rss Tiedotteet

26.6.2018

Uusimaa-kaavan palaute on perattu – saimme paljon evästyksiä luonnosvaiheen pohjaksi

Uusimaa-kaava 2050

Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2018. Saimme valmisteluaineistosta runsaasti palautetta. Maakuntahallitus linjasi kesäkuun kokouksessaan palautteeseen liittyvistä merkittävimmistä toimenpiteistä. 

Lisäksi hallitus kokoontuu liikenneasioiden tiimoilta yhteiseen työpajaan syksyn alussa. Näillä evästyksillä seutujen vaihemaakuntakaavat tullaan viemään syksyllä luonnosvaiheeseen. Seuraavassa esitellään hallituksen linjauksia palautteen aiheuttamista toimenpiteistä.

Seutujen kaavoille oma luonnosvaihe

Palautteissa nousi selvästi esille kiinnostus kaavatyöhön; moni haluaa olla mukana, erityisesti seutujen kaavojen valmistelussa. Helsingin seudulla erityisen tärkeänä pidettiin maakuntakaavan ja MAL-työn mutkatonta yhteispeliä.

– Huolta kuitenkin herätti maakuntakaavan kireä aikataulu; se ei saa heikentää vuorovaikutusta eikä vaikutusmahdollisuuksia kaavaan. Siksi seutujen kaavoille on tulossa oma luonnosvaihe syksyllä, kertoo kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka

Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihekaavojen luonnokset tulevat nähtäville ja lausunnoille loka–marraskuussa 2018. Myös Uusimaa-kaavan aikataulua päivitetään. 

Kaavakokonaisuus on edelleen tarkoitus viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. 

Rakennekaava muuttuu rakennesuunnitelmaksi

Keväällä nähtävillä oli vain yksi varsinainen kaavakartta määräyksineen, maakunnan tulevaa aluerakennetta visioiva pelkistetty rakennekaava. 

Palautekierroksella saatiin kuitenkin jo hyvää evästystä myös seutujen kaavojen laadintaan. Rakennekaavan ja seutujen kaavojen muodostamaa kokonaisuutta pidettiin palautteissa turhan monimutkaisena.

– Rakennekaava muutetaankin palautteiden perusteella oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, joka toimii seutujen vaihekaavojen tausta-aineistona. Kaavojen tulkintaa helpottaa, että jatkossa vain seutujen kaavat ovat oikeusvaikutteisia, summaa Mansikka.

Liikennehankkeet ja kehityskäytävät tärkeysjärjestykseen

Rautatieasema. Kuva Tuula Palaste

Kaiken kaikkiaan palautteessa nostettiin esiin monta keskenään kilpailevaa ratahanketta niin Uudellamaalla kuin sen ulkopuolellakin. Radat ovat valtakunnallisia asioita, joiden priorisointi olisi hyvä olla valtakunnan tasolla päätetty. 

Kestävyyttä ja taloudellisuutta tavoiteltaessa olisi viisasta ensin hyödyntää olevia rakenteita, kuten jo rakennettuja ratoja, ja vasta sitten pohtia kokonaan uusia avauksia.

– Ilmassa on paljon toiveita, joita joudumme maakuntakaavassa priorisoimaan. Kaikkiin ei varmaankaan löydy rahoitusta, ja osa on myös riippuvaisia toisista liikennehankkeista muun muassa olevien ratojen kapasiteetin loppumisen takia. Esimerkiksi pääradalla tarvitaan lisää kapasiteettia, muuten sinne eivät lisäjunat mahdu, kuvailee Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen.

Luonnosvaiheeseen mennään Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysien tuloksien pohjalta tehdyllä, valmisteluaineistossakin esitetyllä kehityskäytävien toteutusjärjestyksellä. Tämän taustalla ovat myös analyysit tulevasta maankäytöstä Uudellamaalla eri kehityskäytävien varsilla sekä tiedot eri hankkeiden riippuvaisuuksista keskenään. Tämä suositeltu toteutusjärjestys muodostaa Uusimaa-kaavan toteutusohjelman ytimen. 

Aluetalouden ja työmarkkinoiden kannalta tärkeimmät kehitettävät henkilöliikenteen käytävät ovat Helsinki–Tampere ja Helsinki–Turku osahankkeineen. Tavaraliikenteelle tärkeimmät käytävät ovat Helsinki–Tampere ja Helsinki–Lahti–Kouvola. 

Pidemmällä aikavälillä tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen sekä Pietarin suunta osahankkeineen.

– Odottaisimme mieluusti valtakunnallista 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen priorisointeja, ennen kuin ryhdymme mittaviin uusiin rataselvityksiin. Mahdolliset uudet ratasuunnat tulee joka tapauksessa selvittää yhdessä valtion, naapurimaakuntaliittojen ja käytävän varren kuntien kanssa, Suominen toteaa.

Tallinna-tunnelille kaksi linjausta, Itäradan osalta useita uusia selvitystarpeita 

Tallinna-tunnelille ollaan kaavan luonnosvaiheessa esittämässä kahta vaihtoehtoista linjausta: Helsingin (FinEst Link) sekä Espoon (Finest Bay Area) kautta.

– Ehdotusvaiheessa jäljellä kannattaisi kaavakartalla kuitenkin olla enää yksi linjaus, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva toteaa. 

Lentoasemalta Pietariin tulevaisuudessa vievän Itäradan osalta pohdinnassa on paitsi voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu ohjeellinen linjaus Lentoasema–Keravan pohjoispuoli–Porvoo–Kotka myös Porvoon toive ratalinjauksen selvittämisestä etelämpää Tikkurilasta Söderkullan kautta Porvooseen. Kouvolan suunnan osalta tällä hetkellä voimassa olevissa kaavoissa on osoitettu yhteystarvenuoli Itäradalta Porvoosta Kouvolaan.

– Lisäksi mietinnässä on Itä-Suomen maakuntaliittojen vaatimus Itäradan linjauksen uudelleen selvittämisestä Porvoosta Kouvolaan aiemmissa valtakunnan tason selvityksissä edullisemmaksi todetun Porvoo–Kotka-linjauksen sijasta, Vikman-Kanerva kertoo.

Mielipiteisiin liittyviä toimenpiteitä

Hallitus linjasi myös, että Inkoo–Raaseporin merialueen tuulivoimalle soveltuva alue pidetään toistaiseksi mukana Uusimaa-kaavan luonnoksessa, sillä tuoreet selvitykset eivät osoita sille esteitä.

Malmin korvaavan kentän käsittelyä ei oteta mukaan kaavaan, koska tarvittavat valtion päätökset ja selvitykset puuttuvat. Esiin nostettua ampumaratojen kehittämissuunnitelman laadintaa jatketaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa kaavaprosessin rinnalla. 




Valmisteluaineiston palaute 

Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2018, ja siitä saatiin yhteensä 75 lausuntoa ja 92 mielipidettä. Muun muassa kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteistä valtaosa tuli yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. 

Valmisteluaineisto koostui rakennekaavan luonnoksesta sekä seutujen kaavojen laadintaa ohjaavista suunnitteluperiaatekorteista. Lisäksi oli mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustamateriaalista.

 lausuntojen-jakautuminen-aiheittain

Lausunnoissa eniten esille nousivat liikkuminen, joukkoliikennekäytävät ja logistiikan kehityskäytävät, kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset, kauppa sekä kaavan ohjausvaikutus ja tulkinta. 

Mielipiteiden-jakautuminen-aiheittain

Mielipiteissä eniten esille nousivat InkooRaaseporin tuulivoima-alue, Malmin lentokenttä sekä ampumaradat. 

Lisätietoja: 

Merja Vikman-Kanerva, aluesuunnittelun johtaja, puh. 040 638 6669
Ilona Mansikka, kaavoituspäällikkö, puh. 040 524 9186
Petri Suominen, liikennesuunnittelupäällikkö, puh. 040 656 4979


> Tutustu tarkemmin kaavapalautteeseen ja hallituksen tekemiin linjauksiin


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja