rss Tiedotteet

8.6.2018

Pääradan investointeihin sittenkin EU-rahaa? – Komission esitys on erävoitto Uudellemaalle ja koko Suomelle

Juna. Kuva Tuula PalasteEuroopan komissio esittää pääradan mukaan ottamista osaksi Euroopan liikenneverkon ydinkäytäviä. Päätös mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen pääradan kehitys- ja korjaushankkeisiin.

– Tämä on erittäin hyvä uutinen, kommentoi Olli Keinänen Uudenmaan liitosta. Tällä saadaan vauhtia Uudellemaallekin elintärkeän pääradan parantamiseen.

Komissio julkaisi kesäkuun alussa esityksensä Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta EU:n seuraavalle rahoituskaudelle 2021–2027. Päärata on komission tuoreessa esityksessä mukana osana North Sea-Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Rahoitusta komissio ehdottaa eurooppalaisille liikennehankkeille seuraavalla kaudella yhteensä 30,6 miljardia euroa. Tällä hetkellä suurin osa Suomesta jää ydinkäytävien ja siten myös EU-rahoituksen ulkopuolelle.

– Suomelle lopulta tulevan rahoituksen määrää on vielä vaikea arvioida. Se riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin pääradan parannustyöt onnistutaan hankkeistamaan, Keinänen arvioi.

Päärata tärkeä Uudellemaalle ja koko Suomelle

Helsingistä Tampereen kautta Tornioon kulkevan pääradan merkitys maan taloudelle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on huomattava: Rataan kytkeytyy eteläisessä ja läntisessä Suomessa noin 60 prosenttia maan väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta.

– Päärata tarvitsee kuitenkin kipeästi kehittämistä, muistuttaa Keinänen. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välisen kapasiteetin lisääminen ja nopeustason nostaminen vaativat huomattavia panostuksia ensi vuosikymmenellä.

Pääradan Helsingin ja Tampereen välinen osuus on jo tällä hetkellä maan vilkkain taajamajunaliikenteen yhteysväli, ja sen matkustajamäärien ennustetaan kasvavan lähes 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Myös Uudellemaalle parhaillaan laadittavassa maakuntakaavassa päärata nähdään tärkeimpänä kehitettävänä suuntana, koska se on sekä kansainvälisesti, valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittävin yhteys. Päärata ja siihen linkittyvä lentorata onkin nostettu alueen suurten liikennehankkeiden kärkeen.

– Lentoradan on tarkoitus osaltaan helpottaa pääradan ruuhkaa. Teemme parhaillaan Liikenneviraston kanssa tarkempia selvityksiä lentoradan kannattavuudesta, kertoo Keinänen. 

Henkilöliikenteen lisäksi yli 800 kilometriä pitkä päärata palvelee merkittävää osaa Suomen tavaraliikenteestä sekä merisatamista ja lentoliikenteestä.

Lopullista päätöstä odotetaan ensi vuonna

Komission esitys etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Lopullista päätöstä EU-rahoituksesta odotetaan vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta hankkeita päästään toteuttamaan heti uuden ohjelmakauden alkaessa.

– Oleellista onkin nyt varmistaa, että esitys hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta. Tämä tarkoittaa, että vaikuttaminen jatkuu tulevina kuukausina aktiivisena sekä kotimaassa että Brysselissä, Keinänen sanoo.

Suomi on systemaattisesti ajanut North Sea-Baltic-ydinkäytävän laajennusta pääradan osalta. Aktiivisena toimijana asiassa on ollut pääradan toimijoista koostuva 11 maakunnan edunvalvontaryhmä, jossa myös Uudenmaan liitto on mukana.


Lisätietoja:

Olli Keinänen, johtava asiantuntija, puh. 050 540 2260

Komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4029_fi.htm   

Listaus ehdotetuista laajennuksista (CEF/Annex I): https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2018-06-06-cef-annex-memo.pdf


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi