rss Tiedotteet

17.12.2018

Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteiden kärjessä innovaatio-, elinkeino- ja kaupunkipolitiikka, liikenne- ja ilmastoasiat sekä nuoret

pelinappulat-pexelsMaakuntahallitus hyväksyi 17. joulukuuta Uudenmaan liiton ja Uusimaa2019-hankkeen tavoitteet kevään 2019 hallitusneuvotteluja varten. Hallitusohjelmatavoitteilla halutaan edistää innovaatio-, elinkeino- ja kaupunkipolitiikkaa, liikenne- ja ilmastoasioita sekä nuorten hyvinvointia.

Uudenmaan tavoitteet uudelle hallitukselle ovat:

  • Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 prosenttiin
  • Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista
  • pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille
  • Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä
  • syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan.

Kunkin tavoitteen eteenpäin viemiseksi esitetään konkreettisia toimenpiteitä uuden hallituksen ohjelmaan. Näillä pyritään vahvistamaan Uudenmaan kilpailukykyä, tukemaan kestävää kasvua ja asukkaiden hyvinvointia. Toteutuessaan toimenpiteet vaikuttavat myös laajalti koko Suomen menestymiseen.

Uudenmaan työllisyysaste 78 prosenttiin

Uudenmaan työllisyysaste on uudella hallituskaudella nostettava 78 prosenttiin. Kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi korkeakoulujen ja yritysten kyky innovoida. Uudellamaalla tarvitaan nykyistä vahvempaa panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä, edellyttää voimavaroja aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin palveluihin.

Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä Uudellemaalle ja myös koko maalle.

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

  • työllisyysasteen nostamiseksi on panostettava osaamiseen sekä nuorten ja maahanmuuttajien työllistymiseen
  • työlupaprosesseja on nopeutettava osaavan ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseksi
  • valtioneuvoston yhteisen Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelman toimeenpanoa on jatkettava
  • International House Helsingin (IHH) toiminta on vakiinnutettava pilotin jälkeen
  • TKI-rahoituksen osuus alueellisesta BKT:sta on Uudellamaalla nostettava 4,5 prosenttiin
  • on luotava uusi alueellisia innovaatioita ja kokeiluja mahdollistava rahoitusinstrumentti eurooppalaisten referenssialueiden aikaansaamiseksi
  • tarvitaan rahoitusta EU-rahoitushakuvalmistelun tueksi
  • HUS:n piirissä oleva laajaa lääketieteellistä tutkimus- ja koulutustoimintaa on vahvistettava.

Kohti vahvempaa kaupunkipolitiikkaa

Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista. Pääkaupunkiseudulle keskittyvä väestönkasvu mahdollistaa työvoiman tarjonnan ja palvelujen kysynnän, mutta aiheuttaa myös alueellista ja väestöllistä eriarvoisuutta.

Asuntojen muuta maata nopeampi hintojen nousu on monilla aloilla ongelma työvoiman saatavuudelle. Lisäksi Uudellemaalle on valmistunut jo pitkään väestönkasvuun nähden liian vähän asuntoja.

Asumisen kalleuden ohella Uudenmaan haasteena ovat myös työvoiman liikkuvuuden esteet.

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

  • MAL-sopimuksessa sovitut liikennehankkeet on toteutettava työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi, asuntotarjonnan lisäämiseksi ja segregaation torjumiseksi
  • KUHA-ohjelman rahoitusta on kasvatettava sekä liityntäpysäköinnin kehittämisen ja joukkoliikenteen hankintamäärärahoja lisättävä
  • kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tulee Helsingin seudulla lisätä
  • asumistukijärjestelmää on uudistettava sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä
  • eduskunnan edellyttämässä kahdeksanvuotisessa Asuntopolitiikan kehittämisohjelmassa tulee huomioida erityisesti pääkaupunkiseudulla ilmennyt asuinalueiden sosiaalisen segregaation lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen
  • ARA:n asuntorahoitus keskittyy kasvavassa määrin Uudellemaalle ja on arvioitava, tulisiko rahoituksesta päättää alueella
  • kaupunkien rooli kehittämis- ja innovaatiotoimijoina tulee turvata muun muassa tulevan EU-ohjelmakauden kestävän kaupunkirahoituksen osalta.

Investointeja pääradan välityskyvyn parantamiseen

Raideliikenneinvestoinnit ovat kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta välttämätön satsaus. Valmisteltavana olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulee huomioida Uudenmaan tärkeät hankkeet: Pisara, Espoon kaupunkirata ja Lentorata.

Näiden hankkeiden toteutuminen on edellytys Turun ja Tampereen suuntien "Tunnin junille", nopealle Itäradalle ja Helsinki–Tallinna-tunnelille.

Myös henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytykset on turvattava.

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

  • on aloitettava Pasila–Riihimäen 2. vaiheen, Pisaran ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä Hanko–Hyvinkään-radan sähköistäminen
  • on aloitettava Lentoradan yleis- ja ratasuunnittelu
  • raideliikenteen kulunvalvontajärjestelmän uudistamisesta EU-standardeja vastaavaksi on tehtävä suunnitelma, toteutusaikataulu ja kustannusarvio
  • henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset on turvattava
  • liikennejärjestelmän toimivuuden, työvoiman liikkuvuuden ja kuljetusten ennakoituvuuden kannalta tärkeät maantieliikennettä koskevat hankkeet on toteutettava: valtatie 25, Järvenpää–Nurmijärvi-yhteys, Tattarisillan liittymä ja Lahdenväylän parantaminen
  • hallituksen tulee selvittää uusia mahdollisuuksia liikenneinvestointien rahoitukseen: CEF, kunnat ja maanomistajat, muu yksityinen rahoitus.

Ilmastotyötä edelläkävijyyttä tavoitellen

Uusimaa on ottanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite edellyttää paitsi yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, myös lisääntyvää panostusta julkisen hallinnon, tutkimuksen ja yrityselämän osapuolilta.

Parhaillaan laaditaan Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekarttaa, jossa määritellään uusmaalaiset tavoitteet ja toimenpiteet kohti hiilineutraalia aluetta.

Tarvittavia toimia hallituskaudella:

  • vähähiilisen liikenteen edistäminen tekemällä liikenneverotuksen kokonaisuudistus
  • MAL- ja kasvusopimukset edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä
  • kannustavan energiatukijärjestelmän kehittäminen asuntojen korjausrakentamiseen
  • regulaation ja verotuksen ohjaaminen uusien energiaratkaisujen löytämiseksi
  • valtion tulee edistää omilla toimillaan hiilinielujen kasvattamista.

Kaikki nuoret osallisiksi yhteiskuntaan

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tulee saada osallisiksi yhteiskuntaan. Toimeentulotukea saavien nuorten osuus on kasvanut Uudellamaalla merkittävästi.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on kyettävä puolittamaan seuraavalla hallituskaudella. Etenkin poikien ja maahanmuuttajataustaisten nuorien halukkuutta hakeutua toisen asteen koulutukseen tulee edistää.

Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella:

  • hallituksen tulee laatia laaja, monivuotinen nuorten elämä- ja työelämätaitoja kehittävä ohjelma
  • valtion on lisättävä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen suunnattua rahoitusta


  • kaupunkien segregaatiokehitys, esimerkiksi maahanmuuttajaväestön osuus, tulee huomioida paremmin valtionosuuksien jakamisen kriteereissä ja valtion tulee laajentaa maahanmuuttaja- ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattua toimintaa.

 
> Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet (pdf)


Lisätietoja:

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, 040 589 8415
Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen, 040 525 1944



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja