uudenmaan kannalta merkittävät liikennekäytävät: Helsinki–Turku, Helsinki–Pori, Helsinki–Tampere, Helsinki–Lahti–Kouvola, Helsinki–Kotka, Pisara-rata käytäviä tukevana hankkeena sekä yhteydet Tallinnaan ja Pietariin.

− Selvityksemme osoitti, että Helsingin ja Turun välisten junayhteyksien kehittämisellä on selvästi suurempi vaikutus aluetalouksien yhdentymiseen kuin yhteysväleillä Helsinki–Pori tai Helsinki–Kotka, kertoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen.

Ratkaisevia tekijöitä ovat Turun seudun työpaikkakeskittymän suurempi koko ja palveluvaltaisempi toimialarakenne. Helsinki–Lahti–Kouvola-välin junaliikenteen palvelutaso on nykyisin jo varsin hyvä muihin Etelä-Suomen käytäviin verrattuna, eikä myöskään vyöhykkeen aluetaloudellinen rakenne puolla merkittäviä lisäinvestointeja.

Hän jatkaa, että aluetalouden näkökulmasta Helsinki–Tampere-yhteysväli on monikeskuksinen, tiheä ja voimakkaasti kasvava vyöhyke, josta voitaisiin tehdä nykyistä yhtenäisempi alue. Yhteysvälille suunnitelluilla investoinneilla on tarkoitus vähentää rataosuuden häiriöherkkyyttä nopeuden lisäämisen sijaan.

– Selvityksen perusteella nouseekin esille kysymys, tulisiko myös Helsingin ja Tampereen välillä tavoitella merkittävästi nykyistä nopeampaa junaliikennettä, joka parantaisi yhteyksiä myös Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään, Suominen sanoo.

Lauttaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä on vilkastunut erittäin nopeasti ja se on ollut ratkaiseva tekijä alueiden yhdentymisessä kaksoiskaupunkikonseptin mukaisesti. Kiinteällä tunneliyhteydellä voitaisiin merkittävästi vähentää Suomenlahden estevaikutusta kaupunkien välillä, Suominen summaa.

> Tutustu Etelä-Suomen liikennekäytävät -selvitykseen (pdf, 2.4 MB)

Lisätietoja:

Liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen, puh. 040 656 4979


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja