Uutiset


15.2.2017

Kuntatalolla vaihdettiin ajatuksia järjestöjen roolista

Markus ja Timo

Reilu sata kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajaa kokoontui maanantai-iltapäivänä kuulemaan ja keskustelemaan Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta. Vuoropuhelussa esille nousivat erityisesti huolet järjestöjen rahoituksesta, asemasta uudistuksessa sekä kuntien ja maakunnan tuleva työnjako.

Esivalmisteluvaiheen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä avasi tilaisuuden toteamalla uusmaalaisten laulun hengessä, että sote-uudistuksen valtakunnallinen onnistuminen riippuu Uudenmaan onnistumisesta.

– Tavoitteena on laadukkaiden, tasapuolisten ja oikea-aikaisten palveluiden aikaansaaminen. Kustannustehokkuuden saavuttamisessa keskeistä on sairauksien ennaltaehkäisy.

Mäkelä muistutti väliaikaishallinnon alkuun olevan 136 päivää. Kireässä aikataulussa tehtävässä uudistuksessa on avoinna vielä paljon kysymyksiä ja riskejä on monia.

Outi MäkeläEri toimijoiden tulisi Mäkelän mukaan tuoda näkemyksiään esiin ja luoda painetta eduskuntaan. Hän korosti, että pk-yrityksille ja kolmannelle sektorille on turvattava aidot mahdollisuudet palveluntuottajina.

– Sote-uudistuksesta ei tule kerralla valmista. Jotta mentäisiin edes siihen suuntaan, on tärkeää nostaa esille konkreettisia ja pieniä asioita, Mäkelä kannusti osallistujia.

Maakunta sopii Uudellemaalle

Tilaisuudessa oli varattu 1,5 tuntia järjestöjen sekä maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovalan ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkydön väliselle vuoropuhelulle.

Keskustelua luotsannut Ylen sosiaali- ja terveysasioihin erikoistunut toimittaja Tiina Merikanto pyysi muutosjohtajia aluksi avaamaan lyhyesti näkemyksiään maakunnan rakentamisesta.

Sovala piti keskeisenä kysymyksenä kunnianhimon astetta, jolla 1,6 miljoonan asukkaan ja noin 55 000 työntekijän maakuntaa luodaan vain vajaassa kahdessa vuodessa. Hän huomautti myös, että vaikka Uudenmaan maakunta on keksitty valtakunnallisella tasolla, uudistus sopii tänne. Maan väkirikkaimmalla alueella on Sovalan mukaan saavutettavissa skaalaetuja.

Aronkytö totesi, että uudistuksella tulisi voida tuottaa 2020-luvulla paremmat palvelut kuin nykyisin.

Yhdenvertaisuus-twiitti

Keskustelun ja tiedonsaannin pohjustukseksi ilmoittautuneille oli lähetetty etukäteen verkkokysely, jossa kartoitettiin vastaajien kohderyhmän kannalta keskeisiä uudistusta ja valmistelua koskevia mietteitä.

– Esille nousivat erityisesti palvelujen saatavuutta, pienten tuottajien mahdollisuuksia, järjestöjen rahoitusta, kokemusasiantuntemuksen hyödyntämistä ja vertaistuen asemaa koskevia seikkoja, kokosi esivalmisteluprojektin viestinnästä ja osallisuudesta vastaava Uudenmaan liiton kehittämisjohtaja Inka Kanerva.

Hyte ja monikanavainen rahoitus puhuttivat

     Yleisökysymyksessä nostettiin esille Mäkelän alussa tekemä huomio siitä, ettei kunnilla ole jatkossa juurikaan intressiä rahoittaa järjestöjä vaikka kuntiin jää valtaosa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Esimerkiksi koulutus on jatkossakin kuntien vastuulla, mutta erityispalvelut maakunnalla. 

Aronkytö totesi, ettei järjestöjä laajasti rahoittavan Veikkauksen toiminnassa ei ole tapahtumassa muutosta. Kuntien osuus järjestöjen rahoituksesta on siirtymässä maakunnalle, joka tarvittaessa tekee rahoituksen ohjauksessa yhteistyötä kuntien kanssa.

– Sote-uudistuksessa isona ratkaistavana asiana onkin kuntien ja maakuntien välinen työnjako hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, Aronkytö jatkoi.
> Lue lisää sote-muutosjohtajan blogista

Sovala huomautti maakunnan elävän nykyluonnosten valossa sillä budjetilla, jonka valtio sille osoittaa.

– Maakunnalle ei jää muuta liikkumatilaa kuin ratkaista, miten raha käytetään. Kuulostaa tylyltä, mutta sivuvaikutuksena maakunnan ihmiset ovat kaikki aidosti samassa veneessä.

Aronkytö kehotti tuottajia kehittämään palvelujaan niin vaikuttaviksi ja asiakaslähtöisiksi, että niillä on mahdollisuus menestyä markkinoilla 2020-luvulla.

– Palveluiden järjestäjän eli maakunnan vastuulla ovat kustannusvaikuttavat palvelut. Euron on siis suuntauduttava sinne, missä se tuottaa eniten hyvinvointia, Aronkytö painotti.

Hänen mukaansa kilpailutuksissa on 2000-luvun alkuun verrattuna siirrytty huomioimaan pelkän hinnan sijaan enemmän myös laatukriteerejä. Asiakas- ja maksusetelien ohella maakunta tulee Aronkydön mukaan edelleen käyttämään ostopalveluja sellaisten palveluiden hankinnassa, jotka eivät kuulu valinnanvapauden piiriin.

Osallistujilta myös aloitteita

Yleisön keskuudesta muistutettiin, että valtaosa järjestöjen työstä on palvelutuotannon sijaan vertaistuen ja ohjauksen tarjoamisen kaltaista yleishyödyllistä ja vapaaehtoista toimintaa. Rahoituksen turvaamisen lisäksi näiden toimintatapojen säilymisen edellytyksenä pidettiin myös kunnilta saatavia tiloja.

Kuntavaaleja silmällä pitäen yleisöstä penättiin selvitystä siitä, paljonko kuntien sote-lautakunnat osoittavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tällöin saataisiin selkeä kuva siitä, millainen summa maakunnan pitäisi saada valtiolta kohdennettavaksi alueen järjestöavustuksiin.

Toisaalta painotettiin sairauksien etenemisen ehkäisyn merkitystä kustannusten hillinnässä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vertaistuki menetelmänä koettiin keskeiseksi resurssiksi, jonka järjestämisvastuu ja rahoitus ovat nyt epäselviä.

Toukokuussa palveluiden kehittämiskokouksia

Monet sidosryhmien edustajat kysyivät erikseen mahdollisuuksistaan osallistua valmisteluun. Markus Sovala kertasi, ettei esivalmisteluprojektilla ole mandaattia tehdä palveluja koskevia sisällöllisiä ratkaisuja vaan niistä vastaa tuleva maakuntavaltuusto.

Uudenmaan maakunnasta on tulossa Suomen suurin työnantaja. Henkilöstöä osallistetaan tällä hetkellä sekä nykyisten työnantajien että hankkeen henkilöstöfoorumin avulla.

– Uudenmaan maakunnan tavoite on tehdä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöön suhtaudutaan mahdollisuutena saada palvelut vaikuttaviksi, Sovala sanoi.

InkaTilaisuuden lopuksi Inka Kanerva kertoi esivalmisteluvaiheen viestinnästä. Tällä hetkellä tehtävien nykytilaselvitysten jälkeen valmisteluhankkeessa ollaan toukokuussa järjestämässä sarja kokouksia, joihin kutsutaan henkilöstöryhmiä, kansalaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä pohtimaan palvelujen kehittämistä.

Hankkeen sivuilta löytyvät kaikki esivalmistelumateriaalit, joista osa julkaistaan jo luonnosvaiheessa. Uutiskirjeen tilaamalla tietoja valmistelun etenemisestä saa muutaman viikon välein suoraan sähköpostiin.

> Uutiskirjeen voit tilata täältä

> Katso tilaisuuden tallenne


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja