rss Tiedotteet

6.2.2018

FinEst Link -projekti: Helsinki–Tallinna-tunneli talouskasvun veturiksi

Finestlink-Geologinen-poikkileikkaus. Kuva Muotoilutoimisto Kairo Oy

FinEst Link -projektin tuloksista käy ilmi, että Helsingin ja Tallinnan välinen nopea tunneliyhteys toisi laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä molemmille kaupunkiseuduille ja valtioille, ja kasvumahdollisuuksia koko Euroopalle.

Uudenmaan liiton johdolla tehdyn toteutettavuusselvityksen mukaan tulevaisuudessa kolmen miljoonan asukkaan kaksoiskaupungissa ihmiset, tavarat ja palvelut liikkuvat nopeasti ja laajenevat työmarkkinat synnyttävät talouskasvua ja parantavat ihmisten elämänlaatua sekä yritysten toimintamahdollisuuksia.

Tunneli mahdollistaisi päivittäisen työssäkäynnin Suomenlahden molemmin puolin. Euroopan rataverkosto yhdistyisi Suomen kautta arktisille alueille asti. Tavaraliikenteessä tunnelista olisi erityisesti hyötyä pitkän matkan kuljetuksille Suomen ja Itä- ja Keski-Euroopan välillä.

– Aluekehityksen ja kaksoiskaupunkikehityksen näkökulmasta rautatietunnelista koituvat hyödyt olisivat merkittävät paitsi Helsingille ja Tallinnalle, myös Viron ja Suomen valtioille. Lisäksi tunneli poistaisi Suomen saarimaisen aseman meren takana ja yhdistäisi meidät eurooppalaiseen rautatieverkkoon, toteaa projektijohtaja Kari Ruohonen.

Kaksivuotisen FinEst Link -selvityshankkeen tulokset julkistettiin Tallinnassa projektin loppuseminaarissa 7. helmikuuta. Laskelmia tunnelihankkeen toteuttamisratkaisuista, vaikutuksista ja kustannuksista olivat arvioimassa muun muassa Viron pääministeri Jüri Ratas, liikenneministerit Anne Berner ja Kadri Simson, Helsingin ja Tallinnan pormestarit Jan Vapaavuori ja Taavi Aas sekä maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja Harjun kuntien liiton hallituksen puheenjohtaja Andre Sepp.

> Katso tilaisuuden tallenne (alku tallenteen kohdassa 8:20)

FinEst Link conference, kuva: Raigo Pajula

Selvitystyön tekijät ovat Amberg Engineering, Sweco Finland, WSP, Ramboll Finland, Sito, Pöyry, Strafica, Kaupunkitutkimus TA, Inspira ja Rebel Group. Visuaalisen ilmeen on tehnyt Muotoilutoimisto Kairo.

16 miljardin hintalappu, 15 vuoden rakennusurakka

Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13­–20 miljardia euroa. Projektin laskelmissa käytetään 16 miljardin hinta-arviota. Siihen sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.

Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU-rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista. Tunnelin avaamisen jälkeen junien lipputulot ja käyttömaksut kattavat vuosittaiset liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Tästä huolimatta junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsee myös tukirahoitusta. Suomen ja Viron tukirahoitus on vuosittain yhteensä 280 miljoonaa euroa 40 vuoden ajan.

EU-grant model. Picture Muotoilutoimisto Kairo Oy

Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025 ja valmista olisi luvassa 15 vuodessa. Tunneli olisi siis matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040.

FinEst Link -projekti arvioi rautatietunnelin henkilö- ja tavaraliikennettä, mutta heitti haasteen myös uusien teknologioiden kehittäjille. Kuusi haasteeseen osallistunutta ideaa esiteltiin osana seminaaria.

– Uutta teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista löytää kustannussäästöjä ja nopeuttaa rakentamisaikataulua. Tunnelin taloudellinen ja tekninen toteutettavuus voisivat parantua merkittävästi, Kari Ruohonen huomauttaa.

18 eurolla Tallinnaan puolessa tunnissa

Selvityshanke lähtee oletuksesta, että henkilöjunat kulkevat ruuhka-aikaan 20 minuutin välein 200 kilometrin tuntinopeudella. Matka-aika on puoli tuntia ja yhdensuuntainen kertalippu maksaa 18 euroa. Sarjalipun ostaja matkustaa 15 euron kertahintaan ja kuukausilipun hinta on 480 euroa. Vuorokauden aikana kaupunkien välillä liikennöi noin 40 henkilöjunaa.

Autojunia, rekkajunia ja rahtia kuljettavia junia liikennöisi yhteensä noin 30 vuorokaudessa. Näiden matkavauhti olisi 120–160 kilometriä tunnissa. Henkilöauton kuljettaminen autojunassa maksaisi 70 euroa.

Train types. Picture Muotoilutoimisto Kairo Oy

Selvityksessä esitetään rakennettavaksi kaksi junatunnelia ja niiden väliin erillinen huoltotunneli. Syvimmillään tunneli kulkee 215 metriä merenpinnan alapuolella. Asemille rakennetaan tavarajunia varten ohitusraiteet. Tunnelin huoltotyöt hoidettaisiin öiseen aikaan.  

Rautatietunneli yhdistää lentokentät

Selvityksessä päädyttiin tunnelilinjaukseen, joka kulkee Helsinki-Vantaan lentokentältä Tallinnan Ülemisteen. Suomen päässä on kolme maanalaista henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana Helsinki-Vantaa lentokenttä.

Tavaraterminaalit ja varikot sijoittuvat lentokentän lentomelualueelle ja ne palvelevat koko maan tavaraliikennettä. Suunnitellut Kehä 4 ja Lentorata tarjoavat hyvät liikenneyhteydet useaan logistiikkaterminaaliin sekä valtakunnan liikennejärjestelmään. Yhteysraiteella Hanko–Hyvinkää-radalle saadaan toimiva yhteys koko Suomeen.

Connections Helsinki. Picture Muotoilutoimisto Kairo Oy

Tallinnassa tunneli päättyy lentokentän tuntumaan Ülemisteen, noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Ülemistestä on hiljattain avattu uusi raitiovaunuyhteys Vanhaan kaupunkiin, ja Ülemiste on Rail Baltican pääteasema. Terminaalit ja varikot sijoittuvat myös Virossa lentokentän melualueelle ja lähelle logistiikkaterminaaleja. Rail Baltican kautta on suora yhteys Muugan terminaaliin, joka on Viron suurin rahtisatama.

Tunnelin raiteet rakennetaan eurooppalaisella raideleveydellä, joka on 89 millimetriä suomalaisia kapeampi. Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisellä tunneliosuudella on käytössä molemmat raideleveydet.

Maailman pisin rautatietunneli nostaa volyymejä

Helsinki–Tallinna-tunnelin linjaus on 103 kilometriä pitkä eli kyseessä on maailman pisin merenalainen merenalainen rautatietunneli. Projektilaskelmien mukaan tunnelissa matkustaa vuosittain 12,5 miljoonaa henkeä ja lisäksi laivalla matkustajia on 10,5 miljoonaa. Nykyisellään kahden tunnin laivamatkan Helsingin ja Tallinnan välin tekee vuosittain noin yhdeksän miljoonaa henkeä.

– Suuren lisäyksen matkustajamääriin tuovat päivittäiset työssäkävijät, joille tunneliyhteys avaa aivan uudet asumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet, projektijohtaja Ruohonen mainitsee.

Myös rahdin määrään ennustetaan merkittävää kasvua. Laskelmien mukaan vuonna 2050 sekä tunnelissa että lautoilla kulkisi 4 miljoonaa tonnia rahtia eli yhteensä 8 miljoonaa tonnia. Viime vuonna meritse kulkevan rahdin määrä oli noin 3,8 miljoonaa tonnia.

Matkustaja- ja rahtivolyymien ennustetaan siis kaksin-, jopa kolminkertaistuvan tunnelin myötä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Vaikka tunnelin toteutuisi, myös laivaliikenteeseen on tulossa lisäystä.

FinEst Link -projektin aineistoa:

> Projektin loppuraportti: Helsinki–Tallinn Transport Link Feasibility Study – Final report

> Tiivistelmä projektin tuloksista

> Videoesitys projektin tuloksista, kesto 12 minuuttia


FinEst Link:

  • Uudenmaan liiton koordinoima selvityshanke.
  • Toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin.
  • Kokonaisbudjetti 1,3 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.
  • Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun kuntien liitto.
  • Selvitystyön ovat tehneet Amberg Engineering, Sweco Finland, WSP, Ramboll Finland, Sito, Pöyry, Strafica, Kaupunkitutkimus TA, Inspira ja Rebel Group. Viestintämateriaaleista on vastannut Muotoilutoimisto Kairo.


Lisätietoja:

Projektijohtaja Kari Ruohonen, puh. 040 504 5170
Malla Paajanen, Uudenmaan liitto, puh. 050 366 7391
Ulla Tapaninen, Helsingin kaupunki, puh. 050 525 8131
Heidi Mäenpää, Liikennevirasto, puh. 029 534 3819




 

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja