rss Tiedotteet

5.10.2018

Lentorata nopeuttaisi matkaa lentoasemalle, pääradan lisäraiteet rakentuisivat halvemmalla – hankkeet ensi kertaa vertailussa

Radat-etusivukuvaRuuhkainen päärata tarvitsee ennusteiden mukaan lisää kapasiteettia vastaamaan kasvavaan kysyntään. Uusien raiteiden olisi oltava käytössä viimeistään vuonna 2040. Vaihtoehtoisia liikennehankkeita Pasilan ja Keravan välille on tällä hetkellä kaksi: tunnelissa kulkeva Lentorata sekä päärataa mukailevat lisäraiteet.

Molempien hankkeiden päätavoitteena on lisätä pääradan kapasiteettia ja vähentää häiriöherkkyyttä erottelemalla eri nopeudella kulkevat kauko- ja lähijunat omille raiteilleen.

– Junalla matkustaville tämä tarkoittaa tiheämpiä lähi- ja kaukoliikenteen vuoroja sekä sujuvampaa ja luotettavampaa liikkumista raiteilla, summaa aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva Uudenmaan liitosta.

Hankkeiden suurimmat erot löytyvät matka-ajoista lentoasemalle, rakennuskustannuksista sekä vaikutuksista maankäytön kehittämiseen ratojen varsilla. Lentorata on myös edellytys idän suuntaan suunnitellulle uudelle nopealle radalle.

Lentorata

Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle suunniteltu uusi kaksiraiteinen tunnelirata. Vaihtoehtona sille tutkitaan kahden uuden raiteen rakentamista Pasilan ja Keravan välille pääradan nykyisten raiteiden viereen.

Lentorata tuo lentoaseman vartin lähemmäs

Noin 30 kilometrin pituinen, pääasiassa kaukoliikenteelle suunniteltu Lentorata kulkisi Pasilasta Keravalle kokonaan tunnelissa ja pysähtyisi vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suora, vaihdoton yhteys nopeuttaisi matkaa lentoasemalle sekä pohjoisen että etelän suunnista.

– Kaukojunilla matkustavien matka-aika Lentoradan kautta lentoasemalle lyhenisi noin 15–20 minuuttia verrattuna nykyiseen matkaan Tikkurilan kautta. Myös matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle puolittuisi noin 15 minuuttiin, kertoo Vikman-Kanerva. 

Lentorata nopeuttaisi siis matkaa lentoasemalle, mutta pohjoisen suunnista matka-aika Helsingin päärautatieasemalle olisi molemmissa hankkeissa sama.

– Nopea junayhteys lentoasemalle parantaisi paitsi Helsingin seudun myös koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tällä on suuri merkitys erityisesti liikematkojen ja matkailun sekä työvoiman liikkuvuuden kannalta, Vikman-Kanerva lisää.

Taloudellisista vaikutuksista ensimmäinen vertailu

Liikennevirastossa päivitetyn kustannusarvion mukaan Lentoradan rakentaminen tulisi maksamaan noin 2,4 miljardia euroa. Pääradan lisäraiteiden hinnaksi on arvioitu tästä noin neljännes eli 635 miljoonaa euroa.

– Suorien vaikutusten perusteella molemmat hankkeet jäävät yhteiskuntataloudellisessa kannattavuuslaskelmassa selvästi alle kannattavuusrajan. Rakennuskustannusten huomattavan eron takia pääradan lisäraiteiden kannattavuus on kuitenkin Lentorataa parempi, arvioi liikenteen asiantuntija Riikka Kallio Uudenmaan liitosta

Kun laskelmissa otetaan huomioon myös laajat ja välilliset vaikutukset aluetalouteen, tulos on toisenlainen.

– Lentoradan rakentamisen positiiviset vaikutukset talouteen kaikilla toimialaoilla ovat euromääräisesti ja työpaikkoina mitattuna selvästi suuremmat kuin pääradan lisäraiteilla. Kun vaikutukset suhteutetaan vaihtoehtojen rakennuskustannuksiin, ovat Lentoradan kerrannaisvaikutukset talouteen hieman suuremmat kuin pääradan lisäraiteiden, Kallio sanoo.

Liikennehankkeiden laajojen ja välillisten vaikutusten arviointiin testattiin niin sanottua resurssivirtamallia. Arviointia tulee jatkosuunnittelussa laajentaa ja tarkentaa, ja tarkastella myös muita matkustajakapasiteettia lisääviä ratkaisuja.

Molemmat hankkeet muovaavat ympäristöä

Sekä Lentorata että pääradan lisäraiteet mahdollistavat lähijunaliikenteen lisäämisen, ja kannustavat näin kehittämään pääradan ja oikoradan varsien maankäyttöä.

Lentorata kuitenkin muuttaisi asemanseutujen välistä dynamiikkaa. Lentoasemasta muodostuisi koko Suomen matkakeskus ja lentoaseman kyljessä sijaitseva Aviapolis kehittyisi kaupunkimaisemmaksi. Tikkurila puolestaan palvelisi jatkossa vain lähiliikennettä.

Myös hankkeiden toteutus muovaisi ympäristöä eri tavoin. Lisäraiteiden rakentaminen aiheuttaisi jo nyt tiheään rakennetun pääradan varteen huomattavia järjestelyjä. Tunnelissa harvemmin asutulla alueella kulkeva Lentorata häiritsisi ympäristöä vähemmän.

– Lentoradasta tai pääradan lisäraiteiden toteuttamisesta ei ole tällä hetkellä jatkosuunnittelu- tai rakentamispäätöksiä. Lisäksi molemmat hankkeet edellyttävät toimiakseen toimenpiteitä Helsingin keskustan ja Pasilan välillä, muistuttaa projektipäällikkö Anna Miettinen Liikennevirastosta

Lentoradan ja pääradan lisäraiteiden vaikutuksia on selvitetty tämän vuoden aikana Uudenmaan liiton ja Liikenneviraston yhteistyönä. Selvitykset taustoittavat valmistelussa olevaa Uusimaa-kaavaa sekä tulevia liikennesuunnitelmia. Tukea selvityksille on saatu kasvukäytävän AIKO-rahoituksesta.

Lisätietoja:

Lentoradan vaikutusten arvioinnit: 

Merja Vikman-Kanerva, aluesuunnittelun johtaja, Uudenmaan liitto, puh. 040 638 6669

Riikka Kallio, tekninen asiantuntija, Uudenmaan liitto, puh. 040 861 2191

Pääradan lisäraiteet ja Lentorataselvitys: 

Anna Miettinen, projektipäällikkö, Liikennevirasto, 029 534 3837

Selvitykset:

> Lentoradan vaikutusten arviointi (pdf)

> Lentoradan laajojen ja välillisten vaikutusten arviointi (pdf)

> Pääradan lisäraiteen aluevarausselvitys välillä Helsinki-Kerava (Liikenneviraston selvitys valmistuu lokakuun aikana)


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi