rss Tiedotteet

12.12.2017

Uusimaa-kaavan raamit selvillä

Uusimaa-kaava-logo-fbSuunnitteluperiaatteet ohjaavat koko Uusimaa-kaavan laadintaa, ja yhteisiä periaatteita tarkentavat seutujen omat erityiskysymykset. Nämä viitoittavat uudenlaisen maakuntakaavan laadintaa.

Suunnitteluperiaatteet: Kestävää kasvua, elinvoimaisia keskuksia ja hyvä saavutettavuus

Uusimaa-kaavan tärkein periaate on keskittää kasvua kestäville vyöhykkeille eli keskuksiin ja muihin joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen hyvin saavutettaviin paikkoihin. Kasvua ohjataan siis ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseuduille, joukkoliikenteen solmukohtiin ja seutukeskuksiin.

− Tällä halutaan turvata riittävät palvelut ja toimiva joukkoliikenne uusmaalaisille myös tulevaisuudessa, kertoo kaavatyötä Uudenmaan liitossa luotsaava Merja Vikman-Kanerva.

Uudenmaan keskusten elinvoimaa tuetaan muun muassa keskittämällä rakentamista ja vähittäiskauppaa keskustoihin. Myös alueiden yksitoikkoisuuteen on havahduttu: Monet taajamat muistuttavat toisiaan ja ovat toiminnoiltaan hyvin yksipuolisia.

− Uusimaa-kaavalla pyritään tukemaan keskusten kehittymistä monipuolisina asumisen, työnteon, kaupan ja palveluiden keskittyminä.

Kaavatyössä on tunnistettu myös Uudenmaan keskusten erilaiset profiilit ja merkitys osana laajempaa kokonaisuutta. Näiden pohjalta keskuksilla on mahdollisuus kehittyä yhä vetovoimaisemmiksi.

Maakunnan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan Uusimaa-kaavassa erilaisin liikennehankkein.

− Varaudumme esimerkiksi Tallinna-tunnelin ja Lentoradan rakentamiseen. Nämä ovat suuria, tärkeitä hankkeita niin kansainvälisen kilpailukyvyn kuin työmarkkinoiden toimivuudenkin kannalta, Vikman-Kanerva sanoo.

> Tutustu tarkemmin Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteisiin

Helsingin seutu – alueen veturi

Ilmakuva Kalasatamasta, kuva Tuula PalasteHelsingin seudun vaihemaakuntakaavan tärkein tavoite on sovittaa yhteen alueen maakuntakaavan ja MAL 2019 -suunnitelman rinnakkaiset suunnitteluprosessit.

− Nämä molemmat vaikuttavat siihen, millaiseksi alueen maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot ja ympäristö tulevaisuudessa kehittyvät. Maakuntakaavan aikatähtäin on kuitenkin selvästi pidempi ja teemat laajempia, kertoo Helsingin seudun vaihekaavan vastaava Juha Nurmi Uudenmaan liitosta.

Tuleva väestönkasvu pyritään ohjaamaan ensisijaisesti hyvin saavutettaville alueille.

− Tällä halutaan tukea kestävää liikkumista kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä, ja lopulta myös asukkaiden arjen sujuvuutta. Samalla estetään ympäröivän viherrakenteen pirstoutumista.

Kolmantena Nurmi nostaa esille Helsingin seudun, ja samalla koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat esimerkiksi seudun keskukset, Helsinki-Vantaan lentoasema ja muut osaamiskeskittymät sekä niiden väliset yhteydet.

− Nämä ovat elintärkeitä koko seudun houkuttelevuuden kannalta, sillä alue kilpailee asukkaista, osaajista ja yrityksistä pääasiassa muiden kansainvälisten metropolialueiden kanssa.

Kasvava väestö tarvitsee myös tilaa virkistäytyä. Siihen hyvän mahdollisuuden antaa Helsingin seudulle tärkeä viherkehä ja sen kehittäminen.

− Kehä on arvokas paitsi ihmisten hyvinvoinnin, myös muiden luonnon tuottamien palvelujen sekä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

> Tutustu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan nettisivuun

Monipuolinen Itä-Uusimaa

Porvoon siltaLiikkuminen on tärkeä aihekokonaisuus Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa.

− Erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työmatkaliikenteen kehittäminen, mutta myös seudun sisäinen liikenne ja yhteydet ympäröivien maakuntien keskuksiin ovat tärkeitä, kertoo Itä-Uudenmaan seudun vaihekaavan vastaava Mariikka Manninen Uudenmaan liitosta

Seudun elinkeinojen kirjo on laaja. Se ulottuu luonnonvarataloudesta korkean teknologian yrityksiin, kauppaan ja koulutukseen.

− Omana erityisenä kokonaisuutena esille nousee suuren mittakaavan energia- ja kemianteollisuus, jonka kehittäminen vaatii suunnittelua myös maakuntatasolla.

Vaihteleva ja rikas ympäristö lisää Mannisen mukaan Itä-Uudenmaan vetovoimaisuutta niin ihmisten kuin elinkeinojenkin näkökulmasta.

− Viherrakenteen rooli veden, hapen ja ravinnon tuotannossa sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä on keskeinen. Maisemaa puolestaan värittävät omaleimaiset keskukset, jokilaaksojen kulttuurimaisemat sekä merellinen miljöö. Kaavoituksella haetaan tasapainoa ympäristön suojelun ja sen kestävän hyödyntämisen välille.

Luonteeltaan erilaiset keskukset luovat hyvän lähtökohdan suunnitella Itä-Uuttamaata verkostona, jonka jokaisella osalla on oma roolinsa kokonaisuudessa.

− Porvoon rooli on keskeinen, mutta myös muita keskuksia voidaan vahvistaa kehittämällä esimerkiksi lähipalveluita, liikenneyhteyksiä ja muita toimintoja. Tärkeitä ovat myös maaseutuelinkeinot ja keskuksia ympäröivän maaseutumiljöön säilyminen. Tavoitteena on, että monipuoliset asumisvaihtoehdot ovat osa seudun tarjontaa myös tulevaisuudessa.

> Tutustu Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan nettisivuun

Ainutlaatuinen Länsi-Uusimaa

Tammisaaren kauppakatu. Kuva Tuula PalasteLänsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota sujuviin liikenneyhteyksiin sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

− Seudulta pendelöidään ahkerasti pääkaupunkiseudulle töihin, joten toimiva joukkoliikenne pääväylillä ja raideliikenteessä on tärkeää. Tavaraliikenne taas pohjautuu seudun elinkeinoelämälle tärkeisiin satamiin. Sen sujuvuuteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa paitsi väyliä kehittämällä, myös kiinnittämällä huomiota väylien varren maankäyttöön, kertoo Länsi-Uudenmaan seudun vaihekaavan vastaava Heli Vauhkonen Uudenmaan liitosta

Ekologisen verkoston toimivuudesta ja luonto-arvoista huolehtiminen on myös tärkeää, sillä Länsi-Uudellemaalle sijoittuu sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti arvokkaita luontoalueita.

− Seudun halkaisee Salpausselkä, joka on synnyttänyt muun muassa dyynialueita ja Suomen oloissa harvinaisia, pitkiä hiekkarantoja uhanalaisine kasveineen. Lohjan kalkkikiviperäisen kasviston ansiosta alueella on myös arvokkaita perinnebiotooppeja. Meri, saaristo ja rannikko eri vyöhykkeineen ovat ainutlaatuisia.

Seudulla on myös useita vetovoimaisia kaupunkeja, joissa on kasvupotentiaalia, Vauhkonen lisää.

− Kaupunkien ja taajamien palvelut turvataan parhaiten tiivistämällä ja kehittämällä nykyisten keskusten yhdyskuntarakennetta niiden ominaispiirteet huomioiden. Myös uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan ensisijaisesti hyvin saavutettavissa oleviin keskuksiin.

Länsi-Uudenmaan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kirjoon kuuluvat vanhat puukaupungit, ruukkimiljööt, valtakunnalliset maisema-alueet sekä perinnemaisemat.

− Seutu tarjoaa siis loistavat edellytykset ja mahdollisuudet matkailun ja vapaa-ajan toimintojen kehittämiseen. Luontoa ja ympäristöä tulee kuitenkin hyödyntää kestävällä tavalla.

> Tutustu Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan nettisivuun

Lisätietoja:

Aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva, puh. 040 638 6669


---

Mikä on Uusimaa-kaava?

  • Kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään kaikki keskeiset maankäyttömuodot.
  • Suunnittelualueena koko Uusimaa, aikatähtäin vuodessa 2050.
  • Koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista.
  • Uudenmaan liitto aloitti kaavan laadinnan vuonna 2016, työ kestää nelisen vuotta.
  • Seuraa kaavatyötä: uudenmaanliitto.fi/uusimaa-kaava

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi