rss Tiedotteet

17.11.2017

Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia suositetaan lentoasemalle asti

FInEst Link linjausHelsingin ja Tallinnan välisen tunnelin linjauksesta sekä asemien sijainnista on selvitetty toimivin ratkaisu. Suomen päässä henkilöliikennettä palvelevat asemat olisivat maan alla Helsingin keskustassa, Pasilassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Näin kertoo rautatietunnelin toteuttamista selvittävän FinEst Link -hankkeen projektijohtaja Kari Ruohonen. Hankkeen esiselvityksessä vuonna 2014 tutkittiin Pasilaan ulottuvaa vaihtoehtoa.

– Olemme selvittäneet useita linjausvaihtoehtoja, jotta pystymme suosittamaan toimivaa, turvallista ja ympäristön kannalta parasta mahdollista ratkaisua. Lentoasemalle ulottuvaa vaihtoehtoa puoltavat lukuisat seikat, Ruohonen sanoo.

Tavaraterminaalit ja varikot sijoittuisivat lentokentän lentomelualueelle ja ne palvelisivat koko Suomen tavaraliikennettä. Suunnitellut Kehä 4 ja Lentorata takaisivat hyvät maantie- ja rautatieyhteydet valtakunnan liikennejärjestelmään. Uudellamaalla tulisi yhteys myös Hanko–Hyvinkää-radalle.

Tallinnassa tunneli päättyisi Ülemisteen, joka sijaitsee lentokentän tuntumassa noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Sieltä on juuri avattu uusi raitiovaunulinja Tallinnan Vanhaan kaupunkiin. Ülemistesta tulisi jatkossa yhteys Rail Baltica -rataan.

Terminaalit ja varikot sijoittuisivat myös Tallinnan puolella lentokentän melualueelle ja lähelle logistiikkaterminaaleja. Rahdille tulisi Rail Baltican kautta yhteys Muugan terminaaliin, joka on Viron suurin tavarasatama.

Transversal tunnel scheme (002)Tunneliratkaisu: kaksi rautatietunnelia ja niiden välissä kulkeva huoltotunneli.

Maailman pisin rautatietunneli

Toteutuessaan tunneli olisi kaikkiaan 103 kilometriä pitkä eli se olisi maailman pisin merenalainen rautatietunneli.

– Helsingin keskustan maanalaiselta asemalta henkilöjunan matka-aika Tallinnan Ülemisteen olisi puolisen tuntia. Tässä mallissa henkilöliikenteen nopeudeksi on laskettu 200 kilometriä tunnissa, ja rekkoja kuljettavat autojunat matkaisivat 160 kilometrin tuntivauhtia, Ruohonen kertoo.

Junat kulkisivat tunnelissa eurooppalaisella raideleveydellä, joka on 1435 millimetriä. Suomessa rautateiden leveys on 1524 millimetriä. Liitos molempien maiden raidejärjestelmiin olisi kaksiraiteinen osuus Pasilan ja Lentoradan välillä, jossa olisi raiteet molemmilla leveyksillä.

Poikkileikkaus - Suomi

Poikkileikkaus: Tallinnan tunneli ja Lentorata - yhtenevällä osuudella on kaksi raideleveyttä.

Liikennemäärät kasvussa

Kaupunkien välisten matkustaja- ja rahtimäärien ennustetaan kaksin-, jopa kolminkertaistuvan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Nykyään kaupunkien välillä liikkuu vuosittain noin yhdeksään miljoonaa matkustajaa ja noin 3,8 miljoonaa tonnia meriteitse kulkevaa rahtia.

– Suuren lisäyksen matkustajamääriin tuovat päivittäiset työssäkävijät, joille tunneliyhteys avaisi aivan uudet asumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet, Ruohonen mainitsee.

Selvityshankkeessa ennakoidaan, että kokonaiskasvun myötä myös laivaliikenne tulee lisääntymään, vaikka tunneli rakennettaisiin.

FinEst Link -selvitystyö loppusuoralla

Uudenmaan liiton johdolla tehtävä tunnelin toteutettavuusselvitys FinEst Link valmistuu helmikuussa 2018. Kaksivuotisessa hankkeessa rakentamismahdollisuuksia on tutkittu teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Liiton kumppaneina hankkeessa ovat Harjun lääninhallitus, Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto.

– Selvityksessä etsitään vastauksia siihen, kannattaako rautatietunneli rakentaa vai onko järkevämpää pitäytyä kaupunkien välisten laivayhteyksien kehittämisessä. Hankkeessa ei päätetä rakentamisesta eikä linjauksesta tai asemien paikoista, mutta tarjoamme vahvaa tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi, Ruohonen painottaa.

FinEst Link:

  • Uudenmaan liiton koordinoima selvityshanke
  • Kokonaisbudjetti 1,3 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018
  • Toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin
  • Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun lääninhallitus

 

Lisätietoja:

Projektijohtaja Kari Ruohonen, puh. 040 504 5170
Johtava asiantuntija Malla Paajanen, Uudenmaan liitto, puh. 050 366 7391

> FinEst Link -verkkosivut


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi